Au pair- tarina Irlannista. Perheen äiti ja tytär toivat huoneeseeni päivän postini ja kun ystävänpäivä oli lähestymässä, oli kaverini lähettänyt minulle kortin, jonka etupuolella komeili sydän ja nalle. Perheen äiti sitten kysyi, että onko minulla salainen ihailija suomessa, kun tiesi, että minulla ei poikaystävääkään ole. Vastasin enempiä ajattelematta, että ystäväni on lähettänyt minulle kortin. Jolloin perheen tyttären silmät levisivät järkytyksestä: "Mitä onko sun kaveri rakastunut suhun?!" (Muuten mukava perhe, mutta tiukan katolilainen, homoutta ei hyväksytty jne.) Oli siinä sitten selittämistä, että Suomessa Valentine's day on todellakin ystäville tarkoitettu, ei niinkään rakastavaisille, kuten muualla isossa maailmassa....
Perheen äiti varsinkin piti tästä Suomalaisesta tavasta enemmän. Niin harvoin kuin kuitenkin muistaa kiittää ystäviään heidän ystävyydestään... Mutta hassua kyllä miten alkuperäinen idea onkaan muuntautunut tähän muotoonsa. Tietääkö kukaan miten se on tapahtunut? Minulla ei ainakaan ole aavistustakaan...
Joka tapauksessa, tänä vuonna en muistanut ystävänpäivää ollenkaan ja en lähettänyt kortteja tms niinkuin yleensä. Onneksi tekstiviestit on keksitty, koska olen saanut jo muutamia kortteja, ja niihin on hyvä vastata!
Oli muuten kiva tulla tänäänkin kotiin kun oli pari korttia odottamassa, sitä tuntee itsensä tärkeäksi!