Isilmírë
Kuukivi
Pitäisikö muinaissuomalaisista kehittää oma topsu?
[color=blue:5eafbdae08]EDIT: Tulin, osasin ja lohkoin. Toivottavasti lohkoin oikein. Tässä siis Keski-Maa & Tolkien -huoneen Rohan-keskustelun viesteistä saksittuna Valië Niennan reunahuomautuksesta alkunsa saanut ja reunahuomautuksina kiitettävästi jatkunut keskustelu ja päätteeksi Islimírën viimeisin, mutta ei varmaankaan viimeinen kontribuutio aiheeseen.
Terveisin Tik[/color]
Ainakin minun mielestäni aihe on kiehtova. Offaan oman korteni kekoon ja muistutan, että esikristillisellä ajalla myös syöjien määrän säätely oli mahdollista: "ylimääräiset", nimettömät ja siis sieluttomat vauvat jätettiin yksinkertaisesti heitteille, esim. metsään eläinten syötäväksi. Kristinuskon myötä tällaisesta vastasyntyneiden murhaanisesta tuli synkkä synti, joten oli sato ja saalis kuinka kehno hyvänsä, kaikki uudet ihmistaimet oli kuitenkin pakko yrittää elättää. Eli pelkkä maanviljelyn muodostuminen pääelinkeinoksi ei kurjuutta ja pettuleipää tuonut.
Valië Nienna (22.4.2010) sanoi:Jospa tänne tulisi joku joka osaisi ja voisi lohkoa muinaissuomalaiskeskustelun erikseen nyt aiheeseen jo kirjoitettuine viesteineen, kaunis kiitos.
[color=blue:5eafbdae08]EDIT: Tulin, osasin ja lohkoin. Toivottavasti lohkoin oikein. Tässä siis Keski-Maa & Tolkien -huoneen Rohan-keskustelun viesteistä saksittuna Valië Niennan reunahuomautuksesta alkunsa saanut ja reunahuomautuksina kiitettävästi jatkunut keskustelu ja päätteeksi Islimírën viimeisin, mutta ei varmaankaan viimeinen kontribuutio aiheeseen.
Terveisin Tik[/color]
Valië Nienna (24.2.2010) sanoi:(Miksi suomalaisten historia on niin tylsä? Ei mahtipontisia vaelluksia ja valtauksia. Ei edes viikinkejä.)
Telimektar (26.2.2010) sanoi:Paavo Haavikko yritti korjata tätä puutetta ("Kaksikymmentä ja yksi" - Sampo Bysantista ryöstettynä rahantekokoneena). Myös Sigtunan hävitystä 1187 on joskus yritetty omia karjalaisille, vaikka nämä curonii olivat melko varmasti lättejä. Suomalaisia oli vähän, täältä ei maailmaa kauhistuttavia sotajoukkoja lähetetty. Hämäläiset ja pohjalaiset saivat tyytyä rosvoamaan karjalaisia ja savolaisia ja päinvastoin (lapinverotuskaan ei ollut kovin hohdokasta, Eino Leino kirjoitti siitä sentään Pirkka-runon).
Olisipa nopean väestönkasvun mahdollistanut tehokas kaskiviljelytekniikka keksitty Savossa tuhat vuotta aikaisemmin, niin ehkä tänne syntynyt suurvaltakunta olisi kehittänyt aivan oman sivilisaation (perinteinen suomalainen kulttuurihan jäljittelee monessa asiassa eteläisemmän Euroopan voimakkaampien kansojen tänne melko huonosti sopivia malleja.) Kenties fenningien hirvillä ratsastavat armeijat olisivat noitarumpujen kumistessa hyökkäilleet Elben yli Kaarle Suuren imperiumin alueille.
Valië Nienna (23.3.2010) sanoi:(Jos saan offata suomalaisten historian tylsyydestä, niin olen oikeastaan aika iloinen siitä. Ajatus siitä, että esi-isäni elivät köyhinä mutta vapaina jossain savutuvassa pimeän aarnimetsän kaukaisessa kolkassa on paljon hauskempi kuin ajatus, että he elivät rutiköyhinä ja alistettuina maaorjina (tai orjina) savuisessa tönössä, tehden lyhyen ikänsä töitä jotta heidän selkänahastaan elävä yhteiskunnan kerma voisi tuottaa hienoja kulttuuriaarteita tai voittaa mahtavia sotia (jossa ne esi-isät sitten kuolivatkin.) Tai Agatha Christietä lainatakseni, olisin suonut Egyptin pyramidien jääneen rakentamatta, jos se tarkoittaisi että sen rakentajat olisivat saaneet kuolla vanhalla iällä sänkyihinsä syötyään koko ikänsä neljä ateriaa päivässä. Eikä tämä ole historiallinen mielipide pyramidien rakennustavasta.
Telimektar (31.3.2010) sanoi:Niin, jonkun uudemman historioitsijan arvion mukaanhan pyramidien rakentajat olivat arvostettuja, vapaita ammattimiehiä. Yleisesti ottaen toki sympatisoin ajatustasi, mutta tyytyväisenä, rauhanomaisesti elänyt pieni "jalojen villien" esiteollinen yhteisö on jossain määrin idealisaatio siinä missä kukoistava, sivilisoitunut "jalojen roomalaisten" tai kiinalaisten esiteollinen imperiumikin. Kumman utopian kuvittelee mieluummin? En ole itse aivan varma.
Valië Nienna (20.4.2010) sanoi:Tarvitaanko tässä utopioita - kahden huonon välillä valitsemisessa on tarpeeksi töitä. Pettuleivän syömisessä ja suomalaisessa muinaisuudessa ei ole mitään ihkuromanttista, mutta kuulostaa se minusta kuitenkin houkuttelevammalta kuin suoranainen maaorjuus tai orjuus. (Mikä sekään ei ollut muinais-Suomessa tuntematon ilmiö.)
Olórini (20.4.2010) sanoi:Lisäksi on aivan pakko kommentoida väitettä muinaissuomalaisista. Aikanaan Suomessa oli varsin korkea elintaso, se laski vasti keskiajalla. Esihistoriallisella ajalla maassa riitti maata ihmisille ja riistastakaan ei ollut puutetta. Ruokaa siis oli varsin paljon. Keskiajlla ja myöhemminkin maanviljelystä tuli pääasiallinen ruuan lähde ja huonot sadot aiheuttivat nälkää ja pettua syötiin lähes joka talvi.
Esihistoriallisesta orjuudesta minulla ei ole tietoja, mutta historiallisella ajalla maaorjuutta oli ainoastaan 1700- ja 1800-luvulla Venäjän Ruotsilta valloittamilla alueilla. Toki tilattomien asema oli huono, mutta se ei ollut varsinaista maaorjuutta.
Ainakin minun mielestäni aihe on kiehtova. Offaan oman korteni kekoon ja muistutan, että esikristillisellä ajalla myös syöjien määrän säätely oli mahdollista: "ylimääräiset", nimettömät ja siis sieluttomat vauvat jätettiin yksinkertaisesti heitteille, esim. metsään eläinten syötäväksi. Kristinuskon myötä tällaisesta vastasyntyneiden murhaanisesta tuli synkkä synti, joten oli sato ja saalis kuinka kehno hyvänsä, kaikki uudet ihmistaimet oli kuitenkin pakko yrittää elättää. Eli pelkkä maanviljelyn muodostuminen pääelinkeinoksi ei kurjuutta ja pettuleipää tuonut.