Kerranhan sitä vain eletään.

Tuli mieleeni eräs Nylon Beatin ikivanha kappale. "Elämä on lyhyt, antaa palaa aina täysin kierroksin." Olin varmaankin kahdeksanvuotias kun laitoin tuon motokseni ja serkkuni sanoi, että ole hyvä vain mikäli aiot kuolla nuorena.

On sellaisia asioita, mitä ihminen tahtoo kokea ja nähdä ennen kuolemaansa. Vertaisin "elät vain kerran."-sanontaa pikemminkin siihen. On joitain asioita, joita voi realistisuuden rajoissa tehdä ennen kuin se on liian myöhäistä.

Minulla on usein ollut tapana tehdä ennen kuin ajattelen. Jossakin vaiheessa tiuhaan vaihdellut mottoni olikin: "Tee ennenkuin mietit tai jätä tekemättä." Kuinka monta ihmisen unelmaa kaatuu siihen pieneen esteeseen, jota useimmat meistä kutsuvat järjeksi? Joskus olisi hyvä antaa itselleen mahdollisuus elää niinkuin jokainen sydämessään tahtoisi ja unohtaa kahleet velvotteisiin.
 
[jotainturhuuttamäootaanmatsia]
Minä en edes ajattele paljon noin.
Viimeksi, kun ostin paidan. Paita on suht kallis, mutta päätin ostaa sen. Kerranhan sitä vain eletään. Siihen meni puolet rahoista.. :roll:
Ja kerran käydään Jyväskylässä? Eli sillälailla.
[/jotainturhuuttamäootanmatsia]
 
Kerranhan sitä vaan eletään?

Toisaalta, jos uskoo jälleensyntymään... :D

Itse olen sitä mieltä, että nuorella ihmisellä on oikeus elää. Anoppi taas sanoo, että "köyhyys kuuluu tuohon elämänvaiheeseen. Kun tulette näin vanhoiksi ja lapset on kasvatettu, niin sitten on aika toteuttaa niitä unelmia..." Niinpä. Anoppi on 43 ja sairaseläkkeellä. Käyvät appiukon kanssa kaksi tai kolme kertaa vuodessa kaukomailla aina Brasiliaa ja Intiaa myöden. Hyvähän se anopin on sanoa...

Niinpä taas kerran ihmetellään, kun kesä kuluu soskun luukulla eikä kesätöitä vaan löydy vaikka yrittäisi, kun selkäongelmainen allergikko ei mitään järkeviä töitä löydä. Mutta onni yksillä, kesä kaikilla. Onhan meillä roolipelit, eikä tarvitse omasta sängystä mihinkään lähteä. :D Kaukokaipuutaan voi lievittää vaikka Keski-Maassa tai Faerûnissa.

Ja onneksi on lenkkipolut ja tori, jolta saa edes hedelmiä halvalla. Joskus vain tuntuu siltä, ettei unelmiaan saa toteutettua, kun arkikin on hankalaa. Opiskelijalla kun ei ole Suomessa ihmisoikeuksia. Ketään ei tässä maassa saa pakottaa elämään lainalla - perustuslain mukaan näin, mutta viime vuodelta on Korkeimman oikeuden päätös siitä, että sosiaalitoimisto saa pakottaa opiskelijan nostamaan opintolainan kesällä samaan tarkoitukseen. Viime kesänä eivät kertoneet tätä toimistosta, ja elimme 30 eurolla kaksi kuukautta. Onneksi vanhemmat toivat ruokaa pahvilaatikolla toiselta puolelta Suomea... Vuokrat vaan jäivät myöhään, ja vaikka sosku maksoi vuokrat takautuvasti, sakot jäivät meidän maksettaviksemme.

Tänä kesänä lainat on nostettu jo aiemmin ja jostain on rahaa pakko saada. Toivottavasti edes kaupungin työpaikkoja riittää tänä vuonna meillekin...
 
Oih, tuo kuuluukin minun sanontoihini. :) Ehdottomasti yksi minun elämääni kuuluvista 'tavoitteista'. Usein saan kuulla kavereiltani, että he haluaisivat olla pari vuotta vanhempia, minä en ikinä haluaisi! Haluan elää joka ikisen päivän elämässäni, ei se niin pitkä ole, että olisi varaa jättää yhtään pois. On asioita joita kuuluu tehdä eri ikäisinä, joten nyt teen asioita joita kuuluu tehdä tässä iässä. Jos pystyisi muuttamaan itsensä pari vuotta vanhemmaksi haluaisi varmasti ne vuodet takasin vanhuksena jos on elänyt onnellisen elämän. Ainakin minä haluaisin, alkaisi varmasti monia kaduttamaan... Yleensä jos minua suututtaa ja masentaa kaikki, mietin, että ainakin minä elän ja voisi olla huonomminkin. :p
Pyrin aina kokeilemaan kaikkia uusia asioita, en pelkää uusia asioita, mutta tietysti rajansa kaikella... Esimerkiksi alkoholi, ikäraja on sitä varten, että se ei ole tarkoitettu nuorille, se on sitten tulevaisuudessa, kaikki ajallaan. :)

Hm, tästä tuli hiukan sekava, mutta ehkä joku tajusi? :lol:
 
Morelda sanoi:
Kerranhan sitä vaan eletään?

Toisaalta, jos uskoo jälleensyntymään... :D

Itse olen sitä mieltä, että nuorella ihmisellä on oikeus elää. Anoppi taas sanoo, että "köyhyys kuuluu tuohon elämänvaiheeseen. Kun tulette näin vanhoiksi ja lapset on kasvatettu, niin sitten on aika toteuttaa niitä unelmia..." Niinpä. Anoppi on 43 ja sairaseläkkeellä. Käyvät appiukon kanssa kaksi tai kolme kertaa vuodessa kaukomailla aina Brasiliaa ja Intiaa myöden. Hyvähän se anopin on sanoa...

Kaksi asiaa. En itse usko jälleensyntymään ja jos joku on vakaasti sitä mieltä että näin on niin en haasta kärhämää. Jokaisella uskonsa.
Ja toiseksi minusta nuoruus on jo sitä aikaa kun pitää elää joka kokea asioita. Ei ole tiettyä rajattua ikää milloin vasta aletaan hankkimaan kokemuksia ja ajattelemaan mahdollisuuksia vaan ne mahdollisuudet tarjoutuvat meille joka päivä eri muodoissa. Ja monet niistä tulevat vain kerran. Kannattaa siis ottaa tilanteesta kiinni jos siihen vain on mahdollisuus. En suosi ajatusta "Elämä eletään täysillä" joka tilanteessa koska välillä sitä pitää ajatella ja antaa ajan kulua mutta kun ihminen syntyy niin silloin alkaa muistojen keruu.
Eräs ystäväni on sitä mieltä että elämä alkaa vasta täysi-ikäisenä eli 18-vuotiaana koska silloin on vapaa tekemään mitä haluaa ja ennen sitä pitää keskittyä vaan tulevaisuuden rakentamiseen eli esimerkiksi opiskeluun. Meidän ajatuksemme eroavat rajusti tässä. Nuorena kun on vielä täynnä energiaa pitää myös käyttää sitä. Kyllä sitten vanhempana varmaan tuntuisi hiukan oudolta ellei olisi mitään muistoja nuoruudesta. Nehän juuri rakentavat pohjan.
 
Elbey sanoi:
Eräs ystäväni on sitä mieltä että elämä alkaa vasta täysi-ikäisenä eli 18-vuotiaana koska silloin on vapaa tekemään mitä haluaa ja ennen sitä pitää keskittyä vaan tulevaisuuden rakentamiseen eli esimerkiksi opiskeluun.

Varoita ystävääsi, että hän tulee pettymään rankasti, jos luulee sen maagisen 18 vuoden ikärajan avaavan kaikki portit. Mitä vielä. Noin äkkiseltään tulee mieleen ainakin Kelan rajoitukset (opinto- ja asumistuet, vanhempien tulot huomioon vielä monta vuotta eteenpäin), baarirajoitukset , Alkon rajoitukset... 18 vuotias ei ole vielä vapaa kaikesta, eipä todellakaan. Lapsilisä loppuu ja nimellinen aikuisuus alkaa, mutta vielä on paljon kieltoja ja rajoituksia alle kakskymppisille. Ja opiskelu ja tulevaisuuden rakentaminen, nehän vasta alkavat 18-vuotiaana? Hyvänen aika, olen kohta 26 ja vieläkin opiskelen ja rakennan tulevaisuutta. :)
 
Minä olen elänyt joskus liikakii "elän vain kerran" -asenteella.Olen perfektionisti, joten jos joku asia ei jälkeen päin tunnukkaan niin hyvältä idealta, niin se kaduttaa ja usein. Muistuu mieleeni tapaus, jota olen katunut kahden vuoden ajan lähes päivittäin ja ajatellut miten elämäni olisi erilaista ilman tätä tapahtumaa. Tein tämän asian mielessäni tuo kulunut lausahdus. Elämän pitää olla täydellistä, koska elämme vain kerran. Nykyään pyrin välttelemään tätä lausahdusta, sillä se ei oikein sovi luonteelleni. Voin silti lähteä tekemään samaa kuin muutkin, jotka elävät tämän lauseen turvin.
 
Kerranhan sitä vain eletään. Tuolla lausahduksellahan voi selittää mitä tahansa toimintaa. Kerranhan sitä vain eletään, joten voin ihan hyvin tehdä tämän vähän typerän teon. Kerranhan sitä vain eletään, joten täytyy ajatella tulevaisuutta ja olla tekemättä tätä vähän typerää tekoa. Tarkoitan, että tuotahan voi käyttää mottona ihan riippumatta siitä mitä tekee ja miten elää.
 
"On älykästä ymmärtää, että millään ei ole merkitystä. Mutta on viisasta oivaltaa, että merkitsemättömyydellä ei ole mitään merkitystä"
-N.V.J.Tenkanen

Tuo on aika kiva. Minä pidän siitä. Sopii juuri tähän topiciin kuin nakutettu.
 
Minusta tuo on erittäin vaarallinen lausahdus,jota yritän kaikin keinoin välttää. Jos noin ajattelisin kaikesta,niin mun elämä ois yhtä virhettä.
 
Joissain tilanteissa lausahdus "keranhan me vain eletään" on hyväksi. Olen kokeillut kalliolauskeutumista ja jos en olisi ajatellut tuota olisin jäänyt tutisemaan kallion kiellekkeelle. Kokeilin sitä ja totesin sen hyvin hauskaksi. :lol: Suht ujona henkilönä siitä on ollut hyötyä muissakin tilanteissa.

Tietenkään ei ole hyväksi käyttää tuota ajattelutapaa kaikissa tilanteissa kuten jätänpä opiskelun kesken ja lähen tekemään jotain hauskempaa sillä kerranhan tässä vain eletään. Tämä vaikuttaisi pitkälle tulevaisuuteen ja elämästä tulisi luultavammin enemmin tai vähemmin surkeampaa kuin jos olisi jaksanut pysyä koulunpenkissä. Eihän mikään onnistuisi jos kaikki riehuisivat miten sattuu vain tuosta syystä

Ajatusta "kerranhan sitä vain eletään" tunnutaan käytettävän tekosyynä esim humeitten kokeiluun. Sitä pitää osata käyttää järkevästi oikeissa tilanteissa.
 
Varpushaukka sanoi:
Ajatusta "kerranhan sitä vain eletään" tunnutaan käytettävän tekosyynä esim humeitten kokeiluun. Sitä pitää osata käyttää järkevästi oikeissa tilanteissa.

Sitä käytetään minusta muidenkin vähemmän viisaiden tekojen perusteluna ja se ei ole järkevää. Ei kaikkea tarvitse tehdä liian täysillä niin että sitten lopulta kössitään. Rohkeus kokeilla jotain uutta ja elämän mutkistaminen ovat kaksi täysin eri piirteistä asiaa. Järki pitää olla päässä eikä pään ulkopuolella lentelemässä. :idea:
 
Ylös