Yhden koalan kengät eli Citymarkettiin ja takaisin

Kointähti

Koala on steroids
Menin Citymarkettiin. Näin julisteen "-40% myymälän miesten, naisten ja lasten kengistä". Etsin sopivia kenkiä. Ainoassa silmää miellyttävässä mallissa oli vain yhdet jalkaani sopivat parit, mutta niissä ei ollut hintalappua, jossa olisi viivakoodi. Menin kassalle, kenkiä ei voinut ostaa ilman viivakoodia. Lähdin kassalta hakemaan vääränkokoista paria, joissa tuo viivakoodi olisi. Toin vääränkokoiset kengät kassalle. Maksoin. Luin kuitin, ei alennusta. Kysyin, eikö kengissä ollut -40% ale. Myyjä ei tiennyt, kehotti menemään asiakaspalveluun. Vein ostamani kengät asiakaspalveluun. Paljastui, että julisteessa ei lukenut "myymälän" vaan "mywearin". Kengät eivät olleet mywearin. Rahoja ei voinut palauttaa ilman viivakoodia. Noudin viivakoodilliset vääränkokoiset kengät kassalta, mutta kun olin viemässä niitä asiakaspalveluun, alkoi portti ulvoa. Pakitin ja kiersin asiakaspalveluun sisäkautta. Asiakaspalvelija luki viivakoodin. Sain kenkiin sijoittamani rahat takaisin.

Poistuessani huomasin, että Citymarketin yhteydessä olevassa Kotipizzassa ei seissyt ketään jonossa. Menin seisomaan tiskille. Odotin myyjää. Myyjä tuli. Tilasin Zorbaksen ja vettä. Myyyjä sanoi että hoitaa ensin jotain. Odotin myyjää. Myyjä palasi. Tilasin uudelleen Zorbaksen ja vesilasin. Myyjä sanoi että pitsatilauksia on puolen tunnin jonoksi. Peruin tilauksen. Meni pois nälkäisenä ja ilman lisäkenkiä.

S**tana viimeinen kerta kun menen sen katon alle ilman bensakanisteria.
 
Ylös