Fanfic (ja etenkin slash)

Onko täällä fanficin kirjoittajia? Itse ei ole tullut mitään rustattua, mutta luettua sitäkin ahkerammin, ja olen alkanut syvemmin miettiä, mistä moinen ilmiö johtuu. Ehkä kyseessä on se, että uppouduttuaan johonkin maailmaan ja sen henkilöihin valmis tuotanto ei enää riitä, vaan haluaa jatkaa ja kenties syventää kokemustaan. Mielipiteitä saa esittää.

Kaikkihan tietävät mitä slash on? Siis fanficiä joka sisältää homoerotiikkaa. No niin, tiedän että Konnun kokoisessa paikassa on muitakin slashaajia :twisted: Luin, ja olen valmis muutenkin uskomaan, että suurin osa slashin kirjoittajista ja lukijoista on naisia. Perinteisesti on ajateltu, että miehet tykkäävät lesboista, mutta naisten innostus homoihin on yleisellä tasolla jokseenkin kuollutta... Kuitenkin slash on hyvin suosittua. Mikä siinä sitten on niin hienoa? ( Vai voiko tai pitäisikö omia taipumuksiaan yrittää setviä? ) Tai mitä ajatuksia slash muuten vain herättää? Saa hyppimään seinille ja kääntää sisuskalut ulos ?:)
 
Muutamia fanficceja mielenkiinnosta lukeneena ja kantapään kautta slashin merkityksen oppineena voin sanoa, että ainakin ihan puhdas fanfic on parhaimmillaan jopa ihan mielenkiintoista luettavaa. Mitä slashiin, voisin olla aika varma että suurin kiinnostus löytyy naisten puolelta, minulle iski jonkinasteinen yökötysrefleksi. Taidan mieluummin ylläpitää tuota perinteistä uskoa kiinnostuksesta lesboihin kuin lueskella Aragornin ja Legolaksen "uusista kokemuksista".

/edit: Ja sanottakoon, että uskoisin miesten olevan joltiseenkin avoimempia slashin tapaisissa asioissa kuin naiset. Ihan sama kuin kuulisi naisen myöntävän pieraisseensa, sitä ei yksinkertaisesti tapahdu.

Kiinnostus fanficceihin taas lukijoilla varmaan johtuu juuri tästä kokemuksen syventämisestä ja muiden ajatusten vertaamisesta omiin "jatkoihin", luulen ma.
 
Kummallisin Tolkien-aiheinen fanfic, mihin olen netissä ikinä törmännyt, oli nimeltään Örkkiarmeija ja Rohanin neidot. :shock:

En halua kertoa tarkempia yksityiskohtia, mutta varmaan tuosta nimestä jo näkee minkä tyylisestä fantasiasta oli kyse.

En laita linkkiä.
 
Theoderic sanoi:
En laita linkkiä.

Höh.

Laita edes privana.


Mutta entäs sitten Legolas /(slash) örkkiarmeija? SE on pelottavaa. Kun kerran ennen kaikkea slashi oli aiheena.

Kaippa slashissa tyttöjä viehättää se että siinä voi seksuaalisuutta käsitellä itsestään irrallisena asiana.

Itse olen kyllä lukenut slashia mutten siitä välittänyt. Ei se mitenkään huonoa ollut (siis ajatuksena itsenään) vaan ennen kaikkea se oli vaan huonosti kirjoitettua (siis se mitä minä olen lukenut). Minulle ei tuota kummoisia yökötyksiä pojat pussailemassa.

Mutta toisaalta en myöskään ole koskaan oikein tajunnut monien ystävieni lebsoihkutusta (siis miespuolisten). Minuun ei vaan kolahda sekään.
 
Theoderic sanoi:
Kummallisin Tolkien-aiheinen fanfic, mihin olen netissä ikinä törmännyt, oli nimeltään Örkkiarmeija ja Rohanin neidot. :shock:
Minun kummallisin oli sellainen, joka sisälsi komppanian örkkejä ja Arwenin. Kaiken lisäksi se oli vieläpä snuffia, minkä vuoksi ei oikein tehnyt mieli lukea kyseistä maailmankirjallisuuden historian merkkipylvästä.

En lue fanficceja, sillä ne ovat mielestäni tylsiä. Harrastan paljon lukemista; oikeastaan niin paljon ettei minulla jää aikaa lukea ns. amatöörikirjailijoiden teoksia, sillä hyllyssä on aina joku kirja jota en ole vielä lukenut. Ne fanficit joita olen lukenut eivät ole tarjonneet sitä samaa syvyyttä hahmoissaan ja/tai juonessaan kuin alkuperäinen tarina, joten eipä kyllä ole tehnyt mieli lukeakaan. Kaikkein pahimpia ovat ne tapaukset, joilla ei ole mitään muuta yhteistä alkuperäisten hahmojen kanssa kuin nimi.

Olen kyllä kirjoittanut joitakin fanficceja, tai pikemminkin aloittanut niiden kirjoittamisen, mutta sitäkään en ole jaksanut kovin pitkään. Pidän huomattavasti enemmän uuden luomisesta kuin vanhan muokkaamisesta. Tässä saattaa olla myös syy siihen, miksi roolipeleissä parasta on minusta hahmonluonti.

Pari vuotta sitten kirjoitin FFX-lemonin (eroottinen fanfic), joka paritti Tiduksen ja Rikkun. Syy, miksi kirjoitin sen, oli pelkästään siinä että olin silloin ihastunut mielettömästi Rikkuun. :D

Roark sanoi:
Minulle ei tuota kummoisia yökötyksiä pojat pussailemassa. -- Mutta toisaalta en myöskään ole koskaan oikein tajunnut monien ystävieni lebsoihkutusta (siis miespuolisten). Minuun ei vaan kolahda sekään.
Sama juttu. Olen niin perverssi, etten välitä juuri muista kuin mies & nainen -tarinoista.
 
Ficcareita vai? No minä!

En ole pitkään aikaan saanut mitään järkevää ficciä aikaan, tai ollut muutenkaan aktiivisesti mukana, lukijanakaan. Nykyään kirjoitan niin paljon ihan harjoituksenomaisia tekstejä, ja sitten ihan normaalia tarinaa, että ei niitä ficcejä jaksa eikä ehdi. Päähän sitä kyllä tulee kehiteltyä moniakin ficcejä, jotka paperille päästessään olisivat aivan mahtavia.
Vanhemmilta ajoilta, siis muutama vuosi sitten minut tunnettiin usein aika terävänä kriitikkona, joka ehtii joka paikaan, slash-vihaajana, ja Potter-ficcari Xelana, Potter Love Story-sivuston ylpeänä luojana. Joo. Oi niitä aikoja. Enhän minä osannut silloin edes mitään järkevää kirjoittaa.

Mielipiteet kuitenkin ovat pysyneet suurinpiirtein samana, joskin olen oppinut ottamaan myös muiden mielipiteet huomioon ja hieman tinkimään omistankin. :p
Jos aletaan parittaa, niin se täytyy tehdä oikein, tai on oltava todella hyvä kirjoittaja. Jälkimmäinen on melkein helpompaa, koska varmaan jokaisella on eri käsitys siitä oikeasta. Olen miljoona kertaa kiehunut melkein ulos itsestäni, kun olen lukenut joitain omasta mielestäni äärimmäisen huonoja parituksia, jotka sotivat omiani vastaan. Noh, omia mielipiteitäni ne tietysti vaan olen, joten en ole alkanut raivota. :D Tietysti on ollut niitäkin tapauksia, jotka on vain niin hyvin kirjoitettu, että parits on, hyvä, koskettava ja kiinnostava, vaikka olisikin pohjimmiltaan itse kaikkea muuta kuin samaa mieltä. Niille kirjoittajille nostan hattua ja teen kunniaa, ja ennen kaikkea yritän ottaa oppia.

Mutta slash. Joo, minä olen naispuolinen, mutta ei slash kolahda. Ei kyllä sen puoleen femslash myöskään. Jos huono paritus suututtaa, niin slash todella raivostuttaa. Ei siitä nyt yökötysreaktioita saa, mutta se tuntuu kunnianloukkaukselta kirjoitettavia henkilöitä kohtaan, jos he eivät ole olleet kirjoissa/mistä sitten ikinä ficataankin jo homoja. Ehkä tämä on jotain alitajuista homofobiaa, vaikka ei minulla niitä vastaan mitään ole, mutta en silti tosiaan pidä siitä, että jotain hahmoja, jotka merkitsevät itselle jotain, väännellään homoiksi. Tottakai on niitäkin slashin kirjoittajia, jotka osaavat kirjoittaa todella hyvin. Noh, ne pystyy jotenkin piktin hampain lukemaan läpi, muuten menee ehkä muutama rivi alas. Eieiei, ei minulle. Vaikka ei se mitään, kirjoittakaa vain slashia, jos pidätte siitä, minä vain pysyn kaukana siitä.

Olisikohan tässä jo ollut vuodatusta kerrakseen. :)
 
Hilgaria sanoi:
Minun kummallisin oli sellainen, joka sisälsi komppanian örkkejä ja Arwenin. Kaiken lisäksi se oli vieläpä snuffia, minkä vuoksi ei oikein tehnyt mieli lukea kyseistä maailmankirjallisuuden historian merkkipylvästä.
Snuffia? (heik. herm. link. var.)
 
Minä en ole muistini mukaan lukenut yhtään ainutta fanficcia, enkä luultavasti luekaan. Aihe on kyllä mielenkiintoinen ja olen miettinyt, että miten itse reagoisin, jos luomani hahmot päätyisivät fanien teksteihin.

J.K. Rowlingia fanfic ei tunnu liiemmin häiritsevän, tai sellainen kuva minulla on, mutta Robin Hobb on sivuillaan kieltänyt kirjojensa maailmaan tai henkilöihin perustuvien fanficcien kirjoittamisen. Hobb ei perustellut päätöstään millään, eikä myöskään kieltänyt fanarttia (mistä olen iloinen).

Luultavasti päätyisin Hobbin kannalle. Maailma ja hahmot, jotka olisivat minun itseni luomia, olisivat luultavasti sen verran henkilökohtaisia, etten haluaisi päästää muita niitä näpelöimään. Vähän niin kuin en haluaisi antaa omia lapsiani toisten kasvatettavaksi.

Sitä slashia en oikein jaksa ymmärtää, enkä myöskään sitä fanart-puolella järjettömän yleistä 'pistetään nyt vaikka Harry ja Draco tällei vähä intiimisti miksi ihmeeksi sitä nyt kutsutaankaan'. Varsinkaan, kun ne kirjoittajat usein ovat naisia (niin ja kuvallisilla puolella näyttävä hahmotkin naisilta). Enhän minä yritä, enkä voikaan estää ketään kuvittelemasta mitä haluaa, mutta usein olen ihmetellyt sitä, että mitä ihmeen kiksejä siitä saa, että kirjoittelee juttuja, joissa Aragorn ja Boromir tutustuvat toisiinsa lähemmin. Yleensäkin se, että ottaa toisen ihmisen luoman hahmon ja vääntelee sitä oman mielensä mukaan tekemään jotain, mikä on hahmolle luonteenvastaista, on minusta vähän tökeröä. Keksisivät omat hahmonsa. Jos tekee mieli kirjoittaa synkeästä samoojasta, joka ihastuu ylpeään soturiin, niin mikäs siinä, mutta onko niiden pakko olla nimeltään Aragorn ja Boromir?
 
Olen lukenut netissä muutamia Tolkienin maailmaan liittyviä fanficcejä, mutta eivätpä ne kolahda. Syitä siihen ovat useimmiten asioiden virheellisyys tai vain se, että teksti on todella amatöörimäistä. Itse olen omaksi huvikseni kirjoittanut pari fanficciä Tolkienin maailmaan liittyen, mutta pidän ne ainakin toistaiseksi vain omalla koneellani. Nekin kirjoitin vain ajan kuluksi ja huvin vuoksi. 8)

...ja tuosta slashista. En käsitä miten joku edes viitsii ja jaksaa tehdä sellaista sekoittaen tarinan realismin omiin seksifantasioihinsa. Ei mee mun päähän se. Olkoot seksinovellit asia erikseen. :p
 
Theoderic sanoi:
Kummallisin Tolkien-aiheinen fanfic, mihin olen netissä ikinä törmännyt, oli nimeltään Örkkiarmeija ja Rohanin neidot. :shock: ...

Ja mun kaveri lähettelee mulle just tuollaisia ficcejä. :p Paras oli se, jossa oli luola, Legolas, Elrond, örkkejä ja miesraskautta. Ja täysin vakavissaan kirjoitettua draamaa tietenkin. :roll:

Samainen kaveri on sitten väsytystaktiikalla saanut mut aloittamaan ficin kirjoittamisen. (Hän kirjoittaa itse todella laadukasta Boromir/OFC ficcia - onko linkin laitto sallittua?) Joten tekeillä on sarja Halbaradin elämästä, varsinaista Mary Suea.. :lol:

Se mikä itseäni hyvissä Tolkien-aiheisissa ficeissä viehättää, on että on ihan mukavaa lukea jotain Keski-Maahan liittyvää.

Slashia en sitten taas pahemmin viitsi lukea, paitsi elokuva-aiheista huumoria. Itselläni se tökkää siihen, että tuskinpa Tolkien tarkoitti miespuolisten hahmojensa hyppäävän pensaaseen kenen tahansa vastaan tulevan kaksilahkeisen kanssa. DŽoh.
 
Törmäsin fanfictioniin vasta jonkin aikaa sitten (olen ihan pihalla monesta muustakin asiasta). Hyvin kirjoitettu fanfic on mukavaa lukea, se avaa uusia näkökulmia (Hm, en tarkoita nyt mitään seksuaalisuuteen liittyvää) tapahtumiin ja henkilöihin. On tietenkin myös kiinnostavaa nähdä, millaisiksi toiset ajattelevat jotkut kirjoista tutut henkilöt.

Slashin suosio yllätti minut. Aluksi en pitänyt slashistä ja jätin slash-ficit lukematta, mutta oikeastaan minulle on melko yhdentekevää paritetaanko saman sukupuolen edustajia keskenään vai vastakkaisen sukupuolen edustajien kanssa. Kunhan tarina on hyvin ja uskottavasti kirjoitettu. Ja slash tuntuu melko harvoin olevan uskottavasti kirjoitettu, ainakaan minun vähäisen kokemukseni mukaan. Mutta vaikka en edelleenkään ole kovin innostunut slashista, ei minulla ole mitään sitä vastaankaan.

Hyvää Tolkien-aiheista fanficciä olen lukenut lähinnä täällä Konnussa (lupia kyselemättä mainostan jawetuksen novelleja, jotka ovat tuolla Nuotiolla). Lähinnä olen lukenut Harry Potter-aiheista fanficciä, niin hyvää kuin huonoakin. Tolkien-ficcien kanssa on vähän se ongelma, että Tolkien loi niin yksityiskohtaisen ja koherentin maailman. Ficit tuntuvat siksi usein tökkivän jostain kohtaa, olevan ristiriidassa "todellisuuden" kanssa. Siksi kai olenkin lukenut lähinnä Potter-ficcejä, Rowlingin luoma maailma antaa enemmän liikkumavaraa. Tai siltä ainakin tuntuu.

Itse olen kirjoittamassa Potter -ficciä. Minun kohdallani kyse on lähinnä halusta yrittää ymmärtää mitä jonkun kirjan hahmon päässä liikkuu, miksi hän teki niin kuin teki. Fanfic ei myöskään ole niin henkilökohtainen kuin varsinaiset omat tekstini, joten se on helppo laittaa muiden luettavaksi ja kommentoitavaksi. Ja vaikka en laitakaan ficciin paljoa itseäni, on se siitä huolimatta saman tapaista tekstiä kuin muukin kirjoittamani, joten palautetta on siksi mukava saada. Kirjoitusharjoitusta, sitä se kai pitkälti minulle on. Sen lisäksi siis, että yritän nähdä toisen luoman kuvitteellisen hahmon pään sisään :roll:
 
Ered Engrin sanoi:
Maailma ja hahmot, jotka olisivat minun itseni luomia, olisivat luultavasti sen verran henkilökohtaisia, etten haluaisi päästää muita niitä näpelöimään. Vähän niin kuin en haluaisi antaa omia lapsiani toisten kasvatettavaksi.

Ehkä hieman ontuva analogia, mutta menköön. En vaan itse ymmärrä miten Harry Potteriin vaikuttaa mitenkään se että Roark tekisi vaikka Harry Potter / (slash) Örkkiarmeija fikin?

Minä itse lähden enemmän tämmöisestä "Ei kiinnosta, mutta kukkikoon kukat vaikka vähän haisisivatkin".

mutta usein olen ihmetellyt sitä, että mitä ihmeen kiksejä siitä saa,

Ihan niinkuin kiihkohomo tuskin ymmärtää mitä hiton kiksejä heterot saavat toisistaan. En lähtisi hämmästelemään turvallisia ja harmittomia seksuaalisuuden suuntaustekniikoita. Ketään ei satu, ketään ei alisteta.

Yleensäkin se, että ottaa toisen ihmisen luoman hahmon ja vääntelee sitä oman mielensä mukaan tekemään jotain, mikä on hahmolle luonteenvastaista, on minusta vähän tökeröä. Keksisivät omat hahmonsa. Jos tekee mieli kirjoittaa synkeästä samoojasta, joka ihastuu ylpeään soturiin, niin mikäs siinä, mutta onko niiden pakko olla nimeltään Aragorn ja Boromir?[/

Mutta kun kiksit tulee juuri Aragornista ja Boromiristä. Ketään ei satu, ketään ei alisteta. Paljon parempi minusta kuin vaikka pornoelokuvat.



Ja ei. En edelleenkään itse saa kiksejä sen enempää lepsoilusta kuin släshistäkään. Mutta se ei estä minua ymmärtämästä tahi sallimasta sitä.
 
Omassa tapauksessani varsinainen fanfic-kirjoittaminen on jäänyt jonnekin vuosien taakse. Kirjoittamiseen minulla oli samantapaisia perusteluita kuin Guillella: halusin saada Tolkien maailmaan useampia ja yksityiskohtaisempia näkökulmia sekä tarkempaa "tietoa" Keski-Maan historiaan liittyvistä yksityiskohdista. Myöhemmin, kun Tolkienin henkilöhahmojen ohuus ja mustavalkoisuus alkoivat vaivata, yritin omilla fanficeilläni luodata pahisten motiiveja ja tunteita.

Slash-kirjoittamisessa puolestaan lienee pitkälti kyse ihan pelkästä parodiasta. Tolkienin piinallinen säädyllisyys ja siveydensipulointi provosoivat joitakin hänen fanejaan. Toisaalta, kuten Roark totesi, osittain slash on varmaan myös murrosikäisten tyttöjen yritystä käsitellä seksuaalisuutta turvallisessa, etäännetyssä ympäristössä.
 
Roark sanoi:
Ehkä hieman ontuva analogia, mutta menköön. En vaan itse ymmärrä miten Harry Potteriin vaikuttaa mitenkään se että Roark tekisi vaikka Harry Potter / (slash) Örkkiarmeija fikin?
Eihän se Harry Potteriin vaikuttaisi mitenkään. Mietin vain sitä, miten itse kirjailijana suhtautuisin asiaan. Siis, en haluaisi lukea rakkaudella vaalimani hahmon seikkailuja sanotaan nyt vaikka sen örkkiarmeijan kanssa. Mutta, mikäpä minua pakottaisi sitä lukemaan? Ehkä olisi parempi sanoa, että en toivoisi fanficcejä kirjoitettavan hahmoistani, mutta en aio lukea niitä, vaikka niitä kirjoitettaisiinkin.

Ihan niinkuin kiihkohomo tuskin ymmärtää mitä hiton kiksejä heterot saavat toisistaan. En lähtisi hämmästelemään turvallisia ja harmittomia seksuaalisuuden suuntaustekniikoita. Ketään ei satu, ketään ei alisteta.
Kyllä minä ymmärrän mitä kiksejä homot mahdollisesti saavat toisistaan, pidänhän minäkin miehistä. Hyvän tähden, sallittakoon ihmisille turvalliset seksikokeilut, eikä minulla mitään eroottisia novelleitakaan vastaan. Yritin sanoa, että mitä kiksejä saa siitä tunnettujen hahmojen käytöstä. Sen parodia puolen voin kyllä ymmärtää, sitä en tullut aiemmin ajatelleeksi, mutta muuten en oikein käsitä, että niiden on juuri oltava Harry/Draco ja niin edelleen, kun lopujen lopuksi hahmot tuskin muistuttavat esikuviaan muuten kuin ulkonäön ja nimen puolesta.


Mutta kun kiksit tulee juuri Aragornista ja Boromiristä. Ketään ei satu, ketään ei alisteta. Paljon parempi minusta kuin vaikka pornoelokuvat.

Ja ei. En edelleenkään itse saa kiksejä sen enempää lepsoilusta kuin släshistäkään. Mutta se ei estä minua ymmärtämästä tahi sallimasta sitä.

Niin, mutta miksi ne kiksit tulevat niistä Aragornista ja Boromirista?

Enkä minä ole ketään kieltämässä, kirjoittakoot mitä haluavat. Haluaisin vain tietää, että miksi.
 
Niin, miksi joku saa kiksinsä Aragornista ja Boromirista?

Ihmiset kohdistavat seksuaalisia tuntemuksia mitä ihmeellisimpiin asioihin. Tolkien-fanit samaistuvat Keski-Maahan yleensä aika voimakkaasti, joten sikäli ei ole yllättävää jos Legolas ja kumpp. vilahtavat joidenkuiden seksifantasioissakin...härreguud, onhan S/M-piireissä ilmeisesti noita örkkifetisistejäkin... :shock:

Luulen kuitenkin, että slashin kirjoittamisella tavoitellaan useammin naurua kuin kiihottumista.
 
Ered Engrin sanoi:
Mietin vain sitä, miten itse kirjailijana suhtautuisin asiaan.

Itse varmaan suhtautuisin huvittuneen säälivästi "Ompas lapsukaisilla ollut liikaa vapaa-aikaa". Mutta ei se koskettaisi minun tarinoitani taikka hahmojani.

Ehkä olisi parempi sanoa, että en toivoisi fanficcejä kirjoitettavan hahmoistani, mutta en aio lukea niitä, vaikka niitä kirjoitettaisiinkin.

Ihan hyvä asenne. Parempi (?) voisi olla vielä välinpitämättömyys. Ihan sama mitä nolifefanit tekee.

Yritin sanoa, että mitä kiksejä saa siitä tunnettujen hahmojen käytöstä.

Mikä kenenkin lotjaa keinuttaa. Minä tiedän että ihmiset saavat kiksinsä niin erilaisista asioista. Hyväksyn niistä osan (slashit ja kumppanit tms kirjoitukset ja vaikka piirrokset) ja osaa en (nekrofilia, zoofilia etc.). Jotkut pervot kiihottuvat jopa vastakkaisesta sukupuolesta.

Sen parodia puolen voin kyllä ymmärtää, sitä en tullut aiemmin ajatelleeksi, mutta muuten en oikein käsitä, että niiden on juuri oltava Harry/Draco ja niin edelleen, kun lopujen lopuksi hahmot tuskin muistuttavat esikuviaan muuten kuin ulkonäön ja nimen puolesta.

Tietänet termin "kaukorakkaus"? Eihän siinäkään edes yritetä tutustua rakkauden kohteeseen. Ei kaukorakastuneen mielessä olevalla kuvalla ole mitään muuta yhteisä (välttämättä) kohteen kanssa kuin vain vaikka ulkonäkö ja nimi.

Se on "helpompaa" kuin omien keksiminen. Sen sijaan että alkaisin kertomaan hahmon taustoja ja vaikka ulkonäköä (semmonen orpo poika, asuu portaiden alla, diggaa huispauksesta ja Choosta. Mustat pörröset hiukset, arpi otassa tms) voi vaan sanoa että Härri Pötter (Uuh! samantien kaikki tietää että se on se poika joka oli orpo, asu portaiden alla etc etc). Käyttää sitä kuin yleistä ja tunnettua esinettä, asiaa tai käsitettä. Jos kirjoittaa autosta, ei tarvitse vääntää rautalangasta mikä auto on. Jos kirjoittaa kristinuskosta ei tarvitse sitäkään vääntää langasta.

Se on helpompaa kuin omien keksiminen. Valmiit tunnesiteet, oletukset etc.(Toisto tahallista)

Niin, mutta miksi ne kiksit tulevat niistä Aragornista ja Boromirista?

Miksi sinä tykkäät pojista? Miksi minä tykkään vasemmasta kädestäni? Kuka tykkää mistäkin ja kenenkin lotja mistäkin keikkuu.

Enkä minä ole ketään kieltämässä, kirjoittakoot mitä haluavat. Haluaisin vain tietää, että miksi.

Vastaus universumia askarruttaneeseen, lopulliseen ja tärkeimpään kysymykseen "Miksi" on edelleen vastaamatta. Jotkut väittävät että se olisi 42 mutta se on eri kysymys se.
 
Roark sanoi:
Mikä kenenkin lotjaa keinuttaa. Minä tiedän että ihmiset saavat kiksinsä niin erilaisista asioista. Hyväksyn niistä osan (slashit ja kumppanit tms kirjoitukset ja vaikka piirrokset) ja osaa en (nekrofilia, zoofilia etc.). Jotkut pervot kiihottuvat jopa vastakkaisesta sukupuolesta.

Onhan se noinkin. Ehkä nämä ymmärtämisvaikeuteni johtuvat lähinnä omista lähtökohdistani, itse olen tykännyt itse keksiä tarinoiden henkilöt. Tai sitten kasvoin ulos teini-iän fantasioista. Myönnettäköön, että joskus mennä vuosina viehättivät ajatusleikit siitä, mitä sitten tapahtui. Ehkä se sitten on tämä entä jos ajatus; "Entä jos tapaisin Hugh Jackmanin ja se ei olisikaan naimisissa ja...". Kyllä minä sen pystyn ymmärtämään.

Niin, ja se kaukorakkaus. Edelleen teinivuosina se oli aika paljon helpompaa olla ihastunut johonkin, jota ei mitenkään ollut mahdollista saavuttaa. Ei tarvinnut miettiä tulevaisuutta, eikä mitään vakavia kysymyksiä parisuhteesta. Sen kun vaan ihkutti yksinään. Kaipa se on sama, onko se ihastuksen kohde se rinnakkaisluokan ah, niin ihana, mutta varattu poika, joku satunnainen julkkis, vai kirjan henkilö. Ensimmäinen nyt on ehkä saavutettavin, mutta jälkimmäinen on taatusti turvallisin.
Katsos vaan, kun tyhmäkin voi oppia jotain uutta.

Minusta se on melkein vaikeampaa käyttää toisen keksimää hahmoa. Siinä pitää ottaa huomioon niin monta asiaa, jos haluaa pitää hahmon aitona. Joku/jotkut mainitsi(vat) tässä topicissa Tolkienin maailmaan sijoittuvien ficcien ongelmaksi sen, että tulee helposti virheitä maailmankuvaan. En minä ainakaan jaksa muistaa, että oliko sillä Hermionella nyt ruskeat silmät ja onko haltioilla parta vai ei. Omasta hahmosta ainakin periaatteessa pitäisi muistaa kaikki oleellinen, tai jos ei muista, voi vapaasti muutella. Ficcien suhteen näkisin tämän ongelmana ("Minä päätän, että Siriuksen sukunimi on Pinkki!").

Mutta olet kyllä oikeassa siinä, että valmiiden käsitteiden käytössä säästyy turhalta selittelyltä.

Kai se on sitten hyväksyttävä, että ihmiset nyt tykkäävät mistä tykkäävät. Toiset tykkää siskosta ja toiset kansantanhuista, eikä sille mitään mahda.

Vastaus universumia askarruttaneeseen, lopulliseen ja tärkeimpään kysymykseen "Miksi" on edelleen vastaamatta. Jotkut väittävät että se olisi 42 mutta se on eri kysymys se.
Itse olen enemmän luvun 54 kannalla.

Theoderic, mitä vikaa örkeissä muka on? :wink:
 
Pakko kirjoittaa tähänkin aiheeseen jotain.

Eräs ystäväni kirjoittaa ficcejä Pirates of the Caribbean-leffan päähenkilö(i)stä, mukana on myös slashiä ja mielestäni se sopii aivan hyvin noihin tarinoihin. Itse en koe olevani kovinkaan bi-henkinen mutta voin toki lukea moista, vaikka itse en villeimmissä kuvitelmissanikaan haluaisi olla toisen naisen kanssa sängyssä. Se ei vain ole minun juttuni.

Mutta olen alkanut kirjoittaa ystäväni tarinoita sivuavia ficcejä, joissa seikkailee oma henkilöitymäni ja eräs mies, johon olen aivan hirvittävän ihastunut/rakastunut IRL. Tosielämässä en koskaan voisi saada häntä (ellei molempien puolisot häipyisi kuvioista jokseenkin totaalisesti), joten tämä on helpoin tapa purkaa asiaa päässäni.

Harry Potter-ficcejä olen myös lukenut muutamia, ja ovathan ne ihan hupaisia mutta ehkä sittenkin hieman nuoremmille henkilöille tarkoitettuja. Tosin jos joku kirjoittaa ficciä Lucius Malfoysta, voin kuolata lukiessani sitä :wink:

Tolkien-ficceihin en ole kovinkaan ihastunut, enkä jaksa niitä siten lukeakaan :)
 
Kirjoitan fanficcejä silloin tällöin, julkaisen Vuotiksessa. (Jeah, menkää sinne ja koittakaa arvata, kuka olen siellä... Varmasti mielenkiintoista...) Kuten tuosta ehkä arvata saattaa, kirjoitan HP:stä. Slashia ( - ja femslashia; en haluaisi erotella sitä slashista... Jos tuossa ei ole vielä mainittu, niin femslashan on, kuten nimikin viittaa, naisrakkausfanfictionia siinä missä slash on miesrakkausfictionia.)

Minua fanficeissä kiehtoo se, että voi luoda henkilöille alkuperäiseen kirjaan täydellisesti matchaavat historiat/tulevaisuudet/taustat/anything, ammentaa jokaisesta sananPUOLIKKAASTAKIN se "ilmiselvät" viittaukset, sukeltaa pinnan alle ja rivien väliin. Minua ärsyttää taasen se, jos ihmiset kirjoittavat ficcejä vain fictionin vuoksi. On siistiä kirjoittaa vaikkapa Siriuksesta niin kuin vakaasti uskoo kyseisen henkilön toimivan, mutta täysin mielenkiinnotonta muuttaa henkilö omiin tarkoituksiin sopivaksi vain, jotta pääsee kirjoittamaan siirappista rakkaudentunnustussaippuaa tms.

Tulen jatkamaan tätä kunhan muistan, sillä nyt olen aika kuollut, eivätkä aivoni kerta kaikkiaan TOIMI. Palaan siis aiheeseen, odottakaa vain kun pääsen saarnaamaan tästä... ;)
 
Minä en ole kirjoittanut slashia, mutta lukenut kyllä. Yleensä vain niitä, mitä yksi ystävistäni on suositellut. Hän on todella alan harrastaja ja onpa hän tainnut itsekin jotain kirjoittaa. Hänellä menee välistä slash sekaisin sen alkuperäisen lähteen kanssa. Kerran hän selitti minulle jotain kummallista Harry Potterista, kunnes minä sanoin, ettei sellaista ainakaan kirjassa ollut. Useammin kuin kerran olen kuullut: "Ai, no se oli varmaan sitten slashissa." Hupaisaa. :D Minusta slash on ihan ok, mutta en ole tosiaankaan siihen suuremmin perehtynyt. Sormuksen saattueen päiväkirjat on ainoa, mitä olen aktiivisesti seurannut. Siitä sarjasta on tullut suurin osa meidän sisäpiirivitseistä. En tiedä, mikä sen luokitus on. Siinä kun ei oikeastaan tapahdu mitään. Kunhan vaan vihjaillaan. Se on minusta jopa joskus hauskempaa kuin suora toiminta. Vähän kuin hyvissä kuvissa. Tärkeintä ei ole se, mitä näkyy vaan se, mikä jää sensuuripalkin alle. Jos kaikki näykyisi, kuva olisi paljon tylsempi.
 
Ylös