Kuten Tuorin ja Voronwën matka Gondoliniin on julkaistu Keskeneräisten tarujen kirjan jälkeen Gondolinin tuhossa, myös Narn i Hîn Húrin on julkaistu myöhemmin teoksessa Hùrinin lasten tarina (jossa tarinan nimi on päivitetty muotoon Narn i Chîn Húrin).
Tarinan alkuosa, jota nyt käsittelemme (uusi laitos, sivut 74-125) on pääpiirteissään sama kuin HLT:ssä. Pieniä eroja tekstistä löytyy, ja suurimmat erot ovat ne, että KTK:sta on jätetty pois kertomus Húrinin ja Huorin oleskelusta Gondolinissa (HLT, s. 33-36), joka KTK:n viitteissä (viite 1, s. 171) kehotetaan lukemaan Silmarillionista (luku 18, s. 153-155) sekä Nirnaeth Arnoediadista (HLT, luku 2, s. 51-59) joka KTK:n viitteen 2 (s. 171) mukaan löytyy sekin Silmarillionista (luku 20, s. 189-194).
Kun on päästy osuuden "Kääpiö Mîm" loppuun, KTK:ssa tarina katkeaa ja lukijaa kehotetaan tutustumaan Túrinin vaiheisiin Bar-en-Danwedhiin tulosta Nargothrondin häviöön asti jälleen Silmarillionin sivuilta ja KTK:n Narn-liitteistä.
Tämä on KTK:n selkeä puute: jo tarinan alkuosassa tulee tunne, että koko ajan puuttuu jotakin, pitäisi hyppä paikasta toiseen, ja liitteissä vasta tarinan jatko on kaoottisina paloina, jotka pitää sovittaa Silmarillionin Valittujen Palojen Kirjavaliot -tyyliseen lyhennelmään (s. 206-219). Ainoa asia, joka Silmarillionista ja HLT:stä puuttuu, ovat KTK:n loppuvitteet, joissa on kaikenlaista mielenkiintoista lisätietoa. Mutta tietysti nekin ovat omiaan hajottamaan lukukokemusta.
Summa summarum: Húrinin lasten tarina kannattaa ehdottomasti lukea Húrinin lasten tarinasta, jos haluaa nauttia tarinasta kokonaisuutena. Mutta olemme nyt Keskeneräisten tarujen kirjan parissa, joten lähtekäämme siitä, mitä edessämme on.
Oletan, että tämän keskustelun osanottajat ovat lukeneet keskustelun kohteena olevan osuuden, joten en sitä lähde referoimaan kovin tarkasti. Toteanpa vain, että väliotsikoilla tarina on jaettu osuuksiin Túrinin lapsuus, Húrin ja Morgoth, Túrinin lähtö, Túrin Doriathissa, Túrin lainsuojattomien luona ja Kääpiö Mîm.
Tarina on synkkä heti alusta lähtien ja synkemmäksi muuttuu, mitä pidemmälle etenee. Seuraamme siis pienen ihmisen rimpuilua kohtalon kourissa - tai pikemminkin kirouksen kourissa. Tolkienhan ehdotti Narnille vaihtoehtoista nimeä Narn e·’Rach Morgoth eli "Tarina Morgothin kirouksesta", joka tulee esiin välinäytöksessä, jonka hahmot ovat Húrin ja Morgoth. Húrin ei taivu Morgothin tahtoon, joten Morgoth kiroaa hänet ja hänen sukunsa. Siitä lähtien kaikki menee vikaan Túrinin elämässä, ja hän on tuolloin vasta lapsi.
Morgothin kirous on väkevää julistusta ja koska se on oikeastaan tarinan napa, jonka ympäri sen akseli pyörii, toistettakoon se tässä:
Minä olen esikuningas, Melkor, ensimmäinen ja mahtavin valarin joukossa, se joka oli ennen maailmaa ja teki sen. Minun aikeitteni varjo lepää Ardan yllä, ja kaikki mikä siinä on taipuu hitaasti ja varmasti minun tahtooni. Mutta kaikkien niiden päällä, joita sinä rakastat, lepää minun ajatukseni raskaana kuin tuomion pilvi, ja se vetää heitä pimeään ja epätoivoon. Minne ikinä he menevät, siellä sikiää pahaa. Milloin ikinä he suunsa avaavat, heidän puheistaan seuraa vahinkoa. Kaikki mitä he tekevät kääntyy heitä vastaan. He kuolevat vailla toivoa kiroten niin elämää kuin kuolemaa. (KTK 1.I, s. 84-85)
Tämän jälkeen voisin esittää pohdittavaksi kysymyksen, johon vastaus (tai siis osa siitä) joko löytyy tai ei löydy lukemistamme sivuista: Kenen syy on se, että Túrinin elämä menee raiteiltaan Doriathissa? Onko kaikki peräisin Morgothista säteilevästä pahuudesta? (Kirouksesta eivät kai Keski-Maassa oikeastaan tienneet muut kuin Húrin, jolle se ladeltiin, vai levittikö Morgoth siitä sanaa?) Vai oliko Túrinin oma vika, että hän ylpistyi liikaa? Vai onko vastausta haettava kotikasvatuksesta, kylmähköstä äitisuhteesta ja alinomaa poissaolevasta isästä? Mitä jos Morwen olisi niellyt ylpeytensä ja lähtenyt ajoissa pakoon Hithlumista? Varjostiko Túrinin varttumista ennen kaikkea hylätyksi tulemisen tunne? Oliko hänen suurin ongelmansa vaurioitunut itsetunto? Olisiko hän voinut käsitellä konfliktia Saerosin kanssa toisin? Voimmeko lainkaan syyttää häntä?
Entä sitten yksi Narnin kiehtovimmista hahmoista, Nellas? Miksi Túrin unohti hänet? Nellas oli kenties ihastunut Túriniin, mutta Túrinin ja Nellasin "ystävyys meni ohi kuin kevätaamu", ja kun Beleg kertoo Túrinille Nellasin todistajanlausunnosta Thingolin edessä, Túrin sanoo: "Sinä mainitsit haltianeidon jota saan kiittää ajallaan tulleesta todistuksesta, mutta en muista häntä. Miksi hän seurasi askeleitani?" Belegin vastaus tähän - "Nin miksi?" oudon katseen kera - viittaa vahvasti siihen, että Nellasilla oli paljonkin lämpimiä tunteita ihmislasta kohtaan. Mutta Túrin on (Belegin sanoin) "elänyt sydän ja puolet mielessstä muualla" ja sanoo Belegille: "Tuntuu kuin lapsuuteni olisi kovin kaukana, ja sen yllä on sumu – muistan vain isäni talon Dor-lóminissa. Minkä tähden minä olisin kulkenut metsissä haltianeidon kanssa?" Voiko tämä olla tottakaan? Mikä maailman mahti tai suuri sisäinen trauma sai Túrinin unohtamaan Nellasin niin täysin? Kertooko tämä jotakin olennaista Túrinin olemuksesta?
Mutta sitten näyttäytyy myös empaattinen Túrin, joka säälii toisen poikansa menettänyttä Mîmiä ja jopa viihtyy tämän seurassa. Mitä kertoo Túrinista se, että hän ja koko ympäröivälle maailmalle katkeroitunut kääpiö ymmärtävät toisiaan? Mîm itsessään on myös mielenkiintoinen tapaus: hän on (Túrinin lisäksi) yksi niistä hahmoista, jotka kannattaa mainita Tolkienia mustavalkoisuudesta syyttäville. (Ja oikeastaan heitä kannattaa kehottaa lukemaan koko tämä tarina, jossa ei ehkä Morgothia lukuun ottamatta ole yhtään täysin mustaa tai täysin valkoista hahmoa, varsinkaan kokonaan hyviä tyyppejä on vaikea löytää. Kenties Beleg on sellainen, puhdasotsainen sankari. Vai onko hänkään?
Tässä oli pohdittavaksi joitakin teemoja tarinan osuudesta. Muitakin asioita voisi ottaa esille, esimerkiksi kysymyksen haltioiden pahuudesta: oliko Saeros harvinaisen mätä yksilö haltioiden parissa vai oliko hänen kopea suhtautumisensa ihmisiin lähempänä sääntöä kuin poikkeusta? Miten toimi haltioiden oikeuslaitos? Eikö Morgothilla ollut enempää keinoja käytettävissä Húrinin murtamiseen? Mitä saamme tietää ihmisten esihistoriasta ennen Beleriandiin tuloa? Millainen luokkayhteiskunta edainin parissa olikaan? Kohdeltiinko Sador Labadalia niin kuin pitikin vai oliko Húrinin perhe ylimielisiä ylimyksiä (mikä osaltaan vaikutti Túrinin kohtaloon)? Jne.