Ardan valaisemisesta

Onko noista haltioiden "lampuista" mitään hiukan tarkempaa selitystä. Haltioillahan on käytössään eräänlaisia "kristallilamppuja", jotka loistivat omaa valoaan. Tällaiset lamput ovat esim. kahdella haltialla jotka tapaavat Tuorin muistaakseni jossain "Noldorin Portilla". Olisiko näissä "lampuissa" kyse hiukan samanlaisesta asiasta kuin Silmarilit? :roll:

Ollen tämä edellinen viesti lohkaistu pois keskustelusta, johon se ei mielestäni täysin kuulunut, mutta omana keskustelunaan voisi yrittää: kukapa tietää vastata? Muistaakseni tällaisia lamppuja esiintyy myös TSH:ssa, en vain muista missä kohdin.

Voisi myös aloittaa keskustelun kaikenlaisista valonlähteistä Keski-Maassa ja siunatummilla seuduilla, nehän ovat aika keskeisessä osassa esim. Silmarillionissa. Ajatelkaa vaikka Valarin lamppuja, kahta puuta ja niiden valovoimaisia viimeisiä hedelmiä sekä silmarileja (joista yksi päätyi taivaalle tähtenä loistamaan).

Valolla on myös suuri symbolinen merkitys. Haltioiden kulkiessa metsässä öiseen aikaan outo usvainen valo leijuu heidän mukanaan. Hieman pelottavaakin, vai mitä? Ja valaistus luo myös toisenlaista tunnelmaa: Mordorin punahehkuinen atmosfääri on aika tehokas pahuuden maiseman valaisijana. Ja sitten Kontu: siellä on aivan oma valonsa, eikö olekin?

Jos ajattelee, miten monia taitavasti kuvattuja valaistuksia ja valoilmiöitä Tolkienin teoksissa oikeastaan onkaan (valon ja varjon välistä taisteluahan siinä kerrotaan kuvattavan), täytyy ruveta ensi kerralla lukemaan sitä aivan tästä näkökulmasta ja miettien aina, millaisessa valossa kulloinkin liikutaan.

Jos onnistuin mitenkään tekemään itseäni ymmärrettäväksi, kirjoittakaa mielipiteitänne valosta ja valaisemisesta (unohtamatta Tar-Palantirin kysymystä, joka on saanut odottaa vastausta jokseenkin pitkään...)

Tar-Palantír sanoi:

Onko noista haltioiden "lampuista" mitään hiukan tarkempaa selitystä. Haltioillahan on käytössään eräänlaisia "kristallilamppuja", jotka loistivat omaa valoaan. Tällaiset lamput ovat esim. kahdella haltialla jotka tapaavat Tuorin muistaakseni jossain "Noldorin Portilla". Olisiko näissä "lampuissa" kyse hiukan samanlaisesta asiasta kuin Silmarilit? :roll:

Click to expand...

Voi olla että lampuissa oli sisällä jalokiviä. Ei niin voimallisia kuin Silmarilit, mutta ilmeisesti ne hohtivat omaa valoaan. Eli lampuissa saattoi olla jalokiviä, jotka hohtivat omaa valoaan. Saa korjata, näin itse asian ymmärtäisin.

Noldor olivat tuoneet mukanaan Lännestä lamppuja, jotka oli kai tehnyt Fëanor, mutta he itsekään eivät tienneet niiden salaisuutta - siis Fëanoria lukuunottamatta tietty :roll: Näin olen jostain lukenut eikä se tunnu lainkaan mahdottomalta. Tekihän Fëa yhtä ja toista yleishyeödyllistä, mutta kieltäytyi antamasta teko-ohjeita muille. Kai halusi pitää salaisuutensa ominaan, ihan ymmärrettävää. Voisin tässä mainita esimerkkinä palantirit, joista edes Sauron ei tiennyt, mitä ne olivat eikä osannut tehdä niitä lisää.

Valosta... Christoper mainitsee HoME:ssa, kuinka Tolkienin kirjoituksissa valo samaistettiin usein nesteeseen. Tai pikemminkin, valo oli nestemäistä. Näin esimerkiksi voisi antaa tietenkin Kahden Puun valon, joka säihkyi kyllä lehdistä, mutta valui kasteena kukista ja täytti maassa olevia altaita. Toinen mielenkiintoinen juttu, joka on kai vain nopea huomautus, että alkuperäisissä kaavailuissa Ardassa satoi ennen Lamppujen Aikoja valosadetta. Ajatus on aika mielenkiintoinen... valo sataa pisaroina maahan... En osaa täysin kuvitella.

Toinen mielenkiintoinen juttu, joka on kai vain nopea huomautus, että alkuperäisissä kaavailuissa Ardassa satoi ennen Lamppujen Aikoja valosadetta. Ajatus on aika mielenkiintoinen... valo sataa pisaroina maahan... En osaa täysin kuvitella.

Click to expand...

En kyllä osaa minäkään.
Sitten Fëanorista. Hän ilmeisesti kuvitteli elävänsä kauemmin kuin sitten loppujen lopuksi eli, ja varmaan tulevaisuuden suunnitelmat olivat erilaiset, siksi ei paljastanut esim. palantirien valmistustapaa. Ja voipi olla ettei hän olisi enää pystynyt tekemään palantireja lisää, eli vähän sama juttu kuin silmarileissa.

Aika ilmeisesti Fëanor kuvitteli elävänsä kauemmin kuin sitten eli Mutta luulen yhä tuon salaperäisyyden johtuneen ylpeydestä ja statuksesta noldorin parhaana seppänä ja keksijänä.

Eräässä vaiheessa Tolkien muuten hermostui mytologiansa epärealistisuuteen ja valitti, etteivät nykyaikaiset lukijat voi vakavissaan lukea tarinaa, jossa maa on pannukakku jota Kuu ja Aurinko kiertävät Idästä Länteen. Hän aikoi laittaa kaiken uusiksi ja kirjoittaa uuden version, jossa Arda on planeetta, auriko alusta asti olemassa ollut ja kuu Melkorin kateellinen jäljennös ja asuinpaikka, kylmä ja kuollut. Sentään hän ei toteuttanut näitä aikeita, vaan päätyi Maailman muuttumiseen eli siihen että alkuksi oli kyllä pannukakku, mutta jonka Eru muutti myöhemmin pyöreäksi planeetaksi. Niin on paljon parempi. Ardan valaisemisen monet vaiheet ovat ihmeelliset ja kauniit, ja mitä olisi Valinor ilman Puitaan???

Onneks Tolkien ei muuttanu, olis tehny kyl pahan virheen,ainaki mun mielestä.

Sentään hän ei toteuttanut näitä aikeita, vaan päätyi Maailman muuttumiseen eli siihen että alkuksi oli kyllä pannukakku, mutta jonka Eru muutti myöhemmin pyöreäksi planeetaksi. Niin on paljon parempi. Ardan valaisemisen monet vaiheet ovat ihmeelliset ja kauniit, ja mitä olisi Valinor ilman Puitaan???

Click to expand...

Yhdyn Valie Niënnaan.

Haltioiden "lampuista" tulikin mieleeni Frodon Kultaisen Metsän Naisnoidalta saama tähtilasi, johon oli vangittu Eärendilin valoa. Kyseinen esine oli omavaloinen ja äityi hohtamaan entistä kirkkaammin, jos sitä maanitteli haltiakielellä. Toimintamekanismina lienee ihme.

Ei taida olla mahdollista, että Galadriel olisi saanut sen pappa Fëanorilta ("Ota sie tytsi hieno lamppu ja anna miul yksi hius..." - "Kiitti lampusta, pöljä, hiukset säästän annettavaksi karvaiselle kääpiölle ennemmin kuin sinulle") koska Eärendilin valoa tuo ei ehtinyt koskaan nähdä (paitsi Mandosin Salien ikkunasta kurkistaessaan - jos siellä nyt ikkunoita on), joten olisiko Celebrimbor osannut moisen valmistaa? Lórienissa tuskin sellaisia osattiin tehdä.

'In this phial' she said, 'is caught the light of EärendilŽs star, set amid the waters of my fountain...'

Valaisimessa oli siis käytetty Galadrielin oman lähteen vettä. Olisiko Celebrimbor kuitenkin voinut jossain välissä tehdä sen? Ehkä, KTK (325) kertoo, että Celebrimborin tajuttua, että Sauron oli salaa tehnyt Yhden sormuksen, hän meni käymään Lórinandissa neuvotellakseen Galadrielin kanssa. Celebrimbor olisi voinut vierailunsa aikana askarrella tämän verran.

Itse olen ajatellut, että Galadriel olisi voinut itsekin valmistaa valaisevan vesipullonsa, ehkä oman sormuksensa voimaa hyödyntäen, tekihän hän kummia asioita pesuvadillaankin. Eikös Nenya muuten ollutkin Veden sormus? Valaisimen ei edes tarvinnut olla mikään muinainen esine. (Ja tietysti, jos lampun tekoon käytettiin Galadrielin sormuksen voimaa, niin se olikin tehty vasta Kolmannella ajalla, haltiathan eivät kai uskaltaneet käyttää sormuksiaan sinä aikana kun tiesivät että Sauronilla oli Yksi.)

Kun aikanaan luin TSH:ta, niin minulle tuli tämän valaisimen synnystä jostain syystä sellainen tunnelma, että Galadriel pullotti jonain tähtisenä iltana vähän vettä Sormuksen saattueen lepäillessä Lorienissa. Tällaistahan ei TSH:ssa toki sanota.

Ja ehkä Celeborn auttoi vähän vaimoaan, piteli vaikka suppiloa, jotenkin hänen piti ansaita lisänimensä "Viisas". :wink:

Minäkin olen käsittänyt että Galadrielin taskulamppu oli pränt nyy. Tuskin hän itse lasipulloa teki, mutta vastaavia purnukoita varmaan lojui ympäri ämpäri Caras Galadhonia. Eihän lampun voima ollut niinkään pullossa vaan valossa, jonka säilöntäaineena käytettiin Galan vettä.

Mielenkiintoinen ykistyiskohta kyllä tämä Lukitar vs. Galan lamppu. Lukitarin esi-äiti oli Ungoliant, joka oli mukana Puisen tappamisessa. Lampun valo taas oli peräisin Eärendilistä, jonka valo oli peräisin Silmarilista, jonka valo oli peräisin Puista. Ha, Puut ottivat jälkikäteen järjestetyn uusintamatsin ja voittivat. Rakastan tällaisia yksityiskohtia.

Celebornin viisaudesta on puhuttu viisaammissa piireissä, mutta muistaakseni hänen lisänimensä oli aika hyvin perusteltu. Celebornhan ei ollut samalla lailla fiksu kuin Fëanor tai Galadriel, vaan kyse on pikemminkin elämänviisaudesta, samanlaisesta kuin Elrondilla, vaikka vielä syvemmästä.

Ungoliant olisi kyllä kiittänyt ja ahmaissut Galadrielin fiaalin valosisältöineen yhtenä suupalana
Sillä rouvalla (Ungoliantilla siis) oli kyllä luonnetta. Morgothin ja Sauronin "Musta ruhtinas"-touhut tuntuvat Ungoliantin lähestymistapaan verrattuna ylikasvaneiden pikkupoikien roolipeleiltä. (Ehkäpä Ungoliant ja Lukitari koskettavat luonteeni piileviä feminiinisiä piirteitä?)

Lukitar ei ollutkaan aivan samanluokan hämyri kuin Ungoliant... Outoa, Ungoliant on jotenkin helppo ajatella femiinisenä, mutta Lukitar on taas maskuliinisen oloinen. Ehkä mitään niin rumaa on vai vaikea ajatella naisellisena. :yuck:

Muuten, mitä mielikuvia teillä on Valinorin Puista? Ystävämme Day kuvailee niitä vuorten korkuisiksi, mutta onko (ilmeisen yleiselle) mielikuvalle mitään perustelua? Ja onko Laurelinista tarkempaa kuvausta? Jostain on jäänyt mielikuva että sillä olisi monta ohutta runkoa. Telperionhan oli kasvultaan kuin pyökki, mutta pyökkejäkin on monenlaisia.

(PS. Olihan Kalevalassakin ylen sankia puu)

Valië Nienna sanoi:

Muuten, mitä mielikuvia teillä on Valinorin Puista? Ystävämme Day kuvailee niitä vuorten korkuisiksi, mutta onko (ilmeisen yleiselle) mielikuvalle mitään perustelua? Ja onko Laurelinista tarkempaa kuvausta? Jostain on jäänyt mielikuva että sillä olisi monta ohutta runkoa. Telperionhan oli kasvultaan kuin pyökki, mutta pyökkejäkin on monenlaisia.

Click to expand...

Puut tuntuvat välillä suurilta (valaisevat koko Valinorin, ilmeisen isokokoiset Ungoliant ja Morgoth tulevat epävaloineen niiden juurelle) ja välillä pieniltä (Yavanna laittaa kätensä kuolleiden puiden päälle - olivatko valar sitten niin kovin isoja? No, ainakin Morgothilla oli iso koura, koska siihen upposi kokonaan se kirstu, jossa Silmarilit olivat), mutta minun on vaikea kuvitella niitä kuitenkaan suurempina kuin suuria - sanokaamme - tammia, jotka ovat kasvaneet aukealla paikalla. Olivathan ne kaiken lisäksi kummun päällä, mistä passasi valaista laajalti ympäristöä.

Laurelinista en osaa sanoa muuta kuin että siinä oli kultareunaiset vaaleanvihreät lehdet (kuin vasta puhjenneet pyökin lehdet) ja tertuittain omavaloisia hehkuvia kaasupalloja (joiden sisuksissa mylläsi ydinreaktioita) kukkina. Yhden rungon olen sillekin kuvitellut, mutta eipä tuota liene koskaan lehtiä ja kukkia lukuun ottamatta tarkasti kuvattu, joten kukin kasvattakoon sen mielessään millaiseksi haluaa. Niin on hyvä.

Re: (PS. Olihan Kalevalassakin ylen sankia puu)

Tik sanoi:

Yavanna laittaa kätensä kuolleiden puiden päälle

Click to expand...

Saattaahan ''päälle'' tarkoittaa ihan yksinkertaisesti koskettamista.

Tik sanoi:

- olivatko valar sitten niin kovin isoja? No, ainakin Morgothilla oli iso koura, koska siihen upposi kokonaan se kirstu, jossa Silmarilit olivat)

Click to expand...

Onkohan ajatus ihmishahmoisista jumalista normaalia ihmistä/haltiaa iskokokoisempina tulla vanhasta taiteesta, jossa tärkeät henkiköt esitettiin symbolisesti taviksia suurempina. Tai ehkä tuo taide kumpusi ihmisten sisäsyntyisestä vääristyneestä perspektiivistä, joka saa tärkeät asiat/henkilöt tuntumaan suurilta, näin kuvainnoillisesti.

Alukuaikoina kuvittelin valarin ehkä päätä paria haltioita pitempinä, mutta nykyään kuvittelen heidät melko tavallisen kokoisina - mitä ''tavallisen kokoinen'' Ardassa ikinä tarkoittaakaan... Melkor oli ''ilkeässä'' hahmossaan varmasti luonnottoman suuri ihan vain sen takia että on kiva olla pelottavan näköinen. Tosin joissain maalauksissa hänet esitetään 100-metrisenä hojuppina, mikä on jo melko naurettavaa. Ihan jo Fingolfinin kanssa käytyä taistelua ajatellen.

Tik sanoi:

---ja tertuittain omavaloisia hehkuvia kaasupalloja (joiden sisuksissa mylläsi ydinreaktioita)

Click to expand...

''En ole tähti! Tähdet ovat isoja kaasupalloja.''
-Elijah Wood

Ihanaa kuinka kaikenlainen kaasuista ja muusta fysiikasta ja kemiasta puhuminen osaa latistaa romanttista tunnelmaa.
[/quote]

Valië Nienna sanoi:

Muuten, mitä mielikuvia teillä on Valinorin Puista? .

Click to expand...

Ainakin BoLT ykkösessä niistä on jotain kuvauksia, mutta en ole koskaan vaivautunut visualisoimaan asiaa niiden perusteella. Minun alkuperäinen mielikuvani oli, että Puut olivat isojen mutta luonnollisten puiden kokoisia. Näen ne mielessäni väriä lukuunottamatta suurinpiirtein samanlaisina, itse asiassa mieleeni tulee lähinnä hevoskastanja.

Puiden ei tarvinnut olla jättimäisen korkeita valaistaakseen koko Valinorin, Maan pintahan oli tuohon aikaan litteä, joten Puut eivät jääneet horisontin taakse (lisäksi ne olivat kummulla).

Jos yritettäisiin muodostaa "realistinen" fysikaalinen malli Puista kokonaisen mantereen tarpeita vastaavina valon ja lämmön tuottajina, niin tulos olisi mielestäni aika pelottava tai epämiellyttävä. Puiden hehkun olisi pitänyt olla lähietäisyydellä valtava, ja ylipäätään olo Valinorissa Puiden aikaan kuin jättiläissolariumissa. Mutta Tolkien taisi ajatella Puiden tuottamaa valoa paremminkin jonkinlaisena niistä tihkuvana nesteenä, jota sitten leviteltiin ympäriinsä.

Tuli muuten mieleen, että Johanneksen ilmestyksen mukaan uuden luomisen jälkeisessä Uudessa Jerusalemissa ei enää ole Aurinkoa tai Kuuta, vaan Herra on itse siellä lamppuna. :roll:

Telimektar sanoi:

Jos yritettäisiin muodostaa "realistinen" fysikaalinen malli Puista kokonaisen mantereen tarpeita vastaavina valon ja lämmön tuottajina, niin tulos olisi mielestäni aika pelottava tai epämiellyttävä. Puiden hehkun olisi pitänyt olla lähietäisyydellä valtava, ja ylipäätään olo Valinorissa Puiden aikaan kuin jättiläissolariumissa. Mutta Tolkien taisi ajatella Puiden tuottamaa valoa paremminkin jonkinlaisena niistä tihkuvana nesteenä, jota sitten leviteltiin ympäriinsä.

Click to expand...

Tätähän Christopherkin jo analysoi. Puiden valo ei kuitenkaan edes tainnut tuottaa lämpöä eikä ollut samalla lailla silmiä sattuvaa ja häikäisevää kuin auringon. Ilmeisesti auringon haittapuolet liittyvät samoihin tapahtumiin missä se ''menetti taikansa''.

offia:

Telimektar sanoi:

Tuli muuten mieleen, että Johanneksen ilmestyksen mukaan uuden luomisen jälkeisessä Uudessa Jerusalemissa ei enää ole Aurinkoa tai Kuuta, vaan Herra on itse siellä lamppuna. :roll:

Click to expand...

Tylsää. Minä pidän kuusta. Aurinkoa en kaipaisikaan. Mutta jos ei ole kuuta ei ole tähtiäkään. Ultartylsää.

Tar-Palantír sanoi:

Onko noista haltioiden "lampuista" mitään hiukan tarkempaa selitystä. Haltioillahan on käytössään eräänlaisia "kristallilamppuja", jotka loistivat omaa valoaan. Tällaiset lamput ovat esim. kahdella haltialla jotka tapaavat Tuorin muistaakseni jossain "Noldorin Portilla". Olisiko näissä "lampuissa" kyse hiukan samanlaisesta asiasta kuin Silmarilit? :roll:

Click to expand...

Keskeneräisten tarujen kirjassa ja Christoffer Tolkienin selityksissä lukee seuraavaa: "Ja Gelmir otti esiin sellaisen lampun, joista noldor tunnetaan, yhden niistä, jotka oli tehty Valinorissa kauan sitten, joita ei tuuli eikä vesi voinut sammuttaa, ja kun huppu otettiin sen päältä pois säteili se kirkasta sinistä valoa valkoiseen kristalliin vangitusta liekistä." Ja selityksissä: "Gwindorin tarinaan liittyvässä muistiinpanossa niitä kutsutaan 'fëanorilaisiksi lyhdyiksi', joiden salaisuutta noldor itse eivät tunteneet, ja samassa yhteydessä sanotaan että ne olivat 'ohuessa ketjuverkossa riippuvia kristalleja, jotka olivat omavaloisia, ja hehkuivat sisäistä sinistä säteilyä'"

Elikkä Fëanorillahan niissä(kin) oli sormensa pelissä, mutta ei kovin tarkkaa kuvaa ole itse kirjailijakaan niistä antanut, tosin kirjailija on semmoisen piirtänyt Pictures by J.R.R. Tolkien, 1979, nro 37 Mulla ei vaan ole henkkoht mitään tietoa tuosta ilmeisestikin kirjasta (?)

Teliarom sanoi:

"Gwindorin tarinaan liittyvässä muistiinpanossa niitä kutsutaan 'fëanorilaisiksi lyhdyiksi', joiden salaisuutta noldor itse eivät tunteneet, ja samassa yhteydessä sanotaan että ne olivat 'ohuessa ketjuverkossa riippuvia kristalleja, jotka olivat omavaloisia, ja hehkuivat sisäistä sinistä säteilyä'" - - - tosin kirjailija on semmoisen piirtänyt Pictures by J.R.R. Tolkien, 1979, nro 37 Mulla ei vaan ole henkkoht mitään tietoa tuosta ilmeisestikin kirjasta (?)

Click to expand...

Kuvassa uupunut Gwindor makaa suuren puun juurella ja vasemmalta Beleg lähestyy häntä (huom. molemmilla näyttää olevan polvihousut jalassa, äsh, siinä meni teoria housuttomista haltioista). Gwindorin vieressä on mainittu lamppu, mutta haltia ja hänen varusteensa ovat niin pieniä suuren puun juurella, ettei mitään yksityiskohtia erota - lähinnä näyttää tavalliselta myrskylyhdyltä.

Kuka on muuten kieltänyt haltioilta kynttilöiden käytön? Esimerkiksi kaivostyöläisten "runkoff-lamput" on suunniteltu edellä kuvatun kaltaisiksi, ne eivät sammu kaatuessaan, eivätkä aiheuta "kaivospölyräjähdyksiä"
Mutta asiasta kolmanteen: en suinkaan väitä, ettäkö Fëanorin lamput olisivat tällaisia olleet.
Olihan Khazad-dumin kääpiöilläkin "kristallilyhtyjä" (mainittiin TSH:ssa eräässä laulunpätkässä ellen aivan väärin muista). Lienevätkö nämä sitten toimineet örkinrasvasta valmistetuilla kynttilöillä... mene ja tiedä

Darth Doriak, I mean, Dark Doriath ?

Onko kenelläkään tietoa siitä, miten valaista tuhat kallioon hakattua salia ja kammiota niin, että niiden voi sanoa tekevän tosiksi näyt merenalaisen Valinorin ihanuudesta ja kauneudesta?

En löytänyt äkkiseltäni Silmarillionista (muualta en vielä etsinytkään) muuta mainintaa Doriathin valaistuksesta kuin pyökinnäköisiin pylväisiin ripustetut kultalyhdyt (s. 112). Lienevätkö nuo riittäneet?