Mitähän sitä katsoisi seuraavaksi? - Suosittele elokuvaa!

Huomio!

Muistetaan nyt säännöt täällä. Eli tämä topic on vain ja ainoastaan sitä varten, että tässä suositellaan jotain elokuvaa lainattavaksi.

Eli esimerkiksi tuo Mewin laittama viesti ei kuulu tähän topicciin. Jätetään ne pois ja pidetään ketju siististä vain noissa elokuvissa.

Showtime (2002)

Pääosissa: Robert DeNiro, Eddie Murphy

Elokuva kertoo omituisesti yhteen joutuvasta parivaljakosta ja kuinka heidän poliisityöstään tehdään tositv tyylistä ohjelmaa.

Elokuva on todellinen toimintakomedia ja suosittelen todella katsottavaksi tätä elokuvaa jos pitää normaalista amerikkalaisesta kohelluskomediasta ja näistä kahdesta päänäyttelijästä, jotka ovat muuten ensimmäistä kertaa samassa elokuvassa tässä.

Oi oi, nyt harmittaa. Olisi pitänyt kirjoittaa tänne silloin kun Moulin Rougea ja Romeo & Juliaa ei ollut vielä täällä. Ne kaksi lempielokuvaani. No, oma moka, hyvin olit kirjottanu Asi(korjaus edelliseen). En ois onnistunu noin hyvin ite.

Kaunis Mieli/Beudiful mind, 2001, K11
John Nash(Russel Crowe) on maan nerokkaimpia matematiikkoja, ja elokuvan alussa hän aloittaakin uutena oppilaana arvostetussa koulussa. Nash on pohdiskelivaa tyyppiä, joka etsii uutta uudistavaa matemaattista ajatusta, jonka turvin hän pääsisi urallaan eteenpäin. Uransa edetessä hän sekaantuu hallituksen asioihin ja terrorismiin, mutta hyvä ystävä, kouluaikainen huonetoveri Charles Herman( Paul Bettäny ja hänen muut opiskelijatoverinsa auttavat häntä selviytymään vaikeista ajoista.
Kaunis mieli perustuu matematikkonero Josh Nashin elämään, ja kertoo hänen elämästään. Äh, tästä on vaikea kertoa, ilman että paljastan oleellista, mutta ilman pääajatusta idea on vaikea selittää. Mutta Russel Crowen näyttelijäsuoritus on uskomaton, ei voi muuta kuin ihailla.
Elokuva on hieman synkkä, mutta kertoo tosirakkaudesta, joka kestää vaikeimmatkin esteet, sillä niin kuin yleensä elokuvissa, tässäkin on kaunis nainen(Jennifer Connelly) En ole varma, mutta tyylilajina elokuvalle on luultavasti draama. Elokuva on erittäin hyvä vuokraus/lainaus jos pitää trillerin tyylisestä kerronnasta, ja onhan elokuva voittanut 4 Oscariakin(mm. Paras elokuva).
Myös Crowe faneille(kuten minulle tämän jälkeen :roll: )

The Hours 2003
(Tunnit)

Ohjauksen suoritti Stephen Daldry, ja pääosissa nimekkäitä naisnäyttelijöitä esim. Nicole Kidman, Julianne Moore ja Meryl Streep.

Kerrankin leffa, josta kriitikot ja minä pidimme. Siis minä en katso normaalisti mitään ns. taide-elokuvia, mutta tämä tuli katsottua ihan vahingossa, ja osoittautui ihan mahtavaksi.

Elokuva kertoo kolmesta eri naisesta, jotka elävät kolmella eri aikakaudella. Yksi on sairas kirjailija Englannista (jonka siskon nimi on Nessa), yksi kotiäiti Los Angelesissa, ja kolmas nykyajan New Yorkilainen. Heitä yhdistää kirja joka kertoo Mrs Dallowayn tarinan.

Enempää en juonesta, pitää vain suositella. Ja tämä pitää katsoa kyllä aivojen kanssa. Suosikkihenkilöksi sanoisin Richardin. Ihan mahtava roolisuoritus molemmilla (ja tästäkään en sano enempää). Mutta katsokaa. Ja loppusanat on kyllä hyvät.

Ameliè

Ameliè (2002, muistaakseni)
Tämä ranskalainen elokuva kertoo nuoresta naisesta nimeltä Ameliè (Aydrey Tautou), joka päättää ruveta hyväntekijäksi, mutta löytääkin asioiden lomasta oman rakkautensa kohteen, ja yrittää vain uskaltaa.
Pääosan näyttelijä on loistava hauskana ja erikoisena ranskalaistyttönä, jonka mielikuvitus laukkaa. Elokuvan erikoinen kerrontayyli saa myös aikaan naurunpyrskähdyksiä, ja siitä kerrottakoon esim. että aina kun esitellään uusi henkilö, kerrotaan lyhyesti ja nopeasti hänen nimensä, millainen hän on, ja millaista hänen elämänsä on, sekä mitä hän vihaa tai rakastaa. Tälläiset kohtaukset eivät tee elokuvasta tylsää, vaan pikemminkin saavat siitä hauskan ja minusta jopa ajatuksia herättävän. Elokuva alkaa hurmaavalla takaumalla jossa kerrotaan nuoren naisen lapsuudesta.

Suosittelen romanttisten komedioiden ystäville, vaikka tämä meneekin reippaasti 'Kahden viikon iskuaikojen' ja 'Kuinka hukata kymmenessä päivässä-alokuvien' ohi.

(K11)

Amelielle on perustettu oikein oma keskustelukin, kas täällä: http://kontu.merri.net/keskustelu/viewtopic.php?t=410

Ohjaushan oli siis Jean-Pierre Jeunetin (Delicatessen, Kadonneitten lasten kaupunki, Aliens: Resurrection). Tuosta loistavasta elokuvasta on vielä pakko mainita se, että se todellakin menee kaikkien Hollywoodin romanttisten hömppäkomedioiden ohitse, ja kirkkaasti. Todella sielukas elokuva, joka saa oikeasti hyvälle tuulelle. Ehdottomasti näkemisen arvoinen!

...ja ne perustelut jäivätkin sitten tyystin laittamatta.

dora, voisit kertoa mistä nuo mainitsemasi elokuvat kertovat (paljastamatta kuitenkaan liikaa), ja miksi suosittelet juuri noita elokuvia.

Itse suosittelen elokuvaa Kopps.
Elokuva on hauska komedia ruotsalaisesta poliisilaitoksesta ja sen poliiseista, kaupungissa jossa rikollisuutta ei ole juuri nimeksikään. Jotakuinkin ainoa tehtävä poliiseilla on käydä pelaamassa pokeria vanhojen rouvien kanssa.

Mutta juuri rikollisuuden puute ajaa poliisilaitoksen sulkemisen partaalle. Jostain pitää valtion karsia, ja koska poliisilaitos näyttäisi olevan täysin turha ja tarpeeton, päätetään se lakkauttaa. Poliisit - joista on vuosien varrella tullut toistensa parhaita ystäviä - turhautuvat, sillä poliisin virka ja poliisikollegat ovat kaikki mitä heillä on.

Yhtäkkiä kaupunkiin iskee iso rikosaalto, mutta kuka mahtaakaan olla tämän takana? Poliisit, kenties?

Poliisit ovat hauskoja persoonia. Lasse ja Agneta ovat aviopari, joilla on selvästikin ongelmia, eivätkä he jätä kertomatta niistä toisille. Jacob on yksinhuoltajaisä, joka hakee epätoivoisesti mutta sinnikkäästi seuraa deittipalvelujen avulla. Benny on toivoton elokuvafanaatikko, ja soveltaa elokuvan kuin elokuvan tosielämään.

Erittäin hauska ja piristävä elokuva, suosittelen lämpimästi.

//edit: Ihan varma en ole, mutta kyllä siellä taidettiin mainita että Jalla Jallan tekijöiltä.

Elämäni John Malkovichinä

Tämä tuli vähän aika sitten televisiosta jolloin näin ekan kerran. Ihanan outo elokuva, jossa tyyppi löytää seinästä reiän, josta pääsee John Malkovichin pään "sisään". Leffa on jonkinlainen populääri- ja taideleffan välimuoto, jossa on mustaa huumoria ja jännä juoni.

Bowling for Columbine

Michael Moore: Bowling for Columbine

Yhdysvalloissa ammutaan vuosittain 11 000 ihmistä, mikä on enemmän kuin missään muussa maassa (rauhan aikana). Miksi näin, mikä tekee jenkeistä erilaisia verrattuna vaikkapa japanilaisiin tai kanadalaisiin? Bowling for Columbine on dokumenttielokuva, jossa etsitään vastausta tähän kysymykseen. Elokuva on tavattoman hauskasti tehty ja huumori varsin osuvaa, joten vaikka se onkin dokumentti itse ainakin nauroin ja itkin sitä katsoessani. Moore ei juuri säästele amerikkalaista yhteiskuntaa tai politiikkaa, muttei myöskään sorru mihinkään kliseisiin tyyliin "jenkit nyt vaan ovat typeriä" tai yksioikoisiin johtopäätöksiin. Kanttaa ehdottomasti katsoa!

Smoochy
(Death to Smoochy 2002)
Ohjaaja Danny DeVito

Komediaelokuva joka sai Jenkeissä niin huonot katsojaluvut ja kritiikit että se tuli suoraan videolle Suomessa. Toisaalta en sitä yhtään ihmettelekkään, koska kyseessä ei ole mikään suuren yleisön elokuva.
Kansi viittaa lastenelokuvaan, mutta elokuva on musta satiiri television lastenohjelmien teon raadollisuudesta ja ehdottomasti lapsilta kielletty. Kerrankin Robin Williams pääsee näyttelemään pahista, vieläpä paljon kiroilevaa sellaista ja Edward Norton esittää maailman hyvyyteen uskovaa Smoochy- sarvikuonoa. Kumpikin pääsevät revittelemään rooleissa, joihin heitä ei ole aikaisemmin yhdistetty. Elokuvasta löytyy muutama mielenkiintoinen sivuroolikin, mutta katsokaa itse mitä sieltä löytyy. Karkkiväreissä loistava lavamaailma on herkullinen, siihen kun vielä lisätään mielenkiintoiset lastenlaulut. Toimii varsinkin hieman väsyneessä olotilassa.

P.S. Nappa, katsoin Koppsin eilen ja se on hyvä! Ohjaaja on Josef Fares, joka on ohjannut myös Jalla!Jalla!:nkin.

Edit/ Typoja muutama oli vilahtanut tekstiin.

No mans land (2001)
Ei kenenkään maa

Ohjaaja ja käsikirjoittaja Danis Tanovic

Oscar parhaana ulkomaisena elokuvana ja Cannesissa palkittiin parhaasta käsikirjoituksesta 2001

Bosnia ja Herzegovina vuonna 1993, kun siellä käydään tiukkoja taisteluja kahden ristiriitaisen ja taistelevan rintaman välissä.
Tiedustelupartio eksyy reitistään, jonka seurauksena yksi sotilas jää ei kenenkään maalle. Vastapuoli lähettää tiedustelijat varmistamaan ettei ketään jäänyt eloon. Loppujen lopuksi puolet löytävät toisensa juoksuhaudasta ja siitä alkaa elokuvan anti, pattitilanne. Muuta en oikeastaan voi kertoa ilman että spoilaisin. Elokuva antaa hyvän kuvan siitä, mistä sodissa on kyse.
No mans land on ensimmäinen sotaelokuva, josta voin vilpittömästi sanoa pitäväni. Sodan mielettömyys ja sen kosketus yksilöihin ovat avainsanat. Myöskin tämä on ensimmäinen sotaelokuva, joka on myöskin komedia kaikessa surullisuudessaan ja rumuudessaan, joka varsinainen aihe kuitenkin on. Verta ja suolenpätkiä ei kannata odottaa, mutta äijäjuttuja kuitenkin. Tässä myöskin ironisoidaan YK:n työnkuvaa sodan keskellä silloisessa Jugoslaviassa ja hauskimmat hahmot löytyvätkin juuri heidän "palkkalistoiltaan".
Päänäyttelijät ovat lähtöisin kaikkia entisestä Jugoslaviasta ja pääkielenä onkin serbokroaatti (luulisin, ainakin se on Bosnia-Herzegovinan virallinen kieli), vaikka elokuvassa kuullaan myöskin englantia, ranskaa ja saksaa.

Lisäinfoa täältä -> http://www.leffatykki.com/pages/index.php?submit=review&elokuva_id=472

Muoks/ sitä typojen määrää, jonka huomaa vasta jälkikäteen. :roll:

Oscar-ehdokkuudenkin (Paras ulkomainen elokuva) saanut PAHUUS on ehkä vähän liian tunnettu elokuva tähän keskusteluun. Mutta antaa mennä:

PAHUUS (Ondskan?)

Ohj. Mikael Hafström, 2003.

Elokuva perustuu keskiaikaromaaneistaan tunnetun Jan Guilloun omaelämänkerralliseen nuoruudenkuvaukseen. Leffa ei ole puoliksikaan niin raaka kuin alkuperäisteksti, muttei myöskään mitään iloista katsottavaa.

Erik-niminen poika elää 1950-luvun Tukholmassa sadistisen pahoinpitelijäisän ja voimattoman äidin hoteissa. Poika omaksuu isänsä käyttäytymismallit sortuen jengirikollisuuteen ja väkivaltaan.

Erikin koulutulevaisuuden pelastamiseksi hänet lähetetään Stjärnsberg-nimiseen sisäoppilaitokseen. Stjärnsberg kuitenkin paljastuu hirviömäiseksi kiusaamisen, nöyryyttämisen ja alistamisen pesäpaikaksi. Tyrannimaiset rikkaiden perheiden pojat sortavat muita koulupoikia. Useimmat opettajat hyväksyvät toiminnan.

Erik ystävystyy Pierre-nimisen nörttiälykön kanssa. Erik ja Pierre ryhtyvät yhdessä kapinoimaan Stjärnsbergin tyranneja vastaan. Elokuvassa on myös tärkeä sivurooli suomalaisella keittiötytöllä.

Elokuvan nimi viittaa kysymykseen "mistä pahuus syntyy?" Se pyrkii myös vastaamaan tähän kysymykseen. Rakenteellisen väkivallan ja yhteiskunnallisen epätasa-arvon kuvauksena Pahuus on ainakin minun mielestäni erinomaisesti onnistunut. Näyttelijäsuoritukset ovat vahvoja. Kiitoksen ansaitsee myös onnistunut 1950-luvun epookkikuvaus.

Memento

hemmetin (anteeksi kielenkäyttöni)hieno elokuva. elokuvan on ohjannut Christopher Nolan ja pääosissa nähdään: Guy Pearce ja Carrie-Anne Moss. Valmistusvuosi:2000
genre: draama/thrilleri k-15
elokuva kertoo miehestä, joka kärsii lähimuistin menetyksestä,ja kaikki hänen uudet, vaimonsa kuoleman jälkeiset muistot haalistuvat kymmenen minuutin kuluessa. hän tatuoi itseensä ja kirjoittelee lapuille viestejä, saadakseen vaimonsa murhaajan kiinni.
mielenkiintoinen ja paikoin aika epäselvä trilleri miehestä joka yrittää kostaa vaimonsa kuoleman. Leffa ei kulje kuin normaalit elokuvat, ja siihen pitää keskittyä, eli en suosittele lefaa jos halutaan piristää tunnelmaa tai katsella joku leffa ns. pikkupienissä. hyvä leffa, ei voi muuta sanoa.

Kun tätä ei repliikinarvaustopikissakaan kukaan kerran tunnistanut, niin kehutaan nyt sitten...

Welcome to Sarajevo/Tervetuloa Sarajevoon 1997, K-16

Elokuva, josta entisen Jugoslavian alueen ihmiset eivät suuremmin tunnu perustavan, mutta muita - minua myös - koskettanut. Kertoo ryhmästä länsimaisia toimittajia piiritetyssä Sarajevossa vuonna 1991 ja siitä, kuinka eräs heistä ottaa liian henkilökohtaisesti tietyn orpokodin ja siellä tietyn tyttölapsen kohtalon. Onnistuu kohtalaisella menestyksellä olemaan vakavastiotettava sotadraama.

Näyttelijöinä mm. Stephen Dillane, Woody Harrelson, Marisa Tomei ja Goran Višnjić.

Funny Games (Itävalta, 1997)
Ohjaus: Michael Haneke
---
En ole aivan varma että löytyykö tätä juuri mistään vuokraamosta, mutta toivoa sopisi. Jos ei, niin kannattaa kokeilla etsiä myös esim. kirjastosta. Mikään hittielokuva tämä ei ole. Itse näin tämän 2001 syksyllä, kun tuli oikein telkkarista.

Nimestään huolimatta tässä elokuvassa ei ole mitään hauskaa. Tämä kuuluu sarjaan "pahan mielen elokuvat", eikä leffan katsominen ehkä sovi aivan herkimmille ihmisille. Kyseessä on trilleri, jossa kaksi pahasti häiriintynyttä psykopaattia saapuu terrorisoimaan erään perheen lomaviikonloppua mökillä. Elokuva on kerrassaan hykerryttävän piinaava, katsojaansa oikein tahallaan ärsyttävä ja pilkkaava. Todella hämmentävä kokemus, jonka niin toivoisi päättyvän hyvin...

Lienee kaikesta huolimatta vain K-15. Suosittelen kaikille jotka nauttivat siitä, että elokuvaa katsellessa tuntuu pahalta - hyvässä mielessä. Niin, eikä muuten kannata esim. IMDb:n käyttäjäkommentteja leffan etusivulla lueskella, saattaa spoilaantua.

U-käännös helvettiin (U Turn, 1997)
Ohjaus: Oliver Stone
---
Tässäpä loistava elokuva. John Ridleyn Stray Dogs -kirjaan perustuva (?) leffa pikkurikollisesta / pelurista (tjsp), joka on matkalla maksamaan velkojaan Las Vegasiin. No, autohan siinä tietenkin hajoaa keskelle autiomaata, onneksi kuitenkin erään pikkukaupungin liepeille. Tai onneksi ja onneksi, kassillista rahaa mukanaan kuljettavaa hyypiötä ei tietenkään kovin suopeasti katsella, ja suuri osa kaupungin asukkaistakin tuntuu olevan varsin omalaatuisia tyyppejä. Auto pitäisi saada korjattua ja matkaa jatkettua mahdollisimman pian, etenkin kun velkojat eivät oikein tunnu uskovan sitä auton hajoamista... Melkoisen nihkeästi asiakkaaseensa suhtautuvan autonkorjaajan lisäksi pikkukaupunkia otteessaan pitävä kiinteistöyrittäjä (varsin kieroine suhteineen nuoreen vaimoonsa) kun vielä lisätään ongelmien joukkoon, niin matkan jatkuminen alkaa vaikuttaa todella epätoivoiselta. Sean Penn esittää huikealla karismallaan tätä todella epäonnista antisankaria, eikä Nick Nolte, Billy Bob Thornton, Claire Danes, Joaquin Phoenix tai edes Jennifer Lopez heikennä laadukasta jälkeä millään tavalla (tietenkään). Stonen kiero visuaalinen ilme (vrt. Syntyneet tappajiksi) pitää otteessaan. Liv Tylerkin vilahtaa elokuvassa. Taitaa olla K-15.

Kuinka epäonninen joku voikaan olla?

Nostetaanpa tämä takaisin eturintamaan.

Rakkautta vain (2003)

Kyllä, kyseessä on semirakkauskomediatyylinen-juttu ja siinä on myös Hugh Grant. Tiedän, kuullostaa epäilyttävältä mutta kaikki ei aina ole siltä miltä näyttää. Tavallisesti tämän tyyppiset elokuvat saavat lähinnä masentumaan ja ahdistumaan tällaisen sinkkuihmisen, mutta tämä oli iloinen yllätys. Kyse ei todellakaan ole mistään taidetta muuttavasta sankariteoksesta, mutta hyvästä viihteestä.
Leffasta löytyi suurin osa brittiläisistä lempinäyttelijöistä (krhm, miespuolisista siis) ja se tietenkin mukavasti siivitti elokuvanautintoa.
Liam Neesomin, Colin Firthin ja Alan Rickmanin lisäksi löytyi näyttelijöitä Opettajat ja Konttori-sarjasta. Nam.
Elokuvassa siis seurataan kahdeksan hyvin erilaisen ihmisen elämää joulunaikaan Lontoossa. Lähinnä kyse on erilaisista rakkauksista ja millaisiin tilanteisiin se ihmisiä riepottelee. Tässä kuitenkin puututaan muihinkin kuin vain siirappisiin, "and they lived happily ever after"-loppuihin ja se oli todella mielenkiintoista. Kyseessähän on kuitenkin muu kuin jenkkiläinen purkkaleffa, joten ehkä brittiläisiltä löytyy uutta otetta tämäntyyppisiin elokuviin. Sai minut nauramaan, moneen otteeseen joten suosittelen.

Edit/ melkein meni eka kerralla oikein

Minunkin ääneni menee Rubyn suosittelemalle elokuvalle. Mutta jos semirakkauskomediatyylisen elokuvan sijaan haluaisi katsoa jotain vähän jännittävämpää ja vähemmän romanttista, suosittelen elokuvaa

David Galen elämä - The life of David Gale

Pääosissa Kevin Spacey ja Kate Winslet. Sekin jo riittää suositukseksi elokuvalle. Spaceyn esittämä Gale on kuolemaantuomittu kuolemantuomion vastustaja-aktivisti, jota Winsletin Bitsey Bloom tulee haastattelemaan pari päivää ennen teloituspäivämäärää. Spacey on tuomittu kuolemaan kollegansa (Laura Linney) raiskauksesta ja murhasta. Elokuva tapahtuu pitkälti takaumina Galen kertomuksen mukaan. Kuuntelemisen lisäksi Bitsey alkaa tutustua tapahtumiin itse avustajansa (Gabriel Mann) kanssa.

Elokuva on kummallisuudessaan uskottava. Se pitää otteessaan sujuvalla etenemisellä ja vahvoilla näyttelijäsuorituksilla. Kliseitäkin riittää, mutta omaperäisyys ja yllätyksellisyys vallitsevat. Melko rankka elokuva rankasta aiheesta, mutta jopa silmiä avaava - minä kuolemantuomion vastustajana suosittelen erityisesti kaikille kuolemantuomiota kannattaville. Sinänsä elokuvan tarkoitus ei mielestäni ole saarnata, eikä se edes ota kovin voimakkaasti kantaa puolesta tai vastaan.

Avain Pakoon (The Shawshank Redemption, 1994)
Ohjaus: Frank Darabont
---
Tämä moderni klassikko on ollut jo vuosia melko arvostetun Internet Movie Databasen kaikkien aikojen leffojen listalla (Top 250) sijalla kaksi. Mikä siitä tekee niin monien mielestä paremman elokuvan kuin Schindlerin listasta, Star Warsista, Casablancasta, Kummisetä II:sta (Kummisetä I on listan ensimmäisenä) tai vaikkapa Kuninkaan paluusta?

Yksiselitteistä vastausta ei taida löytyä, mutta ainakin omasta mielestäni elokuvan vakavuus, lämminhenkisyys, ihmisläheisyys, jännittävyys, hauskuus, epätoivo ja toiveikkuus yhdistettynä loistaviin näyttelijäsuorituksiin (Tim Robbins ja Morgan Freeman), tyylikkääseen kerrontaan ja upeaan alkuperäistarinaan (Stephen King, joka osaa kirjoittaa myös muuta kuin kauhua), on sellainen soppa, jota voidaan kutsua mestariteokseksi.

Niin, kysymyksessähän on tietenkin vankilaelokuva. Toivo ja ystävyys lienevät ne avainsanat. Ja Rita Hayworth. Viisi tähteä viidestä. Suositellaan ihan kaikille.

MUOKS: Ooh, liekö sitten väliaikaista vain, mutta Kuninkaan paluu näyttää kavunneen IMDb:n listalla sijalle kaksi, tipauttaen Shawshankin kolmanneksi! (Huomio tehty 25.10.2004)

Shawshankistahan julkaistiin äskettäin 10-vuotisjuhlan kunniaksi tripladeeveedee.

2 suositusta

Joopa joo, eli nyt taas vaihteeksi tätäkin topicia hereille ylöspäin ja arvostelua.

Aina ensimmäinen kerta ? (50 First Dates, 2004)

Elokuva ei ole ihan vielä tainnut tulla videovuokraamoihin, mutta ehdottomasti kun tämä sinne ilmestyy, on se kannattavaa hankkia vuokralle.

Elokuva kertoo aivovaurion saaneesta kauniista tytöstä (Drew Barrymore), joka ei muista ikinä seuraavana päivänä, että edellinen päiväkin oli olemassa. Eli siis tyttö elää samaa päivää uudestaan ja uudestaan kunnes häneen rakastuu paikallinen gigolo (Adam Sandler) ja koittaa keksiä millä saisi tytön itselleen.

Elokuva on romanttinen komedia pläjäys ja itse nauroin ja kyynelehdin pitkin elokuvaa. Aivan loistava etten sanoisi.

Jenkit reisussa (Eurotrip, 2004)

Tämän elokuvan ainakin pitäisi olla jo löytänyt tiensä videovuokraamoihin, koska se on ilmestynyt jo DVD:lläkin.

Elokuva on kovasti American Pie ja Road Trip tyyppinen jenkkiteinikomedia missä on paljon paljon komediaa ja seikkailua.
Elokuvan juoni on se, että jenkkipoika Scotty rakastuu mailikaveriinsa joka asuu Saksassa ja lähtee tämän luo. Matka vain ei ole kovin helppo ja lopulta hän joutuu kaluamaan monen monta maata ennen kuin pääsee Saksaan.

Suosittelen todella paljon jos pitää American Pie:stä taikka Road Trip:stä. Hulvaton komedia.

Muokkausta: Tuli tosiaan vielä semmoinen asia mieleen, että tuossa 50 First Dates leffassahan on myös Sean Astin.