Muuttuneet nimet vuosien 2021 ja 2023 Sormusten herrassa

Fenmarch vai Fenmark?​

Löytyi vielä ainakin yksi muuttunut nimi: luvussa "Rohanin kutsunta" mainitaan kahdesti Rohanin maakunta Fenmarch (näin siis aiemmin) mutta vuoden 2021 laitoksessa nimi on muutettu muotoon Fenmark (s. 830 laulussa Pimeästä Dunhargista... ja s. 831).

Tämä on sikäli yllättävä muutos, että Tolkien totesi jo kääntäjille kirjoittamissaan ohjeissa, että Fenmark olisi ollut oikeampi muoto, mutta koska Fenmarch pääsi painettuun tekstiin, hän jätti sen sikseen (Nomenclature, Hammond - Scull, Reader's Companion, s. 770). Niinpä käsittääkseni uusimmissakin alkuteoksen laitoksissa on yhä Fenmarch.

(Ks. myös Kontuwikin toistaiseksi päivittämätön artikkeli Fenmarch).
 
Uusia nimiä pukkaa

Oletettavasti uudessa laitoksessa on yhtä sun toista uutta nimiosastolla. Toistaiseksi on eteen tullut seuraavaa:

Lukujen nimet:

* Taistelu Pelennorin pelloilla (TSH) (ennen: Taistelu Pelennorin kentillä (TSH))
* Yrttejä ja kanipataa (TSH) (ennen: Yrttejä ja jänispataa (TSH))

Jälkimmäisessä on todellakin stewed rabbit, luonteva korjaus. Pelennorin pellot oli hieman yllättävä, mutta viljelysmaatahan se oli, joten mikä ettei.

Maantiedettä:

* Länsiemnet (ennen: Länsi-Emnet)
* Itäemnet (ennen: Itä-Emnet)
* Kivikallio (ennen: Otavankalle) & Kivikallion kahlaamo (ennen: Otavankalteen kahlaamo)

Kuten Kontuwikistä on voinut lukea (lähteisiin perustuen), nimen Carrock molemmat osat tarkoittavat ’kalliota’, joten asiallinen muutos.

Kontuwiki on jo tiennyt myös, että emnet ei ole erisnimi, vaan 'tasankoa' tarkoittava muinaisenglannin sana (jonka Tolkien kehotti jättämään kääntämättä). Kyseessä on siis rohirrimin kielestä "käännetty" nimi, jota ei ole tarpeenkaan suomentaa. Hyvä tämäkin, ja alkuteoksessa on myös liitetty nyky- ja muinaisenglantilainen osa yhteen: Westemnet, Eastemnet.

Henkilöitä:

* Rudolf Bolger (ennen: Rudolph Bolger)

Jostakin syystä Rudolfin nimi jäi vuonna 1975 engl. asuun Rudolph ja on ollut sellainen tähän asti. Nyt sekin on korjattu (vrt. Fastolf alkuteoksen nimestä Fastolph ym. ph:t etunimissä.
 
Täytyy sanoa, että muutokset ovat osin kummallisia. Osin kyse on vain tottumuksesta, kuten jänispata luvun nimessä. Pelennorin kentissä on hieman sotilaallisempi kaiku (vrt. kenttätykki, Katalaunisten kenttien taistelu), mutta ehkä pellot on tavanomaisempi käännös. Emnet vaikuttaa kummalliselta, sillä aiempi kirjoitusasu esitti sen erisnimenä, uusi yleisnimenä. Jokatapauksessa suomenkielisen ja vieraskielisen nimenosan yhteenkirjoittaminen vaikuttaa hämmentävältä. Näköjään Otavankalle on englanniksi The Carrock, joten uusi käännös on paikallaan. Otavankalle on kyllä hauska sana, mutta loppuosa kalle vaikuttaa aika harvisaiselta, vaikka murresanakirjassa siitä hajaesiintymisiä onkin. Sen sijaan maastokartan haussa kaikki kalle-loppuiset nimet viitannevat Kalleen.
 
Jos en ihan väärin muista, Carrock on Lohikäärmevuoressa nimeltään Kiesikallio. En itse ole koskaan hoksannut, mistä Otava on Juvan suomennokseen tempaistu.
 
Kyllä vain, Kiesikallio Risto Pitkäsen suomennoksessa. Ilmeisesti car on tuonut kiesit hänen mieleensä, vaikka oikeasti on kyseessä muinaisenglannin sana carr 'kivi, kallio'. En itsekään tiedä tuosta Otavasta mitään varmaa (ellei Tolkienin tulkkina -kirjassa sitä mainita), mutta kuvittelisin sen liittyvän Beorniin (Otava = Iso Karhu).
 
Tuo car-rock on minusta aika jännä tapa hahmottaa nimi. Ehkä Pitkänen on päätynyt tähän paremman käännöksen puutteessa. Hänellä taisi olla muitakin mielenkiintoisia "suoria" käännöksiä?
 
Hänellä oli toisaalta nerokkaita, toisaalta lähinnä mielenkiintoisia käännöksiä, suoria ja epäsuoria. Se, miten Radagastista tuli Aukaukusti, on minulle täysin käsittämätön asia.
 
Briin kalenterin kuukaudennimet...

...ovat nyt ensimmäistä kertaa mukana suomennoksessa. Sivulla 945 (liite D) ne luetellaan näin:

frery, solmath, rethe, chithing, thrimidz, lithe, kesäpäivät, mede, wedmath, satomath, talving, blooting ja julemath. Nimiä frery, chithing ja julemath käytettiin myös Itäneljännyksessä.​

Muuten kuukaudennimet ovat samassa (englantilaisessa) asussa kuin alkuteoksessakin, mutta nimissä satomath ja talving on suomennettu ymmärrettävä osuus (engl. harvestmath ja wintring) sekä nimessä julemath on suomalaistettu kirjoitusasua (engl. yulemath).

Niin, ja sitten tuo lithepäivien briiläinen vastine kesäpäivät (engl. The Summerdays) on nyt ensimmäisen kerran suomennettu virallisesti. Kontuwikissä nimeä on jo käytetty epävirallisesti, mutta eipä sille kai muitakaan vaihtoehtoja olisi ollut.
 
Ja mitä tulee Pitkäseen, minustakin hänen käännöksessään on mielenkiintoisia nimiä, vaikka en kääpiöiden lapsenomaisista nimistä kauheasti pitänyt edes silloin joskus.

Joka tapauksessa, mikäli kiinnostaa, Kontuwikissä on jokseenkin täydellinen luettelo Pitkäsen nimikäännöksistä:


Ja meillä on V. Lohikäärmeessä oma ketjukin kaikkea Lohikäärmevuorta koskevaa keskustelua varten:

 
Vähän kuin talvenfilth hobittien kalenterissa ;) Teurastuskuukautta eli blotmathia ei sentään ollut ainakaan aiemmassa suomennoksessa käännetty verimathiksi. Pitääkin tarkistaa jossain välissä, mikä tilanne nyt on.
 
Otavan yksi merkitys (tähtikuvion ja lohiverkon lisäksi) on kärrynpyörä, jonka puolat ovat ulospäin kaltevat. Voisiko tässä olla jotain samantapaista ajatusta kuin Pitkäsellä? Mitä tarkoittaa jos puolat ovat ulospäin kaltevat? Ovatko pyörät siis jotenkin vinossa?

Suomen kansan vanhat runot tuntee otavan myös hevosen otsamerkkinä ja tavallaan kellona (aamulla pitäis katsoa otavan tähtikuvion asennosta milloin herätä). Mutta ehkä kallistuihin tuohon karhu-viittaukseen..
 
Täytynee ruveta väsäämään TSH-elokuviin päivitettyjä tekstitystiedostoja, sen minä vaan sanon.
 
Mitä tarkoittaa jos puolat ovat ulospäin kaltevat? Ovatko pyörät siis jotenkin vinossa?
Kuvittelisin, että pyörän napa olisi eri sisempänä kuin vanne, jolloin puolat olisivat vinossa ulospäin.
 
Ei-kenenkään maa
Tässäpä nimi, joka on oikeastaan uusi, sillä paikannimen siitä tekevä iso E-kirjain on tullut mukaan vasta uusimmassa laitoksessa. Alkukielellä se on kuitenkin Noman-lands ja Tolkien mainitsee sen myös keskeneräisessä paikannimihakemistossaan: "autio seutu Mustalta portilta (Morannonista) p[ohjoiseen]" (Hammond - Scull, Reader's Companion, s. 334). Joten ison alkukirjaimen lisääminen oli vallan paikallaan.

Itse asiassa kohta, jossa Ei-kenenkään maa ensimmäisen kerran mainitaan (Celeborn kuvailee Saattueelle sen edessä olevia maita), on kokenut useita muutoksia Sormusten herran suomennoksen eri laitoksissa. Alkuteoksessa (2021, s. 373-374) on siis näin: "The wind blows from the East there, for they look out over the Dead Marshes and the Noman-lands to Cirith Gorgor and the black gates of Mordor."

Ensimmäsessä laitoksessa (1973) suomennos kuului näin: "Idästä puhaltaa niille [= Emyn Muilin kukkuloille] tuuli, sillä ne katsovat Kalmansoiden ylitse ja Noman-maiden Cirith Gorgoriin ja Mordorin mustille porteille." (1973, s. 524). Toisessa laitoksessa ("Kaapuhemmo", 1985) Noman-maat ovat päässeet lepoon ja kohta kuuluu "Kalmansoiden ylitse ja ei-kenenkään maalle Cirith Gorgoriin..." (1985, s. 339). Seuraava korjaus tuli vuoden 2002 kolmiosaisessa laitoksessa: "Kalmansoiden ja ei-kenenkään maan ylitse Cirith Gorgoriin..." (2002, s. 496) Ja tässä muodossa kohta säilyi (2007, s. 389) ja nyt tuli se iso E-kirjain (2023, s. 319).

Noman-lands esiintyy vielä toisenkin kerran. Kun Frodo, Sam ja Klonkku ovat kulkeneet niiden poikki ja pääsevät Morannonin aution reunalle, todetaan: "Kauheat olivat olleet Kalmansuot ja Ei-kenenkään maan kuivat nummet..." (2023, s. 538). Alkuteoksessa (2021, s. 631): Dreadful as the Dead Marshes had been, and the arid moors of the Noman-lands,..." Mutta mutta, Ei-kenenkään maa on vuoden 2023 laitoksessa tässä kohdassa ensimmäisen kerran, sillä kaikissa aikaisemmissa laitoksissa (1974, s. 322; 1985, s. 552; 2002, s. 301; 2007, s. 655) alkuteoksen Noman-lands on käännetty "välimaastoksi".

Mitä nimeen muuten tulee, ystävämme Christina Scull ja Wayne G. Hammond toteavat Reader's Companionissaan (s. 334) sen ilmiselvän tosiasian, että nimen taustalla on epäilemättä kahden armeijan välistä kiistanalaista maata tarkoittava sana no-man's-land (eli "ei-kenenkään-maa", yhdysviiva joka välissä!) jonka Tolkien muisti liiankin hyvin ensimmäisen maailmansodan juoksuhaudoista.
 
En itsekään tiedä tuosta Otavasta mitään varmaa, mutta kuvittelisin sen liittyvän Beorniin (Otava = Iso Karhu).

Pidän tästä ajatuksesta, koska sen vuoksi kiinnitin nyt Hobittia lukiessani ensimmäistä kertaa huomiota asiaan, että tuo nimihän on Beronin antama – vaikkakaan ei alkuteoksessa ilmeisesti mitenkään siis häneen viittaava.

– tietääkseni hän kutsuu paikkaa Otavankalteeksi.

Hän antoi sille nimen Otavankalle


Ja koska lisäksi Beorn nähtävästi myös hakkasi niillä kohden portaat kallioon – ja antoi nimen Carrock sen jälkeen –, johtuu tästä väkisin mieleeni etäinen samaistus esimerkiksi tieteellisiin nimityksiin asioista, joille löytäjä ensin antaa jonkun nimen, mutta myöhemmin muut vakinaistavat nimitykseksi löytäjän sukunimen.
 
Mantu ja Rajaneva

Entismuinoin näiden Rohanin alueiden nimet olivat suomennoksessa samat kuin alkuteoksessa eli Folde ja Fenmarch. Sitten, vuoden 2007 laitoksen uusimmassa painoksessa vuonna 2021, nimi Fenmarch korjattiiin siihen muotoon, jota Tolkien oli toivonut - hän kirjoitti että nimen olisi pitänyt olla muodossa Fenmark (joka on puhdasta muinaisenglantia) mutta muinaisesta jonkin verran modernisoitu englannin muoto Fenmarch jäï vahingossa tekstiin ja Tolkien antoi sen olla. Niinpä Fenmarch sai jäädä tekstiin (ja karttaan) pysyvästi, on siis vieläkin LoTR:ssa sillä viisin. Folde sai vielä jäädä odottamaan vuoroaan.

Suomennoksen alkuteosta pitemmälle menevä korjaus Fenmarchista Fenmarkiin jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, sillä nyt nimi on kokonaan suomennettu niissä kahdessa tekstikohdassa joissa se esiintyy (s. 684 ja 685). Samalla nimi Folde on muutettu suomennokseksi Mantu.

Tätä ennen nimet Mantu ja Rajaneva olivat luikerrelleet mukaan Rohanin, Gondorin ja Mordorin karttaan nimien Folde ja Fenmarch/Fenmark alle pienemmällä präntätyiksi käännöksiksi jo vuoden 2007 yksiosaisen laitoksen ensimmäisessä painoksessa (2007). Ja nyt kartassakin lukee pelkästään Mantu ja Rajaneva.
 
Last edited:
Kylläpä näitä astelee vastaan vallan paririvissä:

Ulkoläänit ja Ulkoläänien päälliköt (ennen: Ulkomaat ja Ulkomaiden päälliköt)

- Alkuteoksen Outlands tarkoittaa Gondorin eteläisiä läänityksiä, joten ne eivät olleet mitenkään ulkomaita.

Porosin ylimenopaikka (ennen: Porosin kahlaamo)

- Tämä on ollut tekstissä ylimenopaikka ja kartassa kahlaamo. Nyt on myös kartassa ylimenopaikka.
 
Ja nyt kartassakin lukee pelkästään Mantu ja Rajaneva.

Fenmark on siis Rajaneva. Hyvä käännös, ja varmastikin Tolkienin antamien kääntäjän ohjeiden mukainen. Jos minulta oltaisiin kysytty jossain Tolkien-visailussa, niin olisin varmaankin tarjonnut Rajanevan sijaintipaikaksi Kontua.

Mutta onko Riddermark nyt sitten Rajaratsukkola? Tai kuuluuko luvun "Taistelu Pelennorin pelloilla" toisen kappaleen ensimmäinen virke tarkistetussa käännöksessä "Théoden Rajan kuningas oli saavuttanut Portilta Virralle vievän tien ja kääntyi kohti Kaupunkia joka ei ollut enää virstankaan päässä".
 
Last edited:
Ylös