Director's cut - vaihtoehtoiset versiot

David Lynch -keskustelussa kun nyt kerran lipsahdettiin tähän aiheeseen, niin tehdään nyt sille oma topikki.

Usein leffojen ohjaajat tekevät director's cut -version silloin, kun elokuvan kustantava ja julkaiseva yhtiö haluaa teattereissa näytettävien elokuviensa pysyvän inhimillisissä mitoissa kestonsa suhteen. Sehän vaatii tietenkin elokuvaa varten kuvatun materiaalin karsimista oikein isolla kädellä. Tämä tapahtuu joskus jopa itse elokuvan tarinan ja kerronnan kustannuksella. Leffa pääsee joskus oikeuksiinsa vasta ohjaajan versiota kotisohvalta katseltaessa. Ymmärtäähän sen, että jos elokuvan kesto ylittää sen maagisen kolmen tunnin rajan, niin kyllä siinä keskivertokatsojaa alkaa jo puuduttamaan. Videolta tai DVD:ltä kotona katsottaessa elokuvan pitkällä kestolla ei enää ole samanlaista merkitystä, pidempiäkin katselusessioita voi halutessaan tauottaa.

Useimmiten ohjaajan versiot tuppaavat olemaan teatteriversioitaan parempia. Parhaimmat ja ehkä onnistuneimmat (ainakin tunnetuimmat) esimerkit löytyvät tietenkin Taru Sormusten Herrasta -leffoista, joista ohjaaja Peter Jackson teki meitä faneja varten oikein omat elokuvansa. Vaikka niissä onkin keskitytty lisäilemään mukaan paljon pelkästään faneja kiinnostavaa nippelitietoa ja kuriositeetteja, niin useat pitävät niitä elokuvallisestikin parempina kuin teatteriversioita. Ohjaajan versioita yleisempää on kuitenkin se, että leikkauspöydälle jäänyt materiaali tyydytään vain lisäämään elokuvan DVD-julkaisua varten omaksi osiokseen levylle. Usein tuntuu jopa inhottavalta, että loistavaa materiaalia ei ole jätetty itse elokuvaan, joka olisi voinut sen ansiosta parantua huomattavasti.

Tähän topikkiin voisikin ryhtyä kokoamaan eri elokuvien vaihtoehtoisten versioiden eroja alkuperäiseen ja niiden merkitystä itse elokuvalle. Onnistumisia ja epäonnistumisia, niitähän riittää. Olisiko jokin director's cut saanut jäädä tekemättä? Mistä voi olla kiitollinen?

MUOKS: Typoja typoja typoja...

Sillanrakentaja sanoi:

... Usein leffojen ohjaajat tekevät director's cut -version silloin, kun elokuvan kustantava ja julkaiseva yhtiö haluaa teattereissa näytettävien elokuviensa pysyvän inhimillisissä mitoissa kestonsa suhteen. ... Useimmiten ohjaajan versiot tuppaavat olemaan teatteriversioitaan parempia. Parhaimmat ja ehkä onnistuneimmat (ainakin tunnetuimmat) esimerkit löytyvät tietenkin Taru Sormusten Herrasta -leffoista, joista ohjaaja Peter Jackson teki meitä faneja varten oikein omat elokuvansa ...

Click to expand...

Sormusten herran directors cutit ovat hyvä juttu, vaikken olisi vastustanut sitä, että kohtaukset olisivat olleet jo teatteriversiossa. Mutta pitää kai ymmärtää kaupalliset näkökohdat. Sormusten herraan pitkä versio sopii tai on ennemminkin välttämättömyys, kun itse alkuteoskin on pitkä ja yksityiskohtainen.

Kirjoittelin jo Lynch palstalla hieman nuivasta suhtautumisestani eri versioihin, jotka tosin joskus ovat paikallaan, joten ei tässä juuri nyt sen enempää. Mutta sen verran lisään, että innolla odotan uutta suuntausta directors cuttien suhteen, missä elokuvista lisäämisen sijasta on poistettu kohtauksia, siis elokuvaa lyhentäen. Olen pitkälti sitä mieltä, että keskivertoelokuvan sisältämän asian voisi yleensä esittää aivan hyvin 1,5 tunnissa tai lyhyemmin. Nykyään kuitenkin tunnutaan tekevän järjestäen 2 tunnin tai pidempiä elokuvia, mikä yleensä vain tarkoittaa sitä, että on kuvattu kaikenlaista turhaa ja tarpeetonta. Väliin hyvät ideat menevät pilalle kun elokuvia on pidennetty kaikenlaisilla turhilla kohtauksilla. Jos saisin päättää, niin olisi syytä laatia jokin kansainvälinen sopimus, joka kieltää normaalisti yli 1,5 tunnin elokuvat. 2 tuntiin yltävän elokuvan saisi tehdä hyvin perustellen ja sitä pidemmän tiukalla erikoisluvalla. Saan silti varmaankin odottaa tätäkin asiaa aika kauan... :wink:

... eri elokuvien vaihtoehtoisten versioiden eroja alkuperäiseen ja niiden merkitystä itse elokuvalle. ... Mistä voi olla kiitollinen?

Click to expand...

Nyt ei tietenkään ole kovin vakuuttavaa kun esitän, että Das Boot elokuvan directors cut on parempi kuin alkuperäinen lyhyempi versio. Pituutta on 216 minuuttia eli reilusti yli sopimuksen rajojen, mutta tälle elokuvalle olisin kyllä erikoisluvan myöntänyt :wink: Sukellusveneen ahtaan ahdistavan tunnelman ja pitkien toimettomuusjaksojen kuvaamiseen pitkä elokuva sopii mainiosti. Haluaisin ehdottomasti nähdä myös TV sarjaesitystä varten kuvatun materiaalin, jolloin pituus kasvaa (muistaakseni) 8 tuntiin...

Tähtien Sodan alkuperäisitä kolmesta osastahan on myös ohjaajan versiot joihin on lisätty nykytekniikalla digitaali tehosteita joita ei alkuperäisissä ole kuvissa ollut, koskan niitä ei yksinkertaisesti silloin ollut mahdollista tehdä. Minulle on hirveän vaikea päättää kummat versiot on parempia, pidän molemmista. Ehkä kuitenkin uudemmat vesiot ovat visuaalisuuden takia parempia ja ymmärrän kyllä miksi ne on lisätty. Mutta alkuperäinen merkitsee minulle niin paljon...

En ole nähnyt Ilmestyskirja. Nytin originaaliversiota, mutta pidennetty oli kyllä aivan liian pitkä ja seko. Putosin kärryiltä kun se Kurtz lukee sitä lehteä. Mutta muuten ihan kiva pätkä.

Quidam sanoi:

Olen pitkälti sitä mieltä, että keskivertoelokuvan sisältämän asian voisi yleensä esittää aivan hyvin 1,5 tunnissa tai lyhyemmin. Nykyään kuitenkin tunnutaan tekevän järjestäen 2 tunnin tai pidempiä elokuvia, mikä yleensä vain tarkoittaa sitä, että on kuvattu kaikenlaista turhaa ja tarpeetonta. Väliin hyvät ideat menevät pilalle kun elokuvia on pidennetty kaikenlaisilla turhilla kohtauksilla.

Click to expand...

No eihän Monty Pythonitkaan ole kuin 90-minuuttisia, silti loistavia.

No Tuo Directors cut on hieman semmoinen ja semmoinen homma. Riippuen kanssa siihen että mihin kategoriian tai mistä filmi on rakennettu. tuskin epäilen että esim. Terminator 3 koskaan edes haluaisin nähdä directors Cutia. Ja mielestäni Manaajan Directors cut oli huono ja en siitä it ainakaan pitänyt, ihan vaan esimerkkinä.

Eli jos Elokuva on nyt rakennettu kirjan perusteella ja on yleensä mahdollista että elokuva jää liian lyhyeksi ohjaajan mielestä eikä liity tarpeeksi kirjaan. Joten silloin DirectorŽs cut on tarpeen. Jos elokuvaa pystytään syventämään sen avulla. Jos halutaan lisätä 5 minuuttia enemmän leffaan autojen räjähtämistä niin ei kiitos.

Ja välillä tuntuu että se on hyvä tapa saada taas lisää rahaa kupeeseen ja ei maksakkaan paljon. Yleensä leikkauspöydälle jää paljon tavaraa "Ylimääräisenä".

Sillanrakentaja sanoi:

Onnistumisia ja epäonnistumisia, niitähän riittää. Olisiko jokin director's cut saanut jäädä tekemättä? Mistä voi olla kiitollinen?

Click to expand...

Tekemättä olisi voinut jättää vaikkapa Kolmannen asteen yhteyden DC:n. Eipä se tuonut alkuperäiseen tarinaan mitään uutta enää, tylsistytti vain entisestään. Ei, en oikein pidä ko.elokuvasta... Samaan kastiin voisi ehkä pistää E.T:n, vaikka kyseessä onkin ehkä enemmän uusintajulkaisu kuin varsinainen DC. Mutta pakkoko sieltä oli mennä esim.aseita sensuroimaan?

Onnistuneita sitten. No, Blade Runner on tietty oikein DC klassikoiden klassikko, ja koko tarina muuttuu ohjaajan saatua oman versionsa pihalle. Ymmärrän hyvin miksi Blade Runnerista on elokuviin päästetty se ehkä "helpompi" ja varmasti katsojaystävällisempi versio, mutta silti. Itse pidän kyllä ihan leffaversiostakin, mutta director's cut todellakin tuo tarinaan paljon lisää. Tässä on tietenkin myös kyse Benethroninkin mainitsemasta "leffa perustuu kirjaan" -tapauksesta.

Toinen vastaava tapaus on Ridley Scott'in (kyllä, tämäkin) fantasiaelokuva Legenda. Valitettavasti sitä on leffaversioon typistetty kauheasti, monta olennaista maailmaa ja hahmoja määrittelevää kohtausta on surutta leikattu pois. Elokuvan rytmitys muuttuu director's cutin myötä täysin erilaiseksi, ja paljon paremmaksi. Legendaan on pituutta ilmestynyt lisää parikymmentä minuuttia ja varsin hyvin käytetyt parikymmentä minuuttia ovatkin. No, minun mielestäni ainakin. Ankeaa tässä leffassa taas on se, että Euroopassa julkaistulla DVDllä on käsittääkseni ainoastaan virallinen leffaversio, kun taas jenkkilaitoksessa on molemmat.

Director's cutit ihan vain sen takia, että saadaan elokuvasta "uusi versio" eivät kyllä saa minunkaan sympatioitani. Ennen minusta ainakin sanoilla "director's cut" oli parempi kaiku: "tässä ohjaaja on nyt päässyt näyttämään mitä olisi halunnut sanoa, muttei rahoittajien/jonkun muun syyn takia voinut." Nykyään tuntuu siltä, että suurin osa on todellakin vain rahastusta... Pöh.

Ja joo, LotR:in Director's cutit olivat kyllä varsin jees.

Jo mainittukin Blade Runnerin DC on loistava. Parhaita näkemiäni leffoja - en nimittäin ole nähnyt ns. teatteriversiota.

George A. Romeron Dawn of the Dead ansaitsee director's cutin, sillä toinen liikkeellä oleva näkemäni versio on Dario Argenton(Suspiria, Phantom of the Opera...) visiota, jossa on esimerkiksi täysin eri soundtrack ja eri loppuratkaisukin, vissiin.

Mitä tulee noihin Tähtien Sotien 20th anniversary editioneihin niin eipä ne pari vuotta sitten tiirailtuina niin kovin hohdokkailta tuntuneet, vaikka tietysti mahtavia leffoja ovatkin. Pari viikkoa takaperin South Parkissa oli juuri tästä aiheesta hauskaa leukailua.

Oli mielessä joku tosi olennainen director's cutin ansaitseva leffa, mutta piäsi unohtumaan. Ei se tainnut tuo Romerokaan olla.

No, LotRin director's cutit(jos niitä niiksi voi sanoa - eikös Jacksonin ihan oman pään mukaan leikatut versiot ole vielä pidempiä? Ainakin näin olen käsittänyt..) ovat olleet ainakin varsin mainioita eepoksia.

Eikä sitten muuta kun töihin vaan....

Hieman joistain suosikkiversioistani:

Blade Runnerista näin ensimmäisenä sen teatteriversion, joskus silloin aikoinaan telkkarista. Itse tykästyin kovasti juuri siihen Fordin kertojaääneen ja erilaiseen loppuun, enkä ole koskaan oikein päässyt siihen director's cuttiin sisälle. Ymmärrän toki täysin miksi muutokset tehtiin, mutta se alkuperäinen on silti se minun Blade Runnerini. Saisi löytyä vuokraamoista.

Ilmestyskirja. Nytin director's cut oli hyvä. Ainoastaan se kohtaus, jossa törmätään niitten ranskalaisten kotitilalle siellä keskellä viidakkoa, oli turhan pitkä. Taisin jopa haukotella. Kyseistä varmasti ainakin kaksikymmenminuuttista kohtaustahan ei ollut teatteriversiossa lainkaan. Muut lisäykset olivat ihan mielenkiintoisia ja syvensivät sitä sekopäistä fiilistä kiitettävästi.

Das Bootin director's cut on myös sotaelokuvien ehdotonta aatelia. Ellei jopa paras. Vaikka leffa on pitkä kuin mikä, se ei tunnu kuin korkeintaan kaksituntiselta. Mahtava versio.

Star Warsien (IV-VI) alkuperäisiä versioitahan ei enää taida saada mistään? Taitavat kaikki saatavilla olevat olla niitä digitaalisesti restauroituja... Siinä kyllä mennään jopa metsikköön. Luulisi, että Lucas haluaisi kaupitella niitä alkuperäisiäkin siinä rinnalla, luulisi puristeille kelpaavan. Niihin uudempiinhan on tehosteiden parantelun lisäksi tehty myös muita muutoksia, mm. lisäilty kaikenmaailman digitaalisen näköisiä ökkömönkiäisiä taustoille... Ja ilmeisti restauroidussa (en muista missä leffassa) Han Solo on editoitu ampumaan vihollista vasta kun nämä ovat ensin avanneet tulen... alkuperäisessä Han Solo kuulemma ampuu ensin... (luin tuon jostain, itse en muista). Pitää olla niin korrektia että.

Sillanrakentaja sanoi:

Star Warsien (IV-VI) alkuperäisiä versioitahan ei enää taida saada mistään? Taitavat kaikki saatavilla olevat olla niitä digitaalisesti restauroituja... Siinä kyllä mennään jopa metsikköön. Luulisi, että Lucas haluaisi kaupitella niitä alkuperäisiäkin siinä rinnalla, luulisi puristeille kelpaavan.

Click to expand...

Muutama vuosi sitten eräs tuttavani havahtui siihen tosiasiaan, että kaikkialla myytiin vain näitä korjailtuja versioita. Hän sitten tiedusteli asiaa alan myyjiltä, joiden mukaan maahantuojilla on kuulemma vielä alkuperäisiä varastoissa, mutta Lucas on antanut ehdottoman kiellon, ettei niitä saada myydä. Ikinä.

Enpä tiedä, mitä varastoissa lojuneille leffoille on sittemmin tapahtunut, tuskinpa maahantuojatkaan haluavat varastotilaa turhan takia kuluttaa. Hieman hämmästeltiin tuota myyntikieltoa, mutta näin oli kuulemma tarkat ohjeet tulleet ihan pääkallonpaikalta.

Ilmestyskirja. Nytin director's cut oli hyvä.
Ainoastaan se kohtaus, jossa törmätään niitten ranskalaisten
kotitilalle siellä keskellä viidakkoa, oli turhan pitkä. Taisin jopa haukotella.

Click to expand...

Mahdollisesti juu, mutta ainakin siinä oli jenkkikritiikkiä
(mitä sekin nyt sitten lopulta mitään auttaa, mutta olipa kuitenkin ).

Muut lisäykset olivat ihan mielenkiintoisia ja syvensivät sitä sekopäistä fiilistä kiitettävästi.

Click to expand...

Itse itseäni osittain seuraavassa toistaen Lynch-threadista;
"Apocalypse. Now! Redux"in vaihtoehtoloppu on todella vaikuttava
musiikin ja kuvan yhdistelmä (puhdasta infernoa), mutta Coppolalla
oli hyvät perustelut jättää se pois.
Näin irrallisena (löytyy extroista) se on kuitenkin mielenkiintoista
ja vakuuttavaa seurattavaa, eikä haittaa elokuvaa.
Tämä itseasiassa oli ympätty lopputekstien mukaan
jossakin versiossa, oliko 70-luvun teatterijulkaisu.
Alunperinhän leffassa ei ollut mitään alku- eikä lopputekstejä
mikä oli erinomainen idea (porukalle jaettiin
pamfletti poistuttaessa teatterista).

Blade Runnerista näin ensimmäisenä sen teatteriversion, joskus silloin aikoinaan telkkarista. Itse tykästyin kovasti juuri siihen Fordin kertojaääneen ja erilaiseen loppuun, enkä ole koskaan oikein päässyt siihen director's cuttiin sisälle. Ymmärrän toki täysin miksi muutokset tehtiin, mutta se alkuperäinen on silti se minun Blade Runnerini.

Click to expand...

Itse taas Director's Cutiin tottuneena tuo "talkie-versio" tuntuu
lähinnä asiaankuulumattomalta, jopa kornilta.
Ja pidän happy endeistä, mutta tähän elokuvaan se ei kuulunut
(Kubrickin Hohdon alusta leikatuin maisemin),
vaan "avoin" oli elokuvallisesti oikea tie -
todella tyylikäs leikkaus DC:n lopussa ja Vangelis soimaan...
Ja yksisarviskohtaus on suosikkejani.

Kubrickhan oli poisleikattujen juttujen suhteen melko ehdoton kieltäen niiden
kaikenlaisen levityksen. En muista tarkkaan Kubrickin ilmausta tästä,
mutta kansankielellä ilmaistuna jotenkin näin että hänen mielestään
elokuva "on siinä", eikä siihen sovi liittää muuta ylimääräistä
mikä muuttaa tai vähentää elokuvan itseisarvoa.
Ja edelleenkään ei taida esim. 2001:sen ensi-illan jälkeen
leikattua 19 minuuttia ja Dr. Strangeloven piirakkasotaa
olla missään nähtävillä.
En nyt oikein tässä asiassa allekirjoita Kubrickin mietteitä vaikka niitä täytyykin kunnioittaa.

Das Bootin director's cut on myös sotaelokuvien ehdotonta aatelia. Ellei jopa paras. Vaikka leffa on pitkä kuin mikä, se ei tunnu kuin korkeintaan kaksituntiselta. Mahtava versio.

Click to expand...

Tämä pitäisi nähdä. Jo lyhyt versio oli asiaa.
Olen yleensäkin niitä joiden mielestä pidempi=parempi (vaikkei se niin aina olisikaan ).

Enpä tiedä, mitä varastoissa lojuneille leffoille on sittemmin tapahtunut, tuskinpa maahantuojatkaan haluavat varastotilaa turhan takia kuluttaa. Hieman hämmästeltiin tuota myyntikieltoa, mutta näin oli kuulemma tarkat ohjeet tulleet ihan pääkallonpaikalta.

Click to expand...

Juu, näitä Lucasin omituisuuksia.
En varsinainen Star Wars -fani ole (LucasFilm/Arts-fani kylläkin) vaikka niitä
ihan mielenkiinnolla katselenkin, kuten muutakin fantasiaa,
eikä niillä versioilla niin väliä, mutta digitaaliefektien lisäily oli jokseenkin turhaa, kun tyyliero
noissa muuten 70-luvun meiningeissä kuitenkin erottuu.
Ei se mitenkään mielestäni "tyylirikkoa" osien 1-3 ja 4-6 välillä
kuitenkaan vähennä (mitä perustelua välillä kuulee),
mutta eipä tuokaan niin vakavaa.

Jälleen hieman topicista poiketen; alkuperäisiin verrattuna episodit 1 ja 2
ovat juonellisesti ja tunnelmaltaan olleet kyllä melko köyhiä (etenkin 1). Muovisia.
Viihdyttävää ja paikoin upeaa silmille, mutta suht sisällötöntä.
Alkuperäisissä oli sentään paljon enemmän mielikuvitusta ja tunnetta,
vaikka (tai siitä johtuen että) nykypäivän tekniikkaa ei
ollutkaan saatavilla.
Onko muuten osista 7-9 ollut enää mitään puhetta?

Psychic sanoi:

Jälleen hieman topicista poiketen; alkuperäisiin verrattuna episodit 1 ja 2 ovat juonellisesti ja tunnelmaltaan olleet kyllä melko köyhiä (etenkin 1). Muovisia. Viihdyttävää ja paikoin upeaa silmille, mutta suht sisällötöntä. Alkuperäisissä oli sentään paljon enemmän mielikuvitusta ja tunnetta, vaikka (tai siitä johtuen, että) nykypäivän tekniikkaa ei ollutkaan saatavilla.

Click to expand...

Ah, joku muukin on samaa mieltä. Tismalleen se, mitä minä ajattelen näistä uusista efektielokuvista. Yleensä kun olen mennyt sanomaan jotain tuollaista, saan osakseni joko hämmentynyttä hiljaisuutta tai suorastaan paheksuntaa. Aivan kuin olisi kiellettyä huomauttaa, ettei keisarilla ole enää vaatteita. :roll:

/off-topic

Off-topicointia:

Thali sanoi:

Ah, joku muukin on samaa mieltä. Tismalleen se, mitä minä ajattelen näistä uusista efektielokuvista. Yleensä kun olen mennyt sanomaan jotain tuollaista, saan osakseni joko hämmentynyttä hiljaisuutta tai suorastaan paheksuntaa.

Click to expand...

Voi herttileeris, onko joku valopää oikeasti tykännyt Star Warsin episodista 1 ja 2? Mokomasta tympeästä, laskelmoidusta, regressiivisestä megaroskasta? Alkuperäisissä Star Wars -elokuvissa (ehkä Jedin paluuta lukuunottamatta) paistaa läpi pikkupoikamainen tekemisen into ja riemu, jonka perusteella tarinan hölmöydet antaa kernaasti anteeksi. Uudemmissa efektipelleilyissä ei ollut jälkeäkään samasta lämmöstä. Mitä hyvää voisi odottaa elokuvilta, joiden juoni perustuu selkeästi oheistuotemarkkinoinnin fasilitaatioon? Blaa. Yäk. Kirous. Kuolema. Kaikki universumin rumat sanat potenssiin miljoona.

Anteeksi off-topic- vuodatukseni. Tämä vaan on minulle herkkä aihe, kuten huomaatte.