Millainen on hyvä/huono opettaja?

Olen samoilla linjoilla muiden kanssa mutta muutama asia tuli vielä mieleen.

Lukiossa jossa käyn monien mielestä parhaat opettajat ovat historian ja maantieden/biologian lehtorit, joilla kummallakin on kokemusta takana ja kaikenlisäksi he ovat myös kirjoittaneet oppikirjoja, toinen historian Horisonttia ja toinen maantiedon oppikirjoja.

Heiltä todellakin löytyy auktoriteettia ja opetusmenetelmät ovat hyvät. Historian tunnilla kaikki muistiinpanot kirjoitetaan puheesta ja tällä tavalla asiat jäävät myös paremmin mieleen. Maantiedon ja bilsan tunneilla taas käytetään värikkäitä, kuvin varustettuja kalvoja joista sitten kirjoitetaan opettajan puhuessa ja kun aikaa on riittävästi ja opettaja selventää aina samaa kohtaa oppilaiden tahdissa eikä mene edelle niin oppiminen on takuuvarmaa.
Kaikki opettajan omat kokemukset ja esimerkit piirroksia myöten selventävät esim. biologiassa jotain hankalaa asiaa todella hyvin ja tekevät sen myös mielenkiintoisemmaksi.

Eli pointti oli se että kumpikin opettaja osaa opetettavat asiat Todella hyvin. He eivät tarvitse mistään paperista tai kirjasta lunttaamista ja tunnit ovat aina mielenkiintoisia ja erilaisia.
 
Kiva kun näin moni on kirjoittanut mielipiteensä tänne! Minä vähän pelkäsin, ettei kukaan kuitenkaan sano mitään tästä aiheesta...

Pari kommenttia ensin: Valitettavasti moni yläasteen opettaja ei ole alunperin halunnut lainkaan opettajaksi eikä ainakaan yläasteelle. En väitä, että näin olisi kaikkien laita, mutta monen kohdalla näin on. Varsinkin kielten opettajista hämmästyttävän moni on lähtenyt opiskelemaan tarkoituksena ryhtyä kääntäjäksi, mutta on syystä tai toisesta päätynyt opettajaksi. Silloin voi olla aika turhauttavaa opettaa samoja perusasioita yläasteelaisille, jotka eivät edes ole hiljaa saati sitten kuuntele :)

Tuo oppilaan ajatminen pois luokasta on periaatteessa hyvä keino, mutta käytännössä itse en ole uskaltanut niin tehdä sijaisena ollessani. Periaatteessa opettaja on vastuussa oppilaista oppitunnin ajan, joten jos ulos heitetty rikkoo jotain tai jää auton alle tms, on se vähän ikävä tilanne opettajan kannalta vaikka kukaan ei siitä opettajaa vastuuseen vedäkään.

Lahjominen mainittiin useampaankin kertaan. Itse en olekaan tullut sitä ajatelleeksi noin perusteellisesti. On niin helppo sanoa, että jos nyt olette hiljaa, niin pääsette pois vähän aikaisemmin. Mutta kai sellainen on itseasiassa vähän ärsyttävääkin jos asiaa tarkemmin ajattelee, noinhan kasvatetaan pikkulapsia, ei enää vaikkapa yläasteelaisia :)

Leikeistä ja peleistä sen verran, että ne ovat usein yläasteelaisten kanssa vähän ongelmallisia. Oman kokemukseni mukaan jokaisella luokalla on ainakin muutama ihminen, joka protestoi äänekkäästi että sellainen on typerää ja lapsellista. Lukiossa sitä vastoin tuollaiset metodit yleensä toimivat, siellä vaan opetusohjelma on niin tiukka, ettei aikaa juurikaan tahdo löytyä moiseen.
 
Jospa kerron tähän asti parhaimmasta tapaamastani
opettajasta :)

Oltiin seiskaluokalla, oiskoha ollu vuosi -98...
oltiin kuultu kauhujuttuja historian opettajasta muilta seiskaluokkalaisilta jotka oli käyny eka kertaa kyseisen opettajan tunnilla.
No mentiin sitten tunnille ennakkoluulojen kera.
Opettaja hymyili oikein mukavan oloisena luokan edessä ja odotteli että kaikki oppilaat saapuvat tunnille. Kun kaikki oli luokassa hän käveli ovelle ja sulki sen, ilme oli kyllä opella aivan erilainen! yhtäkkiä edessä seisoi tosi pelottavan näköinen opettaja ja ensimmäiset sanat olivat kylmällä äänellä sanottuna: "Sitten on turha yrittää yhtään mitään minun kanssani!". Voin kyllä sanoa että veren seisautti tuo ääni ja ilme, oli vielä kyse naisopettajasta.
Kuitenki huomattiin että opettaja oli tosi hyvä ja kertoi asiat tosi mielenkiintoisesti, kuin tarinana (hän oli historian opettaja) ja lisäsi välillä kiinnostavia sivuseikkoja ja tuntu että hän oli käynyt jokaisessa maan kolkassa. Ne jutut kyllä tempaisi mukaansa, eikä häiriköistäkää ollu tietoakaan just sen ekatunnin takia :) Historia ei ollu kiinnostanu siihen asti ollenkaa ja sen jälkeen sain kokeista ysejä vaikka en lukenutkaan pahemmin asiaa...
 
Hyviä opettajia on monenlaisia.

Hyvä opettaja on hauska, kannustava, kiinnostunut siitä mitä tekee, ja osaa kuitenkin pitää jotain kuria. Hyvän opettajan kanssa voi puhua luontevasti eikä opettajaa tarvitse pelätä.

Esimerkkinä huonosta opettajsta otan aiheeksi erään lukiomme opettajan. Ystävä ihmetteli ääneen että miten on mahdollista että tuli aineen numerossa sellainen notkahdus niinkuin tuli. Opettaja ehätti katsomaan ja puhumaan ystävälle mitä sylki suuhun tuo, ei ilmeisesti ajatellut kovin pitkälle, sillä kohta hän puhui niin kovaa että koko luokka kuuli kaiken, eikä opettaja yhtään ääntään säästellyt. Jotain tällaista se oli: "Ei tuo 7- niin huonon numero ole että siitä kannattaisi tippaa ruveta vääntämään. Lukiossa ei saa naaman perusteella numeroa, siinä ei yhtään auta vaikka olisit kuinka kiltin tytön näköinen" jne. Oli aika reilua tältä opettajalta kertoa arvosana koko luokalle ääneen, ja sanoa ettei tippaa kannata ruveta vääntämään. Istuin luokan takaosassa ja ystäväni edessä joten en nähnyt hänen kasvojaan, ja tottakai oletin että hän oli vähän itkenyt, enkä varmasti ollut ainoa. Tunnin jälkeen hän kertoi että ei ollut itku lähelläkään, enemmänkin halveksiva katse opettajaa kohden. Ja ystäväni ei todellakaan ole sellainen tyyppi, joka mielistelee opettajaa saadakseen hyvän numeron vaan oikeasti tekee töitä sen eteen että pärjäisi.

Ja tämä opettaja vielä tunnilla jaksaa toitottaa "Don't hesitate to ask. Ettei jää mitään epäselvyyksiä niin rohjetkaa toki kysyä." Ei näin. Ei se opettaja tahallaan ilkeä ole, ei ilmeisesti vain tajua että tuo ei ole kovin kannustavaa.
 
Voisin pitää tästä aiheesta vaikkapa tunnin pituisen puheen, mutta tyydyn selittämään jotain hieman lyhyemmin.

Minulla on vahva epäilys siitä että koulumme on laittanut jonkun ilmoituksen johonkin lehteen, että: "Opettajien virkoja mielin määrin, kaikki hakijat pääsevät sisään, koulutuksella/työkokemuksella ei väliä."
Eli koulumme kaikki opettajat (okei, pari sellaista suht hyvää/normaalia löytyy) ovat todella surkeita ja outoja.

Huonon opettajan esimerkki: Meidän matikan maikka ei saa päähänsä sitä, että me ei osata niitä laskuja. "Kun ollaan tyttöjä, ja seiskalla vedelty kiitettäviä, niin kyllähän sitä kasillakin pitäisi kiitettäviä kiskoa." Mutta mistä kiskoa kun ei osaa?
Olemme sanoneet opettajalle kymmeniä kertoja ettemme ymmärrä, ja se vaan sanoo jotain tyyliin: "Höpsis, nämä laskut ovat teille vain liian helppoja, kohta pääsette tekemään jotain haastavampaa." :x :evil:
Just joo. Tämä opettaja ei ollenkaan välitä kuka kuuntelee opetusta ja kuka ei. Luokassamme onkin usein kyseisen opettajan tunneilla aikamoinen melu, muttei opettaja mitään älyä, piipittää vaan luokan edessä jotain mikä ei kuulu luokan perälle asti. Eipä vieläkään uskonut että me ei ymmärretä sen opetusta vaikka kokeesta tulikin 6...

Ja enkun opettaja ei ole edes harkinnut että se voisi puhua englanniksi. Kun se käy sellitämään jostain kirjan kappaleesta niin se puhuu suomea, kuka siinä nyt englantia oppii.
:?:

Voi ei, ette varmaan ymmärtäneet mitään!
 
Hyvä opettaja valmistelee tunnit, luennot ja kokeet huolella ja vastaa kysymyksiin, kaikkein typerimpiinkin, fiksusti ja kärsivällisesti. Hyvin valmisteltu ja huumoriakin sisältävä tunti saa tylsänkin aineen tuntumaan kiinnostavalta!
 
Kannustavuus. Se nyt tuli minulla ensimmäiseksi mieleen. Minun lukioni matikan kurssit alkoivat todella huonosti. Kaksi kurssia pitkää matikkaa luin, kummassakin eri opettajat. Ensimmäisestä kurssista sain vitosen. Opettaja ei sanonut minulle mitään, katsoi vain pieni halveksiva ilme kasvoilla. Sellainen "kun tuo ei osaa matikkaa, ei se osaa mitään". Ja seuraavasta kurssistakin tuli vitonen, mutta opettaja oli aivan toisenlainen. Tuli luokseni juttelemaan ja sanoi minulle jotain tyyliin "sinä taidat olla enemmän tuollainen taiteellinen ihminen, kannattaa panostaa siihen mistä tykkää ja missä on hyvä". Se sai oikeasti hyvälle tuulelle pitkäksikin aikaa. Ei siis pidä haukkua oppilasta jos tämä ei ole hyvä jossain. Pitää kannustaa etsimään se juttu, missä olisi parempi.

Ja onhan noita asioita paljon, mitä hyvältä opettajalta vaatii, mutten nyt jaksa listata.
 
Belmagor sanoi:
Jospa kerron tähän asti parhaimmasta tapaamastani
opettajasta :)

Oltiin seiskaluokalla, oiskoha ollu vuosi -98...
oltiin kuultu kauhujuttuja historian opettajasta muilta seiskaluokkalaisilta jotka oli käyny eka kertaa kyseisen opettajan tunnilla.
No mentiin sitten tunnille ennakkoluulojen kera.
Opettaja hymyili oikein mukavan oloisena luokan edessä ja odotteli että kaikki oppilaat saapuvat tunnille. Kun kaikki oli luokassa hän käveli ovelle ja sulki sen, ilme oli kyllä opella aivan erilainen! yhtäkkiä edessä seisoi tosi pelottavan näköinen opettaja ja ensimmäiset sanat olivat kylmällä äänellä sanottuna: "Sitten on turha yrittää yhtään mitään minun kanssani!". Voin kyllä sanoa että veren seisautti tuo ääni ja ilme, oli vielä kyse naisopettajasta.
Kuitenki huomattiin että opettaja oli tosi hyvä ja...

Oisko mitenkään mahollista,että puhut Kortetista? :)

Mun mielestä hyvä opettaja on sellanen,joka on kiinnostunu omasta aineestaan ja tykkää opettaa sitä.
Kauheimpia on sellaset itsetietoiset opettajat,jotka luulee tietävänsä kaiken ja sitten kun ne tekee jonku virheen ja oppilas joutuu korjaamaan,niin ne on ihan nolona.
 
Mulla on ollut yksi hyvä opettaja, hyvän opettajan pitää osata tehdä koulupäivästä mukava, ei tylsä, ei liian pitkä, ei liian vaikea, vaan pirteä ja hauska. Koulutuntien ei pitäisi olla raatamista tunnista toiseen. Mutta tunnin pitäisi kuitenkin opettaa jotain. Yksi opettajani ei ehkä opettanut montaa asiaa, mutta ne asiat mitä hän opetti menivät kyllä perille, ja hyvin. Opettajana ei ole helppo olla.
 
Useampi on maininnut, että hyvä opettaja on kannustava eikä aliarvioi tai nolaa oppilasta. Olin jonkin aikaa sitten yhden päivän sijaisena ja opettajan huoneessa eräs matikan opettaja päivitteli kun pari oppilasta ei millään ymmärrä jotain asiaa. Juttelimme hetken ja kävi ilmi, että hän ei ollut juurikaan vaivannut päätään sillä, voisiko saman asian mahdollisesti sanoa hieman toisin niin että se menisi paremmin perille. Minun mielestäni juuri se tekee opetttamisesta kiinnostavaa kun pitää jatkuvasti miettiä vaihtoehtoisia tapoja selittää asia. Eri ihmiset ajattelevat niin eri tavalla ja minun tapani selittää voi jonkun mielestä olla vaikea seurata. Siksi olenkin pyrkinyt selittämään uuden ja tärkeän asian pariin kertaan hieman eri tavalla. Jotkut tykkäävät siitä, mutta joillekin se on tietenkin tylsää... Joo, ehkä minä kuitenkin haen jatkokoulutuspaikkaa ja unohdan opetushommat
 
Hyviä opettajia voi olla monenkinlaisia, mutta yksi seikka on sellainen, joka nähdäksenseni yhdistää kaikkia: halu ja innostus opettaa. Guille mainitsee aloitusviestissä kiinnostuksen opetettuun aineeseen, mutta se ei välttämättä riitä. Opettajakunnassa kun on melkoisen paljon niitä valitettavia tapauksia, jotka ovat lähteneet opiskelemaan unelmiensa alaa, ja sitten vähän vahingossa päätyneet opettajiksi ilman mitään kykyjä pedagogiikassa. Edes laajat tiedot eivät auta jos ei ole halua ja taitoa opettaa, mutta toisaalta kyllä sitä kovalla halulla voi "mennä läpi harmaan kivenkin" vaikkeivät tiedot olisikaan maailmanhuippua.
 
Kun kirjoitin, että opettajan kiinnostus omaan alaan on yksi tärkeimmistä seikoista tarkoitin oikeastaan lähinnä sitä, että opettaja on innostunut siitä, mitä opettaa. Taisin ilmaista asian vähän epäselvästi... Itselläni on ollut muutama sellainen opettaja, jotka todella tuntuvat olevan aivan innoissaan koko ajan ja juuri se sai minut esimerkiksi lukemaan fysiikkaa lukiossa vaikka olin yläasteen jälkeen luullut fysiikan olevan tylsää. Tarkoitan vaan tässä sanoa, että ainakin minulle on ollut tärkeää, että opettaja on ollut innostunut siitä, mitä opettaa, sillä innostus tarttuu helposti. Eli olen kyllä samaa mieltä Haltiamielen kanssa.
 
Yhdyn kahteen edelliseen mielipiteeseen. Olen myös ehdottomasti sitä mieltä, että jos opettaja on itse kiinnostunut aiheesta on opettaminen/opiskeleminen mukavaa. Esimerkiksi meidän historian opettaja. Hän on historiantutkija ja kiinnostunut kaikenmaailman sodista. Me käymme tunnilla läpi muutakin kuin kirjaa, ja hän kertoo kaikkia juttuja ja tarinoita. Teemme myös paljon esitelmiä ja itse ainakin olen kiinnostunut siitä. Tälläkin hetkellä teen esitelmää Hiroshiman atomipommista. Aiheita on yleensä paljon, josta valita.
 
Hyvä opettaja on sellainen, jolla ei ole lellikkioppilasta. Muulla ei sitten oikeastikaan ole niin paljoa väliä - Suomen koulutusjärjestelmä sukkaa sen verran pahasti, että jos tyypi on ylipäänsä opettajan virkaan päässyt, niin opetuksen hän hoitaa tarpeeksi hyvin. Koska peruskoulu on kaikille pakollinen ja toisenkin asteen koulutus kaikesta "vapaavalinnaisuudesta" huolimatta lähes yhtä pakollinen, sitä joutuu sietämään tiettyjä opettajia ja varsinkin tiettyjä oppilaita sen ajan verran elämästään, joka on yleensä liikaa. Suurin osa ihmisyksilöistä on täysiä itsekritiikittömiä mulkvisteja, jotka varsinkin ala-asteella tekevät muille mitä haluavat. Ja kun ala-asteen opettajat sattuvat yleensä vielä olemaan todella naiivia tai silmät ongelmilta sulkevia, niin aika hyvä soppa on valmis. Ja auta Jumala armias, jos opettaja on ottanut Sen Pahimman Mulkvistin omaksi lellikikseen.

Hyvä opettaja omaa todellisuustajua (joista joillakin ei ole hajuakaan), tietynlaista karismaattista kyynisyyttä ja sopivasti huumorintajua, mieluiten purevaa ivaa. Moinen tekisi pakollisesta opetuksesta edes hieman siedettävämpää, ja kyllä tuollainen eräänlaista omnisentiencea (tulee todellisuustajun sekä karisman mukana) uhkuva henkilö panee aisoihin useimmat asenneongelmalliset muita häiritsevät kiusaajatkin.
 
Vastauksia näyttää sadelleen kohtalaisesti tähän aiheeseen mutta kerronpa silti jotakin kommenttia.
Olen tutustunut jo jonkinlaiseen joukkoon opettajia ja voin sanoa hyvän opettajan vaatimusten riippuvan luokka-asteesta ja osittain aineesta, jota tämä opettaa. Esimerkiksi ala-asteella opettajalta vaaditaan kuria, huolenpitoa ja jämptiyttä, koska silloin opitaan opiskelu. Yläasteella kurin on pysyttävä mukana kuvioissa, mutta joidenkin opettajien ystävällisyys on mahtavaa. Tarkoitan tuolla ystävällisyydellä tietenkin tervettä positiivista palautetta ja mukavaa käytöstä. Lukiossa kurin ei tarvitse olla niin tiukkaa (paitsi jos joukkoon on eksynyt joitakin onnettomia henkisesti kehittymättömiä rääväsuita).
Lisäksi paljon riippuu ihmisen luonteesta. Tällä hetkellä historian opettajamme on mielestäni koulun mukavin opettaja. Hän on herttainen lyhyt mies, joka kertoo kaiken todella pitkästi ja seikkaperäisesti.
Jos te nyt vaan millään viittisitte ottaa vastaan vielä tän tiedon, kun en minä voi tietää, että kuinka paljon te tämmösen ukon höpinöitä kestätte, mutta...
Ja suu vaahtoaa koko tunnin (laskujeni mukaan pitää max. 5 yli 10 sek. taukoa puheessaan 75 min oppitunnin aikana).
Toisaalta pelkkä ihmisen ääni voi tehdä aivan hirveäksi opettajaksi. Jostain kumman syystä kaikki matemaattisten aineiden naisopettajani ovat omanneet äänen, joka saa pään särkemään. :|

Kaiken kaikkiaan suosittelen mietiskelemään itse ja kysymään vakavastiotettavilta tutuiltasi, jotka sinut tuntevat hyvin, että mahtaisivatko he kyetä opiskelemaan johdollasi (tai olisivatko he halunneet kaltaisesi ihmisen opettajakseen).
 
Näin kun ruvetaan keskustelemaan hyvistä ja huonoista opettajista, niin mieleeni tulee heti hyvät esimerkit molemista.

Hyvä opettaja on niinkuin meidän historian/filosofian maikka. Rento äijä, jolla on oma persoonallinen auktoriteettinsä (se pitää opettajalla olla) Mutten tämä opettaja on itse kiinnostunut shistoriasta syvästi, Hän kyllä puhuu aika sivistys kieltä toisinaan, mutta selittää kyllä jos ei jotain sivistysssanaa/termiä ymmärretä. Tekee vertauksia nykypäivää. sAi kyllä aiankin minut kiinnostumaan historiasta heti lukioon tultaessa ja enismmäisellä historian tunnilla istuttuani. (tiedän muitakin semmoisia). Hauska ihminen, ei voi muuta sanoa. Ja osaa asiansa. ELI: auktoeriteetti, oma kiinnostus,tietynsorttinen "kaverillisuus" ..

Siten ei hyvä.. NO sehän on selvää, etä jos opettaja ei ole itse perehtynyt aiheeseen, niin heikoilla mennään. Mutta sitten meidän ruotsin (jostain kumman syystä juuri ruotsin) maikka on semmonen, joka puhuu niin hennolla äänellä, ja asana auktoriteetti (mikä se on?) Semmonen ei ole hyvä, jolla ei sitä ole.

Ja sitten, ylltäätävän paljon persoonasta kiinni. Joitakin ei ole vain luotu opettamaan. (ihmettelen kyllä, meiten he ovat alalle päätyneet)

Mutta tämmösstä aisaa oli minulla ..
 
Hyvän opettajan ei tarvitse olla ihmeellinen. Kunhan on puolueeton, osaa pitää kuria, opettaa hyvin. Ja mikä tärkeintä, kohtelee oppilaita kuin ihmisiä ja juttelee normaalisti ja tajuaa, että me ei kuitenkin osaamme tehdä itse valintamme, eikä huumorintajukaan ole koskaan pahitteeksi.
 
Maailman paras opettaja.

Maailman paras opettaja on kivi.
Ihmisillä on loputon tiedon jano,päättymätön kysymysten virta joka levenee joka vastauksella.Tästä pääsemme noidan kehään joka on kuin musta-aukko.Ihminen etsii ahkerasti lisää vastauksia kysymyksiin jotka syntyivät edellisistä vastauksista.

:p Tulipas hupaisa vastaus.

Oppilas jonka opettaja oli kivi,oppi olla esittämättä kysymyksiä.-Zen.
 
Hyvä opettaja? Jaa-a.. Tuo on itse asiassa suhteellisen hankala kysymys. Tietysti juuri että osaa pitää kuria luokassa. Ei samanlainen kuin meillä on luokanvalvojana, eli ei mitään 'aivan-sama-se-minulle-on-tehkää-mitä-haluatte' tyyppiä.. Ei. Ei. Ja vielä kerran ei. Opettajan on oltava rauhallinen. Hän ei saa suuttua helposti. Eikä huutaa. Mutta tietyissä tilanteissa tietysti pitää osata oikeasti laittaa oppilaat kuriin. :p Mmm.. Mitähän muuta. Tietysti siis hyvän opettajan tulee tietääkin jotain aineestaan. On niitäkin opettajia tullut nähtyö, jotka eivät tiedä juuri mitään siitä mitä opettavat.. :( Ei ole hyvä juttu.. Muttas.. Muttas.. Mitähän vielä sanoisin.. No eipä tulee mitään mieleen.

Näin tiivistettynä siis; Opettajaan pitää olla mukava, opettaa kiinnostavasti ja osata pitää kuria.
 
Hyviä opettajia on monenlaisia.

Sellainen joka pystyy pitämään kurin luokassa, muullakin kuin huutamisella ja tavaroiden lentelemisellä.

Sellainen joka ei suutu kommenteista tai karju kurkku suorana luokan edessä punaisena kuin paloauto.

Sellainen opettaja joka pystyy opettamaan ja pitää lupauksensa. Ja että sen opetuksista jotain oppii, eikä se ole vain tyhjän päiväistä jaarittelua. :wink:
 
Ylös