Turisas

En löytänyt bändistä keskustelua, eli yritän aloittaa. Eli, Turisas on hämeenlinnalainen jonkin sortin viikinkimetallibändi, jota voisi varmaan jollain tasolla verrata sellaisiin bändeihin kuin Ensiferum, Finntroll, Korpiklaani ja Moonsorrow. Toinen levy The Varangian Way ilmestyi juuri, muutama vuosi sitten tuli debyytti Battle Metal. 10 vuoden metallin kuunteluni aikana olen harvoin törmännyt yhtä hyvään bändiin. Nyt jostain syystä kolahti täysillä ja suorastaan "fanitan" pitästä aikaa. Kyseessä on teemalevy (viikinkien matkasta läpi Itä-Euroopan). Musiikki on monipuolista, löytyy niin örinälaulua kuin puhdastakin, viulua ja haitaria, progekikkailuja ja överiksi menevää mahtipontisuutta, bläkkiä ja poweria sekaisin. Live-esiintymiset ovat oma lukunsa: lavalla on parhaimmillaan 10 henkeä. Sanoitukset ovat simppelit, mutta jotenkin toimivat. Kun tietää, että laulaja on sanojen aikaan saamiseksi jopa lukenut kirjoja, nousee arvostus vielä enemmän..

Eli, onko joku muu hurahtanut tai edes kuullut?

Tuskassa näin vain osan keikasta ja senkin ihan liian kaukaa, mutta To Holmgard and Beyond jäi soimaan sen verta hyvin päähän, että samana viikonloppuna jo sitten kävin Varangian Wayn ostamassa, enkä kadu. Monipuolisuus, tarttuvuus ja semmoinen viikinkimeininki, toimii. Nyt olisi vaan kova hinku päästä katsomaan bändiä uudestaan livenä: pääsisi hoilaamaan mukana ja saisi taas ihmetellä, miten joku voi välttyä lämpöhalvaukselta turkikset niskassa lavalla...

Kuuntelin The Varangian Ways -levyn läpi vähän aikaa sitten, ja hyvältähän se kuulostaa. En kuitenkaan pitänyt sitä tarpeeksi ehjänä kokonaisuutena, jotta se olisi toiminut teemalevynä. Perhanan hyviä riffejä ja melodioita siellä on paljon, mutta toivoisin, että rytmiosastolla olisi panostettu monipuolisuuteen kuin meininkiin, ja että viulua ja harmonikkaa olisi käytetty vähän monipuolisemmin.

Täytyy sanoa kuitenkin eduksi se, että jokainen biisi on rautaa, eikä varsinaisia heikkoja lenkkejä seassa ole. Soundit ja äänimaailmat ovat viimeisen päälle.

Livenä en ole vielä nähnyt, ja olen kuullut että bändi on lavalla pirun kova, joten se on tähtäimessä kunhan aikataulut ja raha kohtaavat.

Erestor sanoi:

En kuitenkaan pitänyt sitä tarpeeksi ehjänä kokonaisuutena, jotta se olisi toiminut teemalevynä. Perhanan hyviä riffejä ja melodioita siellä on paljon, mutta toivoisin, että rytmiosastolla olisi panostettu monipuolisuuteen kuin meininkiin, ja että viulua ja harmonikkaa olisi käytetty vähän monipuolisemmin.

Click to expand...

Viulua ja harmonikkaa on tosiaan aika vähän, kun ottaa huomioon, että keikalla molemmat soittajat kuitenkin ovat mukana ja ovat bändin täysjäseniä. Keikalla heillä on muutenkin tilaa enemmän. (Tuskan keikalla haitari hajotettiin näyttävästi jne.)

Teemalevynä levy näkyy enemmän ehkä sanoitusten puolesta. Levyn nettisivuillahan on kartta, johon osan biiseistä pystyy sijoittamaan. Joka biisistä laulaja myös kertoo,mistä niistä on kyse. Sen avulla näen itse levyn helposti teemalevynä, varsinkin, kun ajatus on suhteellisen simppeli.

Kyllä Turisas on hyvää musiikkia, tykkään siitä että levyillä on semmoinen hieno tarinankerrontameininki. Biiseissä on taustalla taistelun ääniä ja huutoja yms. ja esim. Varangian Way on juurikin sanoitusten ja levyn teeman puolesta eheä kokonaisuus, vaikka biisit vaihtelevatkin musiikillisesti. Onhan siellä levyn takana se karttakin, josta voi seurata mihin kohtaan tarinaa mikäkin kappale sijoittuu

Myös niitä harvoja bändejä joissa haitari toimii

Minultakin löytyy Tursaiden uusin levy, ja olen siinä kiinnittänyt huomiota samoihin seikkoihin kuin muutkin tässä topikissa. Viulua ja hanuria (sekä kansanmusiikkivivahteita ylipäätään) kuuluu hämmästyttävän vähän, paljon suuremmassa osassa ovat "klassiset" instrumentaatiot, lähes komiikan puolelle menevä mahtipontisuus sekä radioystävälliset standardi-power-metal -soundit. Black metallista muistuttaa lähinnä vain örinälaulu. Vokaalipuoli levyllä toimii minusta hyvin, ja kappalemateriaalikin tuntuu minusta aika korkeatasoiselta, joten levyssä on kaikenkaikkiaan paljon hyvääkin. Myös se, että The Varangian Wayn tekstit osoittavat jonkinmoista perehtymistä oikeaan historialliseen viikinkikulttuuriin, on hieno asia (useimmilla tietämilläni "viikinkibändeillä" on historiantuntemus heikommalla tasolla).