En varsinaisesti käynyt katsomassa mitään, mutta kun on Disney+ toistaiseksi käytettävissä, päätin katsoa, mikä juttu se Frozen oikein on, kun sitä niin kovasti rakastetaan, että Disney katsoo kannattavaksi vääntää siitä vielä kolmososankin. En kyllä omin voimin olisi tajunnut, mikä siinä niin kiehtoo, koska juonessa ei ollut päätä eikä häntää, se kuuluisa "Let it Go" -laulu oli suuri pettymys, ja lisäksi prinsessojen naamojen "nenäni suli, mutta sen ylähuuleni päälle valunut kärki sentään jäi jäljelle" -malli häiritsi pahasti läpi leffan, ainakin silloin kun en miettinyt, kuinka suuren osan kallon tilavuudesta heidän silmämunansa oikeastaan täyttävät. Lisäksi Olaf meni heittämällä kärkeen inhokki-Disney-hahmojeni listalla. Se koiran tavoin käyttäytyvä poro oli jo kyllin paha, mutta Olaf... voi luoja.
Oli leffassa toki hyvääkin: mieshahmot olivat pääasiassa hyvin toteutettuja, jotkut efektit olivat hienoja, ja erityisesti pidin siitä, miten Disney vinoili omille vanhoille leffoilleen "tosirakkauden suudelman" osalta. Kun jälkeenpäin kuoron chatissa ihmettelin leffan suosiota, minulle selitettiin sitä näin: Monelle pikkutytölle Elsa on unelmien täyttymys, koska hän osaa taikoa, hänellä on ihania mekkoja ja hän tekee ihan mitä haluaa. Monille kaveruksille taas on huippujuttu, että tarinassa on kaksi tyttöä, joihin samaistua. Monille siskoksille puolestaan on tärkeää, että tarinassa on kyse kahden sisaren rakkaudesta toisiaan kohtaan. Kaikki täysin valideja peristeluja - tosin en ymmärrä, miten Encanto ei sitten ole isompi juttu, koska siinä on kaikki nämä elementit ja vielä paljon enemmän.
Katsoin vielä Frozen 2:nkin, koska siitä kirjoitettiin aikoinaan paljon, miten hienosti saamelaiset otettiin mukaan elokuvan suunnitteluun ja heidän kulttuuriaan kunnioitettiin. Toki Pohjan kansa edusti tavallaan hienosti saamelaisuutta, ja esiin tuli todellakin se, miten vesivoiman rakentaminen on vahingoittanut saamelaisia, mutta kaiken läpi silti tunkeva amerikkalaisuus häiritsi vaikutelmaa. Muuten leffa oli aika tyhjää huttua, johon ei ilmeisesti ollut edes riittänyt varsinaista kerrottavaa kokopitkän elokuvan verran, kun tarina piti vähän väliä keskeyttää sillä, että joku hahmoista purki taas tunteitaan johonkin latteaan lauluun. Kuoron chatissa minua valistettiinkin, että tämä raina syntyi lähinnä vastauksena fanien sitkeään kyselyyn Elsan voimien alkuperästä - ja tietysti tahkoamaan Disneylle lisää rahaa, kun kerran konsepti oli osoittautunut kohderyhmäänsä hyvin uppoavaksi.
Summa summarum: En pitänyt elokuvista enkä löytänyt niistä itsestään mitään, mikä selittäisi niiden suosion, mutta onneksi on tietävämpiä kuorokavereita, jotka kykenivät senkin minulle selittämään.