Kontu Se on hyvä paikka elää ja olla!

Kävin katsomassa leffan, tätä mieltä minä olen

Keskustelu huoneessa 'Elokuvateatteri', aloittanut Merri, 15.06.2014.

  1. Merri

    Merri Hömelöitsittäjä Vastuuhenkilö Ylläpitäjä

    Mietiskelin tässä, että ei meillä kauheasti kannata ainakaan yksittäisistä elokuvista alkaa uusia ketjuja aina vääntää, joten...

    Maleficent

    Kävin katsomassa tämän ilman sen kummempia ennakko-odotuksia. Elokuvasta oli tehty huomattavasti alkuperäistä Prinsessa Ruususta mielenkiintoisempi tapaus. En alkuperäistä elokuvaa ole itseasiassa edes nähnyt, kun ei ole koskaan (edes lapsena) kiinnostanut. Tarinan sisältöä en toki ole pystynyt väistämään. Hyvän ja pahan selkeän erottelun poisvieminen ja tarinan kertominen eri näkökulmasta toimi hyvänä keinona tehdä elokuvasta katsomisen arvoinen.

    Pidin myös siitä, kuinka fantasiaelementit oli tuotu selkeästi ja rohkeasti elokuvaan mukaan. Elokuvan tarinankerronta oli myös sujuva: katsellessa ei tuntunut siltä, että asiat tapahtuivat vain sen takia, että niin oli kirjoitettu. Näyttelypuolella ei ole pahaa sanottavana, tosin näyttely kuuluu vähän semmoiseen osa-alueeseen, että huomaan että se on huonoa vain jos se on selvästi huonoa.

    Kannattaa käydä kurkkaamassa.
     
  2. Sidhiel

    Sidhiel Rajatapaus

    Minäkin kävin katsomassa tuon noin viikko sitten, ja minusta Aurora oli vain jotenkin ärsyttävä, jotenkin liian keinotekoisen hyvä ja lempeä. Muilta osin leffa oli ihan hyvä.
     
  3. Merri

    Merri Hömelöitsittäjä Vastuuhenkilö Ylläpitäjä

    Mutta onko kyse aidosta keinotekoisesta ärsyttävyydestä, vai ärsyttääkö ylenpalttinen hyvyys ja lempeys noin ylipäätään? Toisaalta elokuvantekijöillä ja näyttelijällä ei ole hirmuisesti tarinan puolesta valinnanvaraa: kun joku taikakeinoin lumotaan elämässään iki-iloiseksi, niin voiko keinotekoisuutta välttää? Toisaalta Aurora ei ollut ihan kokoajan naama yhtä hymyä, vaikka sitten aina lopulta ottikin myönteisen lähestymistavan oikeastaan kaikkeen. Leffan lopussa jätettiin muistaakseni näyttämättä, miten Aurora reagoi isänsä kauheuksiin.
     
  4. Sidhiel

    Sidhiel Rajatapaus

    Uskoisin että ylenpalttinen hyvyys ja lempeys ärsyttää ylipäätäänsäkin, mutta nyt hetken aikaa asiaa pohdittuani luulisin että hän suhtautui liian (ärsyttävän) positiivisesti kaikkeen mahdolliseen jäi vain liiaksi Pahattaren varjoon. Pisteet Angelina Jolielle hyvästä roolisuorituksesta.
     
  5. sagitta

    sagitta Hobitti

    Kävin katsomassa tuon Maleficnetin launataina.

    Itse leffastahan oli jo pitkään puhetta ja aluksi en edes ollu siitä kiinnostunut. Leffan ekat trailerit evät paljoakaan kertoneet… Ja niissä mainostettiinkin pääasiassa Angelina Jolieta.

    Pakko se on myöntää. Jolie Pahattarena oli todellakin, niin ulkonäöltään kuin luonteeltaan, upeaa katseltavaa! Ja elokuvan teema sekä kuvakulma olivat mukavaa seurattavaa. Lisäksi, omasta mielestäni toinen hieno hahmo oli Divial korppi! Pidin siitä, miten hänelle oli annettu tarkoitus Pahattaren apurina, ystävänä ja siipinä.

    Elokuvan pääpaino pysyy kokoajan Pahattaressa, onneksi, sillä hän on koko leffan kantava voima. Ja niinhän se kuuluukin olla. Toisaalta tuntuu että käsikirjoittajat ovat unohtaneet sen vuoksi suurimman osan sivuhahmoista. Esimerkiksi Aurora jää kamalan yksiulotteiseksi ja tylsäksi pikku prinsessaksi. Ja prinssikin tuntui olevan ihan turha hymypoika taustalla .. (Ei ihme ettei pusu tehonnut)

    Erikoistehosteet olivat kieltämättä upeat. Näkee, että leffassa on ollut suuremman luokan budjetti kyseessä. Välillä oli kyllä häiritsevää, kun tausta oli kamalan tumma, jolloin hahmo(j)a ei kunnolla erottanut. Vai johtuiko se vain 3D:stä ja teatterista? Loppu tuli mielestäni ihan liian nopeasti ja jotenkin… helposti. Alun tasaisuus ja rauhallinen kerronta tuntuu tyssäävän kesken. Sitten tuntuu, että aletaan hätäilemään ihan kamalasti ja päätetään tarina helpoimmalla tavalla.

    Mutta oli mukava huomata kuinka tämä linkittyi vahvasti Disneyn alkuperäiseen Prinsessa ruususeen. Suoria sekä epäsuoria viittauksia oli kiva bongailla. Joten kyllä tämä oli tavallista parempi fantasia leffa!

    Tulipa pitkä juttu...
     
  6. Saladin

    Saladin Hahmo Pimeässä

    X-men days of the future past tuli katsottua viikonloppuna osana neljän sisaruksen yhteistä laatuaikaa.

    Ihan mielenkiintoinen epätoivoinen tulevaisuuden visio oli tarinassa ja olisi voinut makustella vähän lisää. Vähän hymyilyttää kuinka paljon X-meneissä miltei poikkeuksetta annetaan eniten ruutuaikaa Hugh Jackmanille. Onhan hän varmasti hyvin seksikkään näköinen nahka-asussaan ja kynsineen, mutta silti.
    Elohopea olisi kyllä ollut melkoinen deus ex machina varsinkin leffan loppupuolella; tyyppi olisi kirjaimellisesti pystynyt ratkaisemaan kaikki sankarien ongelmat. Varmaan siitä syystä poika piti lähettää kotiin.

    Ihan ok viihdettä oli.
     
  7. Tänäänhän tuli ensi-iltaan tuo The fault in our stars eli suomeksi Tähtiin kirjoitettu virhe. Itkemiseltä ei voi tässä elokuvassa välttyä, joten nenäliinapaketti kannattaa varata mukaan. Pääosien näyttelijät sopivat rooleihinsa todella hyvin, eikä mikään oikeastaan jäänyt ärsyttämään. Mahtavasti toteutettu, valtavan koskettava ja selkeä elokuva. Suosittelen kaikille! Ihan herkimmästä päästä olevat saavat tosin varautua itkevänsä koko leffan alusta loppuun. Inhimillisyys oli säilytetty ihanasti, eikä elokuvassa kuolemankaan edessä kaikki ollut kuolemanvakavaa. Tässä leffassa piilee opetuksia.
    Tämä on aivan must see!!!
     
  8. Vehka

    Vehka Oman elämänsä puuskupuh Vastuuhenkilö Kummi

    Kävin katsomassa Disneyn Big Hero 6:n ja siinä missä Frozen ja Brave eivät juuri napanneet, tästä kyllä tykkäsin. Nättiä animaatiota, liikuttavia kohtauksia, kiva päähenkilö-pääpahis-paralleeli (en kerro siitä sen enempää, etten spoilaa elokuvaa, mutta oli hienoa nähdä, ettei kumpikaan ollut puhtaasti hyvä tai paha / virheellinen tai virheetön) ja mainioita hahmoja. Oli pinkkiä tiedetyttöä, sisukasta ja uhkarohkeaa tiedetyttöä, innostunutta nörttipoikaa ja vähän pelokasta, mutta hyväsydämistä tiedepoikaa. Päähenkilö muistutti tosi paljon How to Train Your Dragonin Hiccupia, mutta kaipa Disneykin välillä kopioi sitä, mikä myy - ja ehkä toisaalta ihan hienoa saada tällaisia nörtimpiä sankareita valokeilaan. Jospa se vähentäisi ennakkoluulojakin.

    Jotkin jutut olivat tosi ennalta-arvattavia, mutta kyllä sitä tuli pariin otteeseen itkettyä silti. Leffassa oli myös kivasti mukana tiedemaailman etiikkaa (vaikka itse "tiede" nyt olikin sellaista hömppää mitä supersankarileffoissa yleensä :D ) ja muutenkin aika hyviä moraalisia opetuksia. Sekä masentuneen ihmisen kuvaamista - mahtavaa, lastenanimaatiossa! Ja tietty päähenkilön hoitorobottikin oli aika symppis...
     
  9. Mattfield

    Mattfield Kontulainen

    Kävin katsomassa tiistaina Everest-elokuvan SPR:n ja Finnkinon järjestämässä hyväntekeväisyysnäytöksessä. Ihan huikea leffa kyseessä! Kuvaukset on todellakin tehty osin Mount Everestillä ja osin muissa vuoristomaisemissa ja varmasti juuri sen takia elokuva onkin niin hyvä, kun on alkanut jo tottumaan CGI:tä rönsyileviin ison budjetin elokuviin. Tapahtumatkin kuvattu melko realistisesti ja vaikka emme koskaan saa tietää miten tapahtumat tuona kyseisenä vuonna vuorella oikeasti menivät, niin tämä elokuva esittää tapahtumat siten miten ne olisivat voineet oikeasti tapahtua. Nautinnollisin leffakokemus pitkään aikaan!
     
    Shetai ja Anewielh tykkäävät tästä.
  10. Olórin

    Olórin Kontulainen Suomen Tolkien-seura

    En ole ahkera elokuvissa kävijä, olen Hobitin jälkeen käynyt kahdesti elokuvissa. Viime viikkoisesta elokuvasta mainitsin lyhyesti ilonaiheketjussa, mutta nyt uutisissa tuli taas vastaan viime keväänä näkemäni Miekkailija. Elokuva tuli käytyä katsomassa, koska päätin ensin mennä elokuviin ja sitten valitsin tarjonnasta kiinnostavimman oloisen. Näytöksessä oli enimmäkseen huomattavasti vanhempaa väestöä, joten ilmeisesti en ollut elokuvan kohderyhmää.

    Itse elokuva oli ihan hyvä, tarina alkoi lupaavasti, mutta lopussa se meni liian tuttuja uria. Aihe oli kiinnostava ja maallikon silmään historiallisuudessakin pysyttiin riittävän hyvin. Elokuva oli "tositapahtumiin perustuva" eli päähenkilö oli oikea ja eli oikeasti Haapsalussa ja perusti miekkailukerhon ja oli vainottu. Tähän yhteläisyydet oikeasti loppuvatkin. Huonointa elokuvassa oli, että sen tarina oli liian elokuvallinen, perinteinen ja ennalta-arvattava. Itse olisin kaivannut hieman realistisempaa loppua, vaikka toki tarinan taustalla symboloidaan Viroa ja Neuvostoliittoa.
    Alussa perustetaan kerho, joka kohtaa vastustusta eivätkä oppilaatkaan ole kummoisia miekkailijoita. Sankari ei kehoituksista huolimatta pakene, vaan jää opettamaan kouluun. Kerhokin edistyy ja saa kutsun turnaukseen Leningradiin. Vaarasta huolimatta sankari vie joukkueen kilpailuihin, joissa alkuvaikeuksien jälkeen altavastaaja joukkue nousee finaaliin ja viimeisellä hetkellä voittoon, mutta sankari pidätetään. Lopuksi sankari pääsee aikanaan pois vankileiriltä, ja onnellinen loppu on valmis.

    Kuten sanottu, realistisempi tai tragedisempi loppu olisi ollut enemmän mieleeni. Joukkue olisi voinut tulla vaikka toiseksi, ja loppu jäädä avoimemmaksi. Toki viimeinen kamppailu turnauksessa oli hienosti kuvattu ja hieno kohtaus, mutta aloittelevan pikkutytön voitto pitkään harrastaneesta ja vanhemmasta pojasta ei vain sovi muuten realismiin pyrkivään elokuvaan.
     
  11. Laichalaf

    Laichalaf ben enyd

    Ghost in the Shell 2d:kin pisti päätä pyörälle kamera-ajoillaan että ihan hyvä ettei 3d:hen menty. Cyberpunk-leffoja enemmän nähneet pystynevät bongaamaan efektejä ja kohtauksien osia aiemmista. Ja värejä paljon enemmän kuin Bladerunnerissa. Itte spottasi vain pari viittausta että tuoreen oloinen. En oo kyl paljon leffoja nähnyt.
     
  12. Otak

    Otak Kontulainen

    Animetopikissakin mainittua Kimi no na waa alettiin vihdoin näyttää Suomessakin, ja päätin spontaanisti mennä päivänäytökseen, joka loppui juuri. Ja huh, suosittelen kyllä. Se oli paljon enemmän kuin olin odottanut - olkoonkin että odotukseni perustuivat lähinnä "se on tosi hyvä" -kommentteihin ja gifsetteihin. Kaunis, tunteisiin vetoava ja yllättävä. Olen vieläkin vähän hämilläni siitä, että nyt pitäisi palata oikeaan maailmaan, ja jäin kirjoittamaan tätä leffateatterille :D Pitäisiköhän mennä katsomaan se uudestaan...
     

Jaa somessa