pyry
Kontulainen
Tämän luvun saa kunnian aloittaa Gimli. Lieneekö Sormusten herrassa toista lukua, jossa kääpiö pääsee ääneen ensimmäisenä?
Aragorn, Legolas ja Gimli pohtivat, kuka oli yöllä leirin lähellä harhaillut hahmo - Saruman ehkä? Kolme Ajomiestä joutuvat jatkamaan jälleen jalan, sillä ratsut karkasivat yöllä, mutta ilmeisesti ne eivät säikähtäneet mitään vaan riistäytyivät irti juostakseen jonkun hyvän ystävänsä luo.
Seuraavaksi samooja pääsee esittelemään erätaitojaan. Merri ja Pippin ovat jättäneet jäljistään melkoisen arvoituksen, mutta ei Aragorn turhaan ole samonnut lähes 80 vuotta Keski-Maan metsissä. Aragorn arvaa hobittien liikkeet aivan oikein, mutta entinjälkiä ei samoojakaan tunnista, joten jäljittäminen katkeaa siihen.
Yhtäkkiä Legolas huomaa puiden välissä epäilyttävän hahmon. Ystävykset valmistautuvat puolustautumaan Sarumaniksi luulemaansa kulkijaa vastaan, mutta jokin pidättelee heitä. Lopulta Gimli rikkoo jännityksen uhkaamalla iskeä vanhuksen hattuun "sellaisen kuhmun, että velhollakin on siinä selviämistä." Vanhus heittää harmaan kaapunsa sivuun ja valo välähtää. Ystävykset tyrmistyvät täysin - heidän edessään seisoo kuolleista noussut Gandalf, joka on nyt pukeutunut valkoisiin. "Minä olen todellakin Saruman, niin voisi sanoa, Saruman sellaisena kuin hänen olisi pitänyt olla."
Kauan he päivittävät kuulumisia puolin ja toisin. Gandalf selvittää oman henkiinheräämistarinansa ohessa niin Sauronin kuin Sarumaninkin suunnitelmia ja kertoo hobittien tavanneen Puuparran, jonka olemassaolo on jopa kaikenkokeneelle Legolasille yllätys. Pieni sattumus, Merrin ja Pippinin saapuminen Fangornin metsään on saanut aikaan valtavan tapahtumien vyöryn, jonka huipennusta saamme vielä odottaa jonkin aikaa.
Pitkällä matkallaan Gandalf on tavannut Galadrielin, joka lähetti hänen mukanaan ennustukset sekä Aragornille että Legolasille. Meille lukijoille nämä runonsäkeet jäävät jonkinlaisiksi teasereiksi, sillä niitä ei selitetä mitenkään. Gimlille Valtiatar lähetti yksinkertaisesti terveisiä, mikä riemastuttaa kääpiötä suunnattomasti.
Viimeiseksi kadonneiden hevosten arvoitus selviää. Ne ovat yöllä kuulleet Hallavaharjan, Gandalfin ratsun äänen ja sännänneet sitä tapaamaan. Nyt kaikki kolme hevosta palaavat joukkiomme luo. Hallavaharjan selässä Gandalf on Valkoinen Ratsastaja, Sauronin suurin vastustaja. Nelisin joukkio lähtee hyvää kyytiä kohti Rohania ja kuningas Théodenin kartanoa.
Aragorn, Legolas ja Gimli pohtivat, kuka oli yöllä leirin lähellä harhaillut hahmo - Saruman ehkä? Kolme Ajomiestä joutuvat jatkamaan jälleen jalan, sillä ratsut karkasivat yöllä, mutta ilmeisesti ne eivät säikähtäneet mitään vaan riistäytyivät irti juostakseen jonkun hyvän ystävänsä luo.
Seuraavaksi samooja pääsee esittelemään erätaitojaan. Merri ja Pippin ovat jättäneet jäljistään melkoisen arvoituksen, mutta ei Aragorn turhaan ole samonnut lähes 80 vuotta Keski-Maan metsissä. Aragorn arvaa hobittien liikkeet aivan oikein, mutta entinjälkiä ei samoojakaan tunnista, joten jäljittäminen katkeaa siihen.
Yhtäkkiä Legolas huomaa puiden välissä epäilyttävän hahmon. Ystävykset valmistautuvat puolustautumaan Sarumaniksi luulemaansa kulkijaa vastaan, mutta jokin pidättelee heitä. Lopulta Gimli rikkoo jännityksen uhkaamalla iskeä vanhuksen hattuun "sellaisen kuhmun, että velhollakin on siinä selviämistä." Vanhus heittää harmaan kaapunsa sivuun ja valo välähtää. Ystävykset tyrmistyvät täysin - heidän edessään seisoo kuolleista noussut Gandalf, joka on nyt pukeutunut valkoisiin. "Minä olen todellakin Saruman, niin voisi sanoa, Saruman sellaisena kuin hänen olisi pitänyt olla."
Kauan he päivittävät kuulumisia puolin ja toisin. Gandalf selvittää oman henkiinheräämistarinansa ohessa niin Sauronin kuin Sarumaninkin suunnitelmia ja kertoo hobittien tavanneen Puuparran, jonka olemassaolo on jopa kaikenkokeneelle Legolasille yllätys. Pieni sattumus, Merrin ja Pippinin saapuminen Fangornin metsään on saanut aikaan valtavan tapahtumien vyöryn, jonka huipennusta saamme vielä odottaa jonkin aikaa.
Pitkällä matkallaan Gandalf on tavannut Galadrielin, joka lähetti hänen mukanaan ennustukset sekä Aragornille että Legolasille. Meille lukijoille nämä runonsäkeet jäävät jonkinlaisiksi teasereiksi, sillä niitä ei selitetä mitenkään. Gimlille Valtiatar lähetti yksinkertaisesti terveisiä, mikä riemastuttaa kääpiötä suunnattomasti.
Viimeiseksi kadonneiden hevosten arvoitus selviää. Ne ovat yöllä kuulleet Hallavaharjan, Gandalfin ratsun äänen ja sännänneet sitä tapaamaan. Nyt kaikki kolme hevosta palaavat joukkiomme luo. Hallavaharjan selässä Gandalf on Valkoinen Ratsastaja, Sauronin suurin vastustaja. Nelisin joukkio lähtee hyvää kyytiä kohti Rohania ja kuningas Théodenin kartanoa.