Arjen nyrjäyttäminen

Arkeni nyrjähti eilen, kun kolmen jälkeen iltapäivällä löysin itseni tallustelemasta Kiljavalta Rajamäelle vesisateessa sadeviitta ylläni. Olen useinkin nähnyt juuri sen tapaisia unia, mutta ne ovat yleensä sijoittuneet Keski-Suomeen ja niissä on ollut huolta junaan ehtimisestä. Nyt minulla oli runsaasti aikaa ennen bussin lähtöä. Kävin juomassa vissyn kebabbilassa, jonka työntekijä ivasi minua, kun en osannut turkiksi sanoa muuta kuin terve ja kiitos. Osaako hän tervehtiä ihmisiä puolaksi, arabiaksi, punjabiksi, vietnamiksi, kiinaksi ja thaiksi niin kuin minä?
 
Last edited:
Kokkailin kanawokkia puisella paistinlastalla pohjia myöten vetäen, kun lasta antoi periksi kahvan kohdalta. Naps vaan ja se oli kahdena kappaleena ja osa wokista pitkin keittiötä kuin pommin jäljiltä. Kaikkea sitä...
 
Hiukan tämä ärsyttikin mutta menköön arjen nyrjäytyksen puolelle. Kävin värjäämässä hiuksiani, kampajaa oli arvioni mukaan minua muutaman vuoden vanhempi nainen jonka puheiden perusteella hänellä oli jälkikasvuakin. Tämä ihminen vaikutti uskovan vilpittömästi jälleensyntymiseen ja miten syntymämerkit kertovat miten edellisessä elämässä on kuollut ja että hänen lapsellaan on "vanha sielu. No, ehkä kaupunki huomioon ottaen tämä olisi pitänyt voida ennakoida. Toinen, vähemmän ärsyttävä muttamyös omalla tavallaan tajuntaa ja arkea nyrjäyttävä asia hänestä oli se, ettei hän ollut käynyt ulkomailla kuin kerran. Sitten kuulemma ei vaan tehnyt mieli, nyt oli menossa Kööpenhaminaan keikalle jonkun hiustuote-edustajan piikkiin. Mutta vain yksi yö, mitä siellä nyt tekemistä keksisi?
 
Arkeni nyrjähti tänä aamuna puoli viideltä. Täysi rakko herätti minut ja huomasin niskani kipeytyneen yön aikana. Siirryin sitten lattiapatjalle nukkumaan korkeammalla ja kovemmalla tyynyllä särkylääkettä otettuani ja vessassa käytyäni. Nyrjäyttävää tämä oli sikäli, että olen kyllä aiemminkin siirtynyt sängystäni lattiapatjalle, mutta aina ennen sosiaalisista syistä: olin kuorsannut tai lapsi oli halunnut tulla paikalleni nukkumaan äitinsä viereen. Nyt olin yksin koko huushollissa. Tilanteen epätodellisuus auttoi uudelleen nukahtamisessa. Lopulta näin unta, jossa Vampire oli kuvaillut tapaamistamme ja maininnut, että olen vaikea ystävä. Vaikea, minäkö?

Arkeni nyrjähti toiseen kertaan aamulla kaupassa, jossa olin ostamassa evästä. Kassaneidin kassalaatikko juuttui kahteen kertaan: ensin avainnipun ja sitten kolikkorullan vuoksi. Suurin ponnistuksin vältyin kertomasta hänelle, että Kiekkomaailmassa on oma jumalattarensa vedettäviin laatikoihin juuttuville esineille. Ehkei hän olisi juuri sillä hetkellä ollut vastaanottavainen Anoian ilosanomalle. Olisi ollut hyvin geekkimäistä kertoa siitä, mutta kuten sanottua, onnistuin hillitsemään lähetysintoni. Geekitkin oppivat sosiaalisia taitoja, mutta hitaasti ja vaivalloisesti.
 
Last edited:
Tänään lounaspaikkani salaattitarjonnassa: tomaatti-punasipuli-mansikkasalaattia.

Kyllä ei sipulit ja mansikat kuulu samaan ruokalajiin.
 
Kelasta soitettiin. Se ei ole nyrjäyttävää, mutta soittaja oli oikeasti ihminen eikä tietokone joka suhtautuu kylmästi ja todella epäloogisesti ja käyttäytyy kuin sääntökirjan niellyt Sauron. Varmaan ensimmäistä kertaa puhelimessa kuulen kelan työntekijän sanovan että kyllä se onnistuu ja näin voidaan tehdä. Kysymyksessä siis kaksi päällekkäistä tukea ja minulle soitettiin että kumpaa haluan saada. Ja oikeasti minulla oli vara valita eikä kumpikaan valinta aiheuta sen suurempia ongelmia. Puhelun jälkeen oli aika nyrjähtänyt olo. Joku meni nyt maailmassa ihan päälaelleen.
 
Kai tätä voi jonkinlaiseksi nyrjähdykseksi sanoa. Luin eilen kansanedustaja Mika Raatikaisen homokyyläyspäivityksestä. Normaali reaktio olisi varmaan ärsytys, mutta mitä tekee Husky: saa viiden minuutin huutonaurukohtauksen. Ei sillä, että tuossa lausunnossa olisi sinällään mitään hauskaa (päinvastoin), mutta tuli vaan hetkellisesti sellainen fiilis että absurdiuden ääriraja on viimein ylitetty. (Valitettavasti olen luultavasti väärässä.) Olen tässä nyt sitten kaksi päivää purskahdellut aina kun muistan sanan homokyyläys. Ei hyvää päivää...
 
Boris Johnsonista ulkoministeri. Se on jo suorastaan käsittämätöntä, absurdia ja hävytöntä.
 
Kun yhdistettäisiin miesten- ja naistenosastot sekaosastoksi, ei tarvitsisi näistäkään huolehtia. Kaikki saisivat kyylätä tasapuolisesti eikä olisi paha mieli.

Ron Mueckin veistokset Sara Hildénin taidemuseossa olivat nyrjäyttävän tarkkoja.

pikkuvauva.jpg
 
Husky sanoi:
Näin tänään Audi-kuskin, joka noudatti nopeusrajoitusta. :o
Click to expand...
APUA! APUA! YLLÄPITO!!!
Täällä tuomitaan kokonaisia ihmisryhmiä yksittäisten ihmisten tekojen perusteella.
Huonosti käyttäytyvän 90% ei saisi antaa perusteettomasti pilata lopun 10% mainetta.
 
No huh huh. Joskus olen todella hämmentynyt siitä millaisilta tahoilta voi saada erityisiä tunnustuksia.
 
iPadin oikolukusysteemi nyrjäytti: avauduin tuolla Oman maan antimet -topiikissa ja iPadini muokkasi lauseeni mieleisekseen: "Poimin viime viikonloppuna pari sangollista punaisia marjoja ja höyrysylintereitä...

Toinen nyrjähdys tapahtui aamupuolella: Tulin ulkohuussista ja ihmettelin, mikäs musta tuosta maasta noin metrin korkeudella saunan seinälaudan ja pystyriman välissä raossa on? No - pienehkö rantakäärmehän siinä oli luikahtamassa raosta seinälaudoituksen ja hirsiseinän väliin. Se oli ilmeisesti menossa hiirijahtiin, koska olen aikaisemmin nähnyt useammankin kerran pullean metsähiiren menossa samaisen seinän ulkolaudoituksen alle. En ole aikaisemmin nähnyt, että käärme olisi kiivennyt pystysuoraa seinää pitkin ylöspäin.
 
You must log in or register to reply here.
Ylös