Allergiat
- Keskustelun aloittaja jalokuusi
- Aloitettu
Ksu
Hobitti
On täysin mahdollista, että oireet muutuvat/häipyvät iän myötä ja - jos Kontuprofiilisi pitää paikkansa - olet juuri "siinä iässä", jossa allergiat saattavat muuttua. En sano suoraan hävitä, sillä joillain ihmisillä allergiat saattavat lisääntyä tuon ikäisenä...
Itselläni siis huhti-toukokuu oli taas täysin pillerien kanssa pelaamista, leppä kukki ihan antaumuksella ja koivu samoin. Nyt alkaa helpottaa kun heinät eivät onneksi ole ihan niin pahoja tapauksia meikäläiselle. Eli itse en ole kokenut kevättä kovin helpoksi, mutta YMMV.
Itselläni siis huhti-toukokuu oli taas täysin pillerien kanssa pelaamista, leppä kukki ihan antaumuksella ja koivu samoin. Nyt alkaa helpottaa kun heinät eivät onneksi ole ihan niin pahoja tapauksia meikäläiselle. Eli itse en ole kokenut kevättä kovin helpoksi, mutta YMMV.
Freyja
Kontulainen
Minulla puhkesi siitepölyallergia tuossa kolmisen vuotta sitten. Ensin en edes tajunnut mitä se oli, mutta kun seuraavanakin vuonna jännittävästi alko nenä vuotaa kun leppä alkoi kukkia niin totesin itsekseni että siitepölyallergiaa varmaan. Kävin siitä lääkärille valittamassa arvauskeskukseen, eikä se edes viitsinyt laittaa testeihin, määräsi vaan allergialääkkeitä. (aika outoa imo, lekuri sanoi vain, että siitepölyallergiat on niin helppo itse todeta ettei se viitti laittaa minua mihinkään testeihin) Koivulle en onneksi ole allerginen, tiesin sen jo etukäteen, mutta se jopa testattiin joskus syksyllä verikokeilla.
Minusta tämä kesä on ollut minullekin helpompi kuin viimekesä, tai sitten vaan muistan väärin, tai se johtuu siitä että sain viimekesänä pahan keuhkoputkentulehduksen kaiken hyvän päälle. Kuivuus voi toki osaltaan vaikuttaa siitepölymääriin, samoin parin päivän sisällä ollut sateisuus.
Hassua muuten miten tottuu siihen että nenä on kokoajan tukossa ja vuotaa, ei siitä jaksa enää edes ärsyyntyä.
Minusta tämä kesä on ollut minullekin helpompi kuin viimekesä, tai sitten vaan muistan väärin, tai se johtuu siitä että sain viimekesänä pahan keuhkoputkentulehduksen kaiken hyvän päälle. Kuivuus voi toki osaltaan vaikuttaa siitepölymääriin, samoin parin päivän sisällä ollut sateisuus.
Hassua muuten miten tottuu siihen että nenä on kokoajan tukossa ja vuotaa, ei siitä jaksa enää edes ärsyyntyä.
Ereine
Kontulainen
Käsittääkseni yleensä ei tehdä mitään testejä siitepölyallergian vuoksi koska se on tosiaan niin helppo havaita. Minulle ei ainakaan ole koskaan tehty.
Minä olin joskus toukokuussa aika nuhainen ja aivastelevainen mutta pystyin jättämään ne pois jossain välissä ja olin ilman varmaan pari viikkoa. Sitten toissapäivänä se alkoi taas, en tiedä miksi. Asuntonikaan ei ole mitenkään erityisen pölyinen.
Minä olin joskus toukokuussa aika nuhainen ja aivastelevainen mutta pystyin jättämään ne pois jossain välissä ja olin ilman varmaan pari viikkoa. Sitten toissapäivänä se alkoi taas, en tiedä miksi. Asuntonikaan ei ole mitenkään erityisen pölyinen.
Ksu
Hobitti
Minultakin on testailtu juuri samalla pistosysteemillä kaikki mahdolliset siitepölyt (vaikka epäilemättä monta vuotta aikaisemmin kuin Isilmirën pikku-ukolta). Eli kyllä sitäkin tehdään, kaipa se riippuu lääkäristä. Itselleni testit tehtiin kahdesti: suht pienenä ja sitten uudestaan opiskelujen alkuvaiheessa, kun mysteeri-ihottumat alkoivat lisääntyä huolestuttavasti. Silloinkin tsekattiin sekä siite- ja eläinpölyt että ruoka-aineet.
Olen tullut siihen tulokseen että minulla on näin aikuisiällä puhjennut laktoosi-intoleranssi. Havahduin asiaan kun muutama viikko sitten sain jäätelön syömisestä hyvin klassiset laktoosi-intoleranssin oireet. Töissä alan aina oireilemaan koska juon siellä kahvin kanssa tavallista maitoa, kotona en oireile koskaan koska kotona on vain laktoositonta maitoa (säilyy paremmin).
Päätin sitten kokeilla hyla-linjaa ja ero on huomattava. Oireet hävisivät lähes heti. Viiilistä tai jogurtista ei tuntuisi tulevan oireita, mutta maito, piimä ja jäätelö aiheuttavat vatsanväänteitä.
Onneksi tämä "allergia" on helppo hoitaa, hyla-tuotteita on kaupat pullollaan. Suvussa oleva keliakia olisi ollut mutkikkaampi. Erikoista vain että tämä puhkesi näin yllättäen.
Päätin sitten kokeilla hyla-linjaa ja ero on huomattava. Oireet hävisivät lähes heti. Viiilistä tai jogurtista ei tuntuisi tulevan oireita, mutta maito, piimä ja jäätelö aiheuttavat vatsanväänteitä.
Onneksi tämä "allergia" on helppo hoitaa, hyla-tuotteita on kaupat pullollaan. Suvussa oleva keliakia olisi ollut mutkikkaampi. Erikoista vain että tämä puhkesi näin yllättäen.
Pepui
Hobitti
Olen myös laktoosi-intolerantikko ja kaipaan takaisin koto-Suomeen, jossa meidät entsyymivammaiset otetaan oikein hyvin huomioon. Olen jopa huomannut, että välistä laktoosillisen ja rasvallisen tuotteen löytäminen citymarketista voi muodostua suorastaan ongelmaksi 
Laktoosi-intoleranssi voi puhjeta oikeastaan koska vaan. Omani havaittiin ollessani 19-vuotias. Kuulemma joko varsin runsas maitotuotteiden käyttö tai kokonaan niistä pidättäytyminen laukaisee todennäköisimmin laktoosi-intoleranssin, mutta luulisi, että siihen tarvitaan myös jonkinlainen taipumus. Tietääkö joku minua fiksumpi?
Laktoosi-intoleranssi voi puhjeta oikeastaan koska vaan. Omani havaittiin ollessani 19-vuotias. Kuulemma joko varsin runsas maitotuotteiden käyttö tai kokonaan niistä pidättäytyminen laukaisee todennäköisimmin laktoosi-intoleranssin, mutta luulisi, että siihen tarvitaan myös jonkinlainen taipumus. Tietääkö joku minua fiksumpi?
Yksi allergikko liittyy taas tähänkin joukkoon.
Muistan melko elävästi sen, kun joskus muutaman vuoden ikäisenä sain melko vahvankin allergiakohtauksen. Yön aikana silmäni olivat muurautuneet rähmästä kiinni. Tuli kamala paniikki, kun en sitten ymmärtänyt miksi en saa silmiä auki, enkä näe mitään. Lämpimällä vedellä liottaminen auttoi kuitenkin silloin. Sen jälkeen allergioita tutkittiin, ja olihan niitä; eläinpölyt, huonepöly, siitepölyt, muutamia ruoka-aineita. Myös astma diagnosoitiin samaan aikaan.
Ruoka-aineallergiat hävisivät muutaman vuoden sisällä pois, tosin edelleenkin saan oireita pähkinöistä ja äyriäisistä, joten niitä en syö. Joskus yläasteella muutkin oireet kuitenkin vähenivät, ja sain jättää astmalääkkeet ja muut pois. Nyt viime keväänä sain kuitenkin astmakohtauksen, ja siitepölyallergian takia jouduin jälleen syömään kesän ajan Zyrteciä. Kissa minulla kuitenkin tätä nykyä on, enkä ole huomannut olevani sille allerginen. Olen kuitenkin huomannut saman ilmiön kuin muutama muukin pari sivua sitten, että muiden lemmikeistä saan kylläkin oireita. On se vaan kummallista kuinka tämäkin toimii.
Muistan melko elävästi sen, kun joskus muutaman vuoden ikäisenä sain melko vahvankin allergiakohtauksen. Yön aikana silmäni olivat muurautuneet rähmästä kiinni. Tuli kamala paniikki, kun en sitten ymmärtänyt miksi en saa silmiä auki, enkä näe mitään. Lämpimällä vedellä liottaminen auttoi kuitenkin silloin. Sen jälkeen allergioita tutkittiin, ja olihan niitä; eläinpölyt, huonepöly, siitepölyt, muutamia ruoka-aineita. Myös astma diagnosoitiin samaan aikaan.
Ruoka-aineallergiat hävisivät muutaman vuoden sisällä pois, tosin edelleenkin saan oireita pähkinöistä ja äyriäisistä, joten niitä en syö. Joskus yläasteella muutkin oireet kuitenkin vähenivät, ja sain jättää astmalääkkeet ja muut pois. Nyt viime keväänä sain kuitenkin astmakohtauksen, ja siitepölyallergian takia jouduin jälleen syömään kesän ajan Zyrteciä. Kissa minulla kuitenkin tätä nykyä on, enkä ole huomannut olevani sille allerginen. Olen kuitenkin huomannut saman ilmiön kuin muutama muukin pari sivua sitten, että muiden lemmikeistä saan kylläkin oireita. On se vaan kummallista kuinka tämäkin toimii.
Suoviitta
Hobitti
Minä en kai ole allerginen millekään, paitsi lievähkösti hyttysenpistoille. En ole ollut allergiatesteissä eli minulla ei ole todettu mitään allergiaa, mutta ei minulla pahemmin allergiaoireitakaan ole. Kesäisin on joskus pienimuotoista nuhaa, eli minulla saattaa olla joku siitepölyallergia. Ruoka-aineallergioita en omaa, joskin penskana olin allerginen mm. tomaateille. Se on onneksi parantunut iän myötä. En oikeastaan edes muista aikaa, jolloin olin vielä allerginen niille. Pikkulapset kai ovat aika usein allergisia moisille.
Perheessämme ei muutenkaan ole paljon allergioista taikaa, äidillä ei ole mitään muita allergioita kuin joku heinä ja isällä on lievä koira-allergia. Isän puolella on muutamia keliaakikkoja ja vilja-allergikkoja, mutta äidin puolella ei kai ole kenelläkään lähisukulaisilla mitään allergioita, paitsi parilla serkulla jotain siitepölyallergioita. En nyt sitten tiedä, miten perinnöllisiä allergiat ovat.
Perheessämme ei muutenkaan ole paljon allergioista taikaa, äidillä ei ole mitään muita allergioita kuin joku heinä ja isällä on lievä koira-allergia. Isän puolella on muutamia keliaakikkoja ja vilja-allergikkoja, mutta äidin puolella ei kai ole kenelläkään lähisukulaisilla mitään allergioita, paitsi parilla serkulla jotain siitepölyallergioita. En nyt sitten tiedä, miten perinnöllisiä allergiat ovat.
Tuli tässä mieleeni, että pitäisiköhän keskustelun otsikko olla "Allergiat ja muut ruoka-aine ongelmat" tms., koska esim laktoosi-intoleranssihan ei ole allergia, samoin keliakia ei ole allergia. Toki maidon ainesosille (tai maidolle) voi olla allerginenkin, mutta silloin hylatuotteetkaan eivät käy. Mutta mielestäni niin allergiat kuin se, ettei siedä jotain ruoka-ainetta (esim. laktoosi-intolerantikko maitosokeria eli laktoosia) sopisi ihan hyvin saman keskustelun alle. Ajattelin vain pointata sen, mistä on täälläkin varmasti keskusteltu, että allergia ei ole sama asia kuin se, ettei elimistö siedä jotain ainetta, vaikka teoriassa tosi läheisiltä kuulostavatkin.
Itse olen tästä täällä jo maininnutkin aikoja sitten, mutta olen allerginen monille asioille, kukkiville jutuille (puut, heinät, jne.), pähkinöille, manteleille, joillekin tuoreille kasviksille, joillekin tuoreille hedelmille ja sitten vielä sellerille ja palsternakalle missä muodossa hyvänsä. Minulta testattiin muistaakseni vuonna 2002 prick-testeillä kolme settiä: yleisimmät ruoka-aineet, yleisimmät kukkivat sekä curryn mausteosat. Tämän lisäksi ns. lapputestillä testattiin muovit ja metallit, nikkeliä lukuunottamatta, siitä kun tuli oireita niin selkeästi.
Prick-testihän siis on se, jossa iholle (yleensä käsivarteen) tiputetaan testattavaa ainetta ja ihoa rikotaan vähän. Tämän jälkeen odotellaan hetki ja reaktion koko mitataan. Itselläni esimerkiksi pahin oli hasselpähkinä, jonka reaktiona oli muistaakseni yli 10mm halkaisijaltaan oleva näppylä. Prick-testi ei välttämättä ole täysin luotettava, joidenkin mielestä se ei kerro mitään. Itse olen sitä mieltä, että se antaa hyvää suuntaa allergioista. Prick-testin tuloksesta on hyvä huomioida myös se, että mikäli esim. ruoka-aine aiheuttaa testissä reaktion mutta ei aiheuta oireita syötynä, ei ko. ainetta tarvitse eikä edes kannata välttää!
Lapputestissä selkään laitetaan teippiin kiinnitettyjä alumiinikupuja, joissa on testattavaa ainetta. Laput teipataan kiinni ja niiden tulee olla paikallaan n. viikon, tulos tarkistetaan parin päivän päästä ja uudestaan viikon kuluttua testin alkamisesta. Lapputesti on sikäli ehkä jopa tarkempi kuin prick-testi, koska siinä altistus on ehjälle iholle ja pidemmän aikaa. Toisaalta, testit itsessään saattavat aiheuttaa ärsytyksen, jota ei lasketa allergiaksi. Useimpien iho reagoi siihen, että ihoa rikotaan ja rikotulla iholla on esim. chiliä, joten ehjälle iholle altistaminen on sikäli parempi. Lapputestejä ei käsittääkseni tehdä ihan hirveästi, toisaalta ne ovat myös työläämpiä, hitaampia ja hankalampia testattavalle.
Nykyisin allergialääkärit ovat sitä mieltä, että mikäli esimerkiksi ruoka-aine ei aiheuta vakavia oireita (hengitysteiden turpoaminen umpeen, silmien turpoaminen, paha kutina, jne.), tulisi ruoka-aineita yrittää käyttää ja näin totuttaa ja siedättää elimistöä kyseiseen aineeseen. Mikäli pieniä oireita aiheuttavia aineita vältetään kokonaan, todennäköisesti oireet vain pahenevat ja tällöin esim. vahingossa nautittu raa'an omenan pala tms. voi olla oikeasti tappava. Usein pähkinäallergia on sellainen, ettei siihen voi siedättää itseään, allergiat ovat usein hyvin vahvoja. Sen sijaan itselläni esimerkiksi tulee selkeästi lievieä oireita raa'asta banaanista, mutta jos banaani on saanut kypsyä puussa tarpeeksi, ei oireita tule. Tämän vuoksi syön banaaneja melko säännöllisesti, jotta en herkistyisi kypsemmillekin banaaneille.
Allergiset, mitä mieltä olette, haluaisitteko ja uskaltaisitteko altistaa itseänne niille aineille, jotka aiheuttavat lievempiä oireita? Vaikuttaisiko asiaan, jos aiheesta olisi tutkimustuloksia, joiden valossa myös muut allergiat saattaisivat heikentyä ja vähentyä altistuksen seurauksena? Tällaisista tutkimuksista en ole kuullut, jos joku on, lukisin mielelläni. Tämä on siis hypoteettinen tilanne, olen vain utelias tietämään muiden allergisten mielipiteitä.
Laktoosi-intolerantit, oletteko Suomessa kokeilleet Lidlin maitotuotteita, siis niitä, jotka ovat oikesti saksalaisia tai ulkomaalaisia, ei esim. suomalaista maitoa jne.? Olen nimittäin usein kuullut, että laktoosi-intolerantit pystyvät syömään esim. Lidlin jäätelöitä ilman ongelmia. Itse olen vakaasti sitä mieltä, että maitoyhtiöt Suomessa eivät halua, että asiasta puhuttaisiin, mutta uskon homogenoinnin rikkovan laktoosin jotenkin niin, että sille herkistyy helpommin. Laktoosi-intoleranssihan on hyvin harvinainen oikeastaan muualla kuin Pohjoismaissa. Ainoa ero maitotuotteiden käsittelyssä on homogenointi, jolloin siis maidon rasva ei nouse pintaan. Myöskään kotimaisia Luomu-maitoja ei homogenoida ja siksi niitä kannattaa aina ennen käyttöä ravistaa vähän. Useat laktoosi-intolerantikot myös sanovat, että ulkomailla voi syödä maitotuotteita ilman oireita.
Itselläni ei ole laktoosi-intoleranssia, joten en osaa sanoa onko asia näin. Tuo homogenointi on kuitenkin oikeasti ainoa ero, mitä ainakaan itse tiedän Suomen ja muiden maiden maitotuotteiden käsittelyssä. Homogenointihan ei prosessina ole maitotuotteille millään tavalla välttämätön, se on vain urbaanien ihmisten iloksi tehtävä toimenpide, jotta maito olisi "kliinisempää" eikä tosiaan rasva kertyisi pinnalle. Mielestäni kyseinen prosessi tuntuu jollain tasolla jopa järjesttömältä, erityisesti jos se on osana aiheuttamassa laktoosi-intoleranssia Suomessa.
(Tietysti tässä voitaisiin miettiä myös meijereiden halusta saada aikaan laktoosi-intolerantteja, jolloin vähälaktoosisten ja laktoosittomien tuotteiden myynti nousisi, nehän ovat yleensä kalliimpia kuin ns. tavalliset maitotuotteet! Tämän lisäksi soija-, kaura- ja riisimaitojen tuottajia ovat nimenomaan meijerit, joten rahat niistäkin menee maitoteollisuudelle. Mutta tämä ei kuulu ruoka-ainekeskusteluun ja sen voi varmasti jättää omaan arvoonsa. Olen vain melkoinen salaliittoteorioiden suurkuluttaja...)
Itse olen tästä täällä jo maininnutkin aikoja sitten, mutta olen allerginen monille asioille, kukkiville jutuille (puut, heinät, jne.), pähkinöille, manteleille, joillekin tuoreille kasviksille, joillekin tuoreille hedelmille ja sitten vielä sellerille ja palsternakalle missä muodossa hyvänsä. Minulta testattiin muistaakseni vuonna 2002 prick-testeillä kolme settiä: yleisimmät ruoka-aineet, yleisimmät kukkivat sekä curryn mausteosat. Tämän lisäksi ns. lapputestillä testattiin muovit ja metallit, nikkeliä lukuunottamatta, siitä kun tuli oireita niin selkeästi.
Prick-testihän siis on se, jossa iholle (yleensä käsivarteen) tiputetaan testattavaa ainetta ja ihoa rikotaan vähän. Tämän jälkeen odotellaan hetki ja reaktion koko mitataan. Itselläni esimerkiksi pahin oli hasselpähkinä, jonka reaktiona oli muistaakseni yli 10mm halkaisijaltaan oleva näppylä. Prick-testi ei välttämättä ole täysin luotettava, joidenkin mielestä se ei kerro mitään. Itse olen sitä mieltä, että se antaa hyvää suuntaa allergioista. Prick-testin tuloksesta on hyvä huomioida myös se, että mikäli esim. ruoka-aine aiheuttaa testissä reaktion mutta ei aiheuta oireita syötynä, ei ko. ainetta tarvitse eikä edes kannata välttää!
Lapputestissä selkään laitetaan teippiin kiinnitettyjä alumiinikupuja, joissa on testattavaa ainetta. Laput teipataan kiinni ja niiden tulee olla paikallaan n. viikon, tulos tarkistetaan parin päivän päästä ja uudestaan viikon kuluttua testin alkamisesta. Lapputesti on sikäli ehkä jopa tarkempi kuin prick-testi, koska siinä altistus on ehjälle iholle ja pidemmän aikaa. Toisaalta, testit itsessään saattavat aiheuttaa ärsytyksen, jota ei lasketa allergiaksi. Useimpien iho reagoi siihen, että ihoa rikotaan ja rikotulla iholla on esim. chiliä, joten ehjälle iholle altistaminen on sikäli parempi. Lapputestejä ei käsittääkseni tehdä ihan hirveästi, toisaalta ne ovat myös työläämpiä, hitaampia ja hankalampia testattavalle.
Nykyisin allergialääkärit ovat sitä mieltä, että mikäli esimerkiksi ruoka-aine ei aiheuta vakavia oireita (hengitysteiden turpoaminen umpeen, silmien turpoaminen, paha kutina, jne.), tulisi ruoka-aineita yrittää käyttää ja näin totuttaa ja siedättää elimistöä kyseiseen aineeseen. Mikäli pieniä oireita aiheuttavia aineita vältetään kokonaan, todennäköisesti oireet vain pahenevat ja tällöin esim. vahingossa nautittu raa'an omenan pala tms. voi olla oikeasti tappava. Usein pähkinäallergia on sellainen, ettei siihen voi siedättää itseään, allergiat ovat usein hyvin vahvoja. Sen sijaan itselläni esimerkiksi tulee selkeästi lievieä oireita raa'asta banaanista, mutta jos banaani on saanut kypsyä puussa tarpeeksi, ei oireita tule. Tämän vuoksi syön banaaneja melko säännöllisesti, jotta en herkistyisi kypsemmillekin banaaneille.
Allergiset, mitä mieltä olette, haluaisitteko ja uskaltaisitteko altistaa itseänne niille aineille, jotka aiheuttavat lievempiä oireita? Vaikuttaisiko asiaan, jos aiheesta olisi tutkimustuloksia, joiden valossa myös muut allergiat saattaisivat heikentyä ja vähentyä altistuksen seurauksena? Tällaisista tutkimuksista en ole kuullut, jos joku on, lukisin mielelläni. Tämä on siis hypoteettinen tilanne, olen vain utelias tietämään muiden allergisten mielipiteitä.
Laktoosi-intolerantit, oletteko Suomessa kokeilleet Lidlin maitotuotteita, siis niitä, jotka ovat oikesti saksalaisia tai ulkomaalaisia, ei esim. suomalaista maitoa jne.? Olen nimittäin usein kuullut, että laktoosi-intolerantit pystyvät syömään esim. Lidlin jäätelöitä ilman ongelmia. Itse olen vakaasti sitä mieltä, että maitoyhtiöt Suomessa eivät halua, että asiasta puhuttaisiin, mutta uskon homogenoinnin rikkovan laktoosin jotenkin niin, että sille herkistyy helpommin. Laktoosi-intoleranssihan on hyvin harvinainen oikeastaan muualla kuin Pohjoismaissa. Ainoa ero maitotuotteiden käsittelyssä on homogenointi, jolloin siis maidon rasva ei nouse pintaan. Myöskään kotimaisia Luomu-maitoja ei homogenoida ja siksi niitä kannattaa aina ennen käyttöä ravistaa vähän. Useat laktoosi-intolerantikot myös sanovat, että ulkomailla voi syödä maitotuotteita ilman oireita.
Itselläni ei ole laktoosi-intoleranssia, joten en osaa sanoa onko asia näin. Tuo homogenointi on kuitenkin oikeasti ainoa ero, mitä ainakaan itse tiedän Suomen ja muiden maiden maitotuotteiden käsittelyssä. Homogenointihan ei prosessina ole maitotuotteille millään tavalla välttämätön, se on vain urbaanien ihmisten iloksi tehtävä toimenpide, jotta maito olisi "kliinisempää" eikä tosiaan rasva kertyisi pinnalle. Mielestäni kyseinen prosessi tuntuu jollain tasolla jopa järjesttömältä, erityisesti jos se on osana aiheuttamassa laktoosi-intoleranssia Suomessa.
(Tietysti tässä voitaisiin miettiä myös meijereiden halusta saada aikaan laktoosi-intolerantteja, jolloin vähälaktoosisten ja laktoosittomien tuotteiden myynti nousisi, nehän ovat yleensä kalliimpia kuin ns. tavalliset maitotuotteet! Tämän lisäksi soija-, kaura- ja riisimaitojen tuottajia ovat nimenomaan meijerit, joten rahat niistäkin menee maitoteollisuudelle. Mutta tämä ei kuulu ruoka-ainekeskusteluun ja sen voi varmasti jättää omaan arvoonsa. Olen vain melkoinen salaliittoteorioiden suurkuluttaja...)
Estelwen
Kontulainen
Itse en kuulu aivan kohderyhmään, kun en laktoosi-intolerantikko ole, mutta joitain sen suuntaisia taipumuksia minulla kuitenkin lienee. Muistan pienenä olleeni ainakin intoleranssiepäilyn alaisena ja jonkin aikaa asiaankuuluvalla ruokavaliollakin, mutta en muista kasvoinko "ulos" allergiastani vai päädyttiinkö lopputuloksena siihen, ettei erityisruokavaliolle ollut tarvetta.KRO sanoi:
Edelleenkin kuitenkin tietyllä tapaa "oireilen" maitoa juodessani - nimenomaan maitoa sellaisenaan, eli ruoanvalmistuksessa käytetty maito tai sen laatu ei vaikuta millään tapaa, mutta pelkiltään tai vaikkapa (kylmässä) kaakaossa juotuna tämän huomaa. Oireilu lainausmerkeissä siksi, että vaikutus tuntuu minulla ainoastaan siinä, miltä maito maistuu: tavallinen, homogenoitu maito jättää poikkeuksetta suuhuni jotenkin... tallimaisen maun. Mitään parempaa kuvausta en tuolle edelleenkään ole keksinyt, maku siis vastaa mielestäni erittäin hyvin sitä, miltä tallin ilma haisee: heinää, hieman pölyä, hevosia... Homogenoimattomissa maidoissa (joita luomumaitojen lisäksi on ainakin joissain paikoissa saatavilla oleva Maitokolmion hyvän olon kevytmaito) tätä jälkimakua ei ole ja olenkin jo vuosia pitänyt maito-ostoksissani tiukkaa linjaa. Mysteerisen tästä tilanteesta tekee puolestaan se, että edellisten laktoosittomien maitojen kanssa suorittamieni kokeiden mukaan myös ne aiheuttavat saman makuhäiriön, joskin ehkä vähemmässä määrin.
Gogeltamalla asiasta löytyy useampien sivujen edestä asiaa, mm. siitä, että tutkimustulokset eivät tosiaan näe "selviä eroja" homogenoitujen ja homogenoimattomien tuotteiden välillä. Kuitenkin tuon mainitun Maitokolmion sivuilla on myös seuraavanlainen maininta:
Että mene ja tiedä. Jotenkin tuntuu erikoiselta ajatukselta, että ainoat oireet johtuisivat rasvan pilkkomisesta ja silloinkin ilmenisivät vain makuharhoina
Itse olen aika lailla laktoosi-intolerantikko, edes hylat ei välillä käy. Silti ulkomailla jätskin syönti ei aiheuta mitään (kotimaassa auta armias jos jätski ei ole ainakin hylaa, mieluiten laktoositonta). Epäilen että kyse on juurikin maidon homogenoimisesta, eli homogenoidun maidon rasva on pilkottu sellaiseksi (sen kokoiseksi?), että suoli ei kykene tunnistamaan sitä ja se sitten aiheuttaisi ongelmia. Monet laktoosi-intolerantikkotuttavani pystyvät juomaan luomumaitoa varsin ongelmitta. Itse olen ajatellut kokeilla joskus, mutta juuri nyt keskellä kiireistä opiskelua ei oikein sopisi, jos maito sitten mättäisikin..
KRO sanoi:
Mutta homogenointi kohdistuu rasvaan ja laktoosi on sokeri. Minäkin uskon että homogenointi aiheuttaa ihmisille maidonsieto-ongelmia (mm. veljellä), mutta minun mielestäni sen ei tarvitse liittyä laktoosiin. Kun laktoosi-intoleranssia pidetään tavallisimpana maidonsieto-ongelmana, herkästi ongelma saa nimen laktoosi-intoleranssi vaikka johtuisikin homogenoinnista. Tai en tiedä, onko jotain tietoa vaikuttaako homogenointi sokeriinkin?
Juu, juurikin rasvaanhan tuon homogenoinnin sanotaan vaikuttavan (tai ainakin se on se toivottu lopputulos) ja laktoosi-intoleranssi kohdistuu nimenomaan laktoosiin eli maitosokeriin, mutta epäilisin jotenkin tosiaan tuon homogenoinnin ehkä rikkovan maitosokeria (tai rikotun rasvan sitovan sitä eri tavalla) ja näinollen vaikuttavan laktoosin sietokykyyn. En kyllä tiedä pitääkö tämä paikkansa, on vain tosi outoa, ettei esim. Keski-Euroopan ja Suomen maidoissa ole tutkimustenkaan mukaan muuta eroa kuin homogenointi. Mutta tosiaan, en ole laktoosi-intolerantikko enkä ole myöskään alan asiantuntija. Insinöörin on paha sanoa... 
