Hevoset

Kuulostaapa tylsältä. Minua harmitti aikoinaan aina, kun jouduin ratsastamaan rästitunteja aikuisten ryhmissä. Niissä meno oli niin ryppyotsaista ja tylsää, että välillä mietti, miksi ne ihmiset ylipäätään ratsastivat. Ei niistä kellään ainakaan hauskaa näyttänyt olevan.

Eli saa puhua hevosista ja esim. ratsastamisesta.
Olkaa hyvät, hevoshullut![/size][/font]

Huom. Tästä alkaa uusi ketju, jonka nimi oli "Hevosista"; yhdistin sen vanhempaan ketjuun (tähän ketjuun), jonka uusin viesti on marraskuulta 2010. -- Tik

Yayyyy, here I come! \o/

On se kumma kuinka vaikeaa on nousta oikealta selkään. Meillä oli viikonloppuna luciajuhla tallilla ja itse olin mukana jerusalemin suutarissa (tässä versiossa kun musa loppuu, vasemmalta alas ja oikealta selkään ja viimeinen suorana istumassa putoaa pois) ja mulla oli vielä aika pieni hevonen, silti jalustin melkein pisimmillään ja edelleen vasen käsivarsi jumissa. Kiskoin itteni aina satulaan, ku ei osannu hypätä

Hih. Aikoinaan Parkanon tallin Liesijärven leireillä oli aina ns. leikkikisa eli eräänlainen tehtävärata leirin päätteeksi. Se piti ratsastaa ilman satulaa, ja ainakin yhtenä vuonna siihen sisältyi myös alastulo vasemmalta ja takaisin kapuaminen oikealta osana lusikan ja sokeripalan noutoa yhdeltä tehtäväpisteeltä. Aika mahdottomaltahan se ajatus tuntui, mutta pakon edessä sitä vain kummasti sai itsensä ylös myös "väärältä" puolelta kovasti loikkaamalla ja ratsun harjaan takertumalla

Itselläni ei ihan vastaavia kokemuksia ole, olenpahan kerran tippunut vaikkei ratsuni edes liikkunut. Minun oli tarkoitus ratsastaa joskus 15-vuotiaana aika isolla suomenhevostammalla, ja lähdin kömpimään kyytiin kaikkien ohjeitten mukaan. No, ensimmäinen yritys ei mennyt ihan oikein, kun onnistuin selkäännousuvaiheessa mätkähtämään istualleni tallipihalle, ja hepo vain katsoi että mitäs siinä sähellät? Opettajan avulla sitten pääsin satulaan.

Ratsastin kerran tunnilla pienellä ja reippaalla russ-ponilla. Oli aika kylmä keli, parikymmentä astetta pakkasta ja päätimme mennä ilman satulaa.
Käynti oli reipasta kyseisellä kaverilla ja ravissa tunsin pomppivani selässä yhtä tyylikkäästi kuin perunasäkki. Käännöksiä tehdessä tunsin liukuvani toppahousujen kanssa selässä vähän miten päin sattui. Mutta en tippunut vauhdista. Paitsi siinä vaiheessa kun pysähdyimme ja olimme hetken paikoillaan, niin humps vain ja minä olin maassa. Onneksi en tippunut korkealta

Meillä Etelä-Vantaan ratsastuskoulussa mentiin aikoinaan ennen maneesin rakentamista kaiket talvet ilman satulaa. Keväällä olikin sitten hassun tuntuista saada taas satula peffan alle, ja istuntaan totutteluun meni hetki. Kovin montaa kertaa en kuitenkaan satulattomalta hevoselta ole pudonnut, mutta sitä värikkäämpiä putoamisia ne sitten yleensä ovat olleetkin.

Amroth, onnistuin lähes samassa muutama vuosi takaperin Yritin kiivetä "sokeripalalta" (=muovinen kavaletti jossa isot valkoiset palikat päädyissä) satulattoman hoitsuni selkään, ja siinä vaiheessa kun oli vasen jalka jo hevosen selän yli niin oikea lipsahti palikalta ja minä olen selälläni ruunan jaloissa. Onneksi oli kiltti heppa ja katteli vaan että mitäs sä siellä teet.

Tulipa taas vaihteeksi vähän pilallehemmoteltu olo kun meillä on lämpöeristetty maneesi jossa ei lämpötila laske alle nollan talvellakaan ja jonne pääsee sisäkautta suoraan tallista...

Pitää vielä viimoiseksi vähän hehkuttaa kun oli jouluridat, jolloin ei ole tunteja ja hoitajat ratsastaa hoitsunsa (24.12, 25.12, 31.12.) ja minun tammani olivat niin ihania uutenavuotena :3 Pieni pyöreä suokkini oli (kuten aina) aivan riemuissaan viestistä ja hanatteli niin että hyvä kun kyydissä pysyin ilman satulaa ja kun erikseen ratsastin vielä vakavamielisemmän puoliverisen niin tamma naksahti ihan uudella tavalla ja tuli sellainen olo että näin jos tämä liikkuisi aina niin täältä tultaisiin, tuntiratsastajien mestaruudet.

Onneksi kummankaan ratsu ei hermostunut vaikka ratsastaja ei päätynytkään heti satulaan.

Itselleni, anteeksi jos puhun liikaa minusta, tulla pulpahti tuossa lukiessani mieleen muuan leikkimielinen kisa, jossa melkein voitin. Olin tullut pienen tauon jälkeen taas tallille, ja totesin ilmoittautuneeni leikkimieliseen ratsastuskisaan. Pienhevostamma kulki käynnin ja ravin ihan hyvin, ja pujottelukin sujui, mutta silti voitto jäi kavionmitan päähän, kiitos raviosuuden iemen uneliaan aloituksen. Mutta mitäs siitä, hauskaa oli, ja sain lopuksi hoitaa ratsun talliin, ja antaa sille leivänpalan palkaksi hyvin tehdystä työstä.

Nykyisin tätä ilman satulaa ratsastamista yritetään kitkeä kokonaan pois.. Mitään SRL:n sääntöä tms. siitä ei ole vielä kehitetty, mutta kovasti meitä opintojen parissa koulutetaan siihen ettei tunneilla anneta enää ratsastaa ilman satulaa. *höh!* Tallilla jolla pidän tunteja (SRL:n hyväksymä ratsastuskoulu) saa kyllä ratsastaa halutessaan ilman satulaa , ainankin niin pitkään kunnes siitä joku virallinen sääntö kirjoitetaan.

Mitämitä?!? Ilman satulaahan on kaikkein hauskin ratsastaa! Vuokraleireillä harvemmin vaivauduttiin käyttämään moisia kapistuksia koko viikolla, kun oli paljon kätevämpää harjauksen jälkeen heittää poneille vain suitset päähän ja painua maastoon. Ja tasapaino, istunta ja hevosen liikkeiden myötäily kehittyy myös ihan eri tavalla, kun ei ole satulaa, johon tarrautua ja tukeutua.

Isilmírë, aivan totta!

Nykyisin on se ajatus että lähdetään mukamas karsimaan pois kaikki "turhat" turvallisuusriskit.. Mikä ei tosiaan nyt ihan taas päde.
Jos lähdetään oikein tosissaan asiaa miettimään, niin kuitenkin lähes kaikki vakavimmat ratsastusonnettomuudet on tapahtuneet ihan satuloidun hevosen kanssa.. Onnettomuus kyllä tulee jos on tullakseen, ei niiltä voi täysin välttyä! Mutta kai näitä sääntöjä pitää aina yrittää keksiä sääntöjen keksimisen ilosta.

Harmi ettei voida tehdä "Käytä aina tervettä järkeä!" -sääntöä, se olisi paljon tehokkaampi ja toimisi myös tässä ilman satulaa ratsastamisessa, niin kuin kaikessa muussakin.

Itse en tiedä ratsastuksesta mitään, mutta muistelisin joskus perustelun satulan käytön suosimiselle, että se olisi hevosen kannalta miellyttävämpää, kun ratsastajan ja hevosen välissä on satula. Mistä sitten sen pystyy päättelemään, mikä hevoselle on mukavampaa, mutta tälläisen luulen kuitenkin kuulleeni.

Joissain tapauksissa se on kyllä ratsastajallekin mukavampaa, jos hevosella on satula. Muistuupa mieleeni eräs Bobi, jolla oli niin terävän tuntuinen selkäranka, että melkoisen tukalaa oli satulatta sen selässä poukkoilla ravissa: oli pakko yrittää parhaansa mukaan keventää, ettei murjoisi omaa häntäluuta. Mutta vastapainoksi sitten on puolestaan niitä höpösiä, joilla on ihanan leveä ja tasainen selkä ja miellyttävät askeleet. Montaa kertaa en ratsastushistoriani aikana satulatta ratsastanut.

(edit: korjasin tyhmän kirjoitusvirheen.)

Atheon, sekin vähän riippuu. On varmaan totta, että lantio väärinpäin istuvan ratsastajan istuinluiden painuminen selkälihaksiin ei ole mukavaa, mutta tietysti aina on niitä tapauksia, joilla on niin hankala selkä, ettei sopivaa satulaa löydy (ainaakaan ilman sellaisen teettämistä, ja se herkästi maksaa mansikoita), ja silloin saattaa olla mukavampaa hevoselle, ettei ole satulaa ollenkaan. Ja sitten meidän tallilla on niitäkin hevosia, jotka yhdistävät ilman satulaa menemisen leikkeihin ja hanatteluun ja ne ovat sitten ihan riemuissaan kun mennään ilman satulaa. :3

Mutta kaikki nämä säännöt jolla yritetään ratsastamisesta ym. hevosten kanssa touhuamisesta tehdä toositosi turvallista ovat syvältä... Niinkuin kuluttajasuojaviranomaisten tämä että hevosten pitää olla kiinni sidottuna, kun niitä laitetaan kuntoon. Ja yhtäkkiä muka mitään riskejä ei ole. Just. Eräs suokkiruuna potki etujaloillaan kun sille laittoi suitsia. Estääkö kiinnisitominen? Ei. Minua on poniruuna potkaissut käteen kun satuloin sitä ja kurotin ottamaan kiinni toisella puolella roikkuvasta satulavyöstä. Oli muuten sidottu kiinni. Ja monet hevoset ylettävät potkimaan vaikka seisoisi satulavyön kohdalla. Ja sitten taas suloisimmat hoitohevoseni joista toinen rapsuttaa ja kihnuttaa minua koko ajan sitä sukaillessani, ja toinen laittaa päänsä olkapäälleni, huokaisee ja melkein nukahtaa, niin eivätpä nekään voi näitä tehdä kiinnisidottuina. Ärsyttää tollainen ylisuojelu.
Niinkuin ilman satulaa meneminen. Jos ei ole satulaa, ja hevonen päättää hommautua kyytiläisestään eroon, niin sieltähän se valahtaa alas aika helposti. Taas satulalla kyydissä pysyy pidempään ja rodeo saattaa päätyä isoon köyrypukkiin ja ratsastajaan seinässä selkä murtuneena. Että siinä sitä turvallisuutta SRL:llekin ;P

Kannatan ehdottomasti Mehtiksen mainitsemaa "Käytä aina tervettä järkeä!"-sääntöä Välillä tuntuu että maalaisjärjen käyttö on jäänyt kokonaan. (On nyt jo pitkä juttu, sori, mutta) Jonkun neropatinkin mielestä ohut kuolain on varmasti pehmeämpi kuin paksu, koska siinähän on vähemmän pinta-alaa mikä voisi sitä heppaa satuttaa. Järjen riemuvoitto.

Vooi, meidän tallille tuli maailman toiseksi suloisin suokkiputte <3 Hajusta päätellen raukka on kaivettu jonkun navetan perältä, ulkonäöstä päätellen se on ollut siellä kauan. Kyljet ja vatsa on kuorrutettu sellaisilla kovilla kakkapalloilla. Pörröinen ja haiseva ja kauhean pelokas, voi kun mä haluan vaan pelastaa sen <3