Kiittäminen

It only takes a moment to be polite, opetti eräs ratsupoliisi aikoinaan.

Kiitos on tosi lyhyt sana ja helposti ääntyvä sana ja sen käyttäminen ei maksa mitään. Sen tuottaminen ääneen ei voi olla ylivoimaisen raskasta, aikaavievää tai hankalaa kenellekään. Ja kysykääpä keltä tahansa palveluammatissa olevalta kaveriltanne, sen kuuleminen saattaa pelastaa päivän siinä missä sen poisjäänti pilaa kaiken.

En squirrel ihan ymmärrä tuota logiikkaasi. Jos velvoite vastapalvelukseen tai toiminnan jatkamiseen syntyy jostakin, niin siitä alkuperäisestä teosta, ei suinkaan kiittämisestä. Kiitos on ikään kuin piste sen alkuperäisen teon perässä.

Nerwen sanoi:

Ja kysykääpä keltä tahansa palveluammatissa olevalta kaveriltanne, sen kuuleminen saattaa pelastaa päivän siinä missä sen poisjäänti pilaa kaiken.

Click to expand...

Allekirjoitan. Olen jopa kassalla istuessani niin ilkeä, että erityisen epäkohteliaille asiakkaille kaivan vaihtorahat takaisin oikein hitaasti tai ihan mahdottomina lantteina
Minusta on mukavaa, että minullekin sanotaan kiitos, vaikka työtänihän siinä vain periaatteessa teen. Tuntuu, ettei minua kohdella vain jonakin automaattiotuksena.

Kiittäminen on muutenkin vähän sellainen tapa, että harrastaisin sitä mieluummin turhan usein kuin säästellysti. Tykkään antaa ihmisille hyvää palautetta aiheesta ja kiittää, jos minua on palveltu jossakin erityisen hyvin.

Tix sanoi:

Allekirjoitan. Olen jopa kassalla istuessani niin ilkeä, että erityisen epäkohteliaille asiakkaille kaivan vaihtorahat takaisin oikein hitaasti tai ihan mahdottomina lantteina

Click to expand...

Minä taas yleensä tyrkkään vaihtorahat epäkohteliaille asiakkaille mahdollisimman nopeasti ja väärinpäin käteen ja nauran sisäisesti, kun heillä on vaikeuksia saada niitä nopeasti paikoilleen.Joskus en ole tarjonnut epäkohteliaalle pakkauspaperia särkyville tavaroille (olen siis kuitenkin antanut sitä, jos asiakas on pyytänyt) ja olen pari kertaa jättänyt kaupanpäällislahjankin antamatta joillekin törkimyksille. Ja mikä ilkeintä jotkut eivät ole saaneet nähdä säteilevää hymyäni Kyllä, elämäni on hyvin tylsää ja minä vahingoniloinen.

Elena sanoi:

Minä taas yleensä tyrkkään vaihtorahat epäkohteliaille asiakkaille mahdollisimman nopeasti ja väärinpäin käteen ja nauran sisäisesti, kun heillä on vaikeuksia saada niitä nopeasti paikoilleen.Joskus en ole tarjonnut epäkohteliaalle pakkauspaperia särkyville tavaroille (olen siis kuitenkin antanut sitä, jos asiakas on pyytänyt) ja olen pari kertaa jättänyt kaupanpäällislahjankin antamatta joillekin törkimyksille. Ja mikä ilkeintä jotkut eivät ole saaneet nähdä säteilevää hymyäni Kyllä, elämäni on hyvin tylsää ja minä vahingoniloinen.

Click to expand...

Tästä tulikin mieleeni (käytöstavoista kaupassa yleisesti): haluavatko myyjät, että asiakas ottaa sen kuitin? Ärsyttääkö se, jos vain häipyy paikalta eikä ota kuittia tai sanoo, ettei tarvitse?

Ei minua mitenkään häiritse, jos asiakas sanoo, ettei halua kuittia, mutta pikkasen ehkä ärsyttää, kun jotkut vain jättävät sen kuitin vaan siihen pakkaamisalueelle. Siinä on roskiskin! Minun pitää sitten niitä kuitteja kurotella ja heittää roskiin. Ja joskus soisin, että asiakkaat ilmaisisivat selkeämmin haluavatko sen kuitin, etten minä istu siinä tyhmän näköisenä se kuitti kädessä. Anteeksi, taisi mennä aika offiksi.

Elena sanoi:

Ei minua mitenkään häiritse, jos asiakas sanoo, ettei halua kuittia, mutta pikkasen ehkä ärsyttää, kun jotkut vain jättävät sen kuitin vaan siihen pakkaamisalueelle. Siinä on roskiskin! Minun pitää sitten niitä kuitteja kurotella ja heittää roskiin. Ja joskus soisin, että asiakkaat ilmaisisivat selkeämmin haluavatko sen kuitin, etten minä istu siinä tyhmän näköisenä se kuitti kädessä. Anteeksi, taisi mennä aika offiksi.

Click to expand...

Offia, mutta kiitos tiedosta Tuo on ikuinen ongelma. Kerran kaupassa myyjä kysyi minulta, ärsyttääkö ainainen kuitin tarjoaminen. Vastasin, että ei..

Itsekin asiakaspalvelutyötä tekevänä en voi kuin ihmetellä tuollaista epäkohteliasta käytöstä joitakin asiakkaita kohtaan. Hävetkää. Kyseessä on työ, jonka toimenkuvaan asiakaspalvelu kuuluu. Se ei siis ole mikään boonus, jota annetaan vain kivoille asiakkaille omien oikkujen tai tähtien asennon mukaan.

Yleensä en "ennen kaikki oli paremmin" -eläkeläisten lehtikirjoituksista perusta, mutta jos pari ylläolevaa tapausta on totuudenmukainen kuvaus asiakaspalvelutyöläisistä, jossain on vähän mätää.

Itse tapitan hankalia asiakkaita herkeämättä silmiin. Se välittää viestin, että he saavat ihan niin rajattoman huomioni kuin haluavat ja saa heidät yleensä hiljaisemmiksi.

Onneksi en tee kyseistä työtä vakituisesti, enkä haluaisikaan. Palvelen kaikkia asiakkaita ja sanon kaikille samat kohteliaat asiat, mutta en kykene häpeämään sitten millään omaa hiljaista kostoani epäkohteliaille, jopa erittäin hankalille ihmisille. He tuskin edes huomaavat koko asiaa, pitävätpä vain epäkelpoa kassalikkaa vielä huonompana; onhan se hidaskin.

Minusta on väärin, että minua syytetään pullokoneiden tekemistä virheistä tai minua kohdellaan epäystävällisesti, jopa ilkeästi. Se kuuluu töihin, ja minun tulisi olla sen kanssa sinut, tiedetään. Sen ei vain tulisi kuulua. Valittaa voi asiallisesti, huomauttaa voi hymyillen... En käsitä mikä maailmassa mättää niin pahasti, että se pitää sylkeä kassatytön naamalle kilon klöntteinä (naiivi minä, tiedetään). Yksikään ihminen ei silti pidä siitä, että hänen niskaansa syydetään kilotolkulla sitä itseään asiattomasti tai vaikkapa asiastakin (ja kaupan takahuoneessa kuultua, varmaankin jokainen myyjä inhoaa kaikkia mahdollisia asiakkaita selkänsä takana).

Itse sanon kaikille asiakkaille samat kohteliaisuudet, eikä käytökseni järin paljon poikkea normikäytöksestä, olipa kyseessä hankala ihminen tai ei. Ymmärrän Hilgarian pointin paremmin kuin hyvin, enkä tästä oikeastaan osaisi väitellä, sillä omat syyni ovat enemmän tai vähemmän tunnepitoisia ja heijastavat sitä, kuinka vähän kyseisessä paikassa viihdyn.

Puheenaiheena taisi olla kiittäminen

Tix sanoi:

Onneksi en tee kyseistä työtä vakituisesti, enkä haluaisikaan. Palvelen kaikkia asiakkaita ja sanon kaikille samat kohteliaat asiat, mutta en kykene häpeämään sitten millään omaa hiljaista kostoani epäkohteliaille, jopa erittäin hankalille ihmisille. He tuskin edes huomaavat koko asiaa, pitävätpä vain epäkelpoa kassalikkaa vielä huonompana; onhan se hidaskin.

Click to expand...

Olen tuosta samaa mieltä. En ole itse kassatyötä tehnyt, mutta kyllä minusta asiakaspalvelijakin on ihminen, jolla on oikeus tehdä työtään rauhassa. Jokaisessa tilanteessa ihmisellä pitää olla käytöstavat, vaikka kuinka olisi asiakkaana ja vaikka kuinka ottaisi päähän. Se on ihan muinaista ajattelua, että myyjän pitäisi ottaa kaikki paska vastaan siksi, että on palveltava. Sitä paitsi, ei se asiakas tosiaan huomaa, että joku rahat väärinpäin käteen on kosto.

Asiakaspalvelija saa rahaa siitä että on kiltti, ja asiakas taas tavallaan maksaa siitä että hänelle ollaan kilttejä. Ainakin tällä perusteilla minä olen asiakaspalveluhommia tehnyt. (Eikä käytöstavoista ole valitettu.) Kyllä, asiakaspalvelussa kohtaa aina ihmisiä, jotka siviilissä miltei ampuisi tms. siihen paikkaan.

PS
Mutta ei sillä kuitilla mitään tee, saan ravinnostani aivan tarpeeksi kuituja ilmankin!