Pikkukysymyksiä, jotka eivät omaa topiikkiaan kaipaa

  • Keskustelun aloittaja Halfaery
  • Aloitettu
Jos haluaa päästä lukemaan heti Hobitti-päivänä TSH:n tarkistettua käännöstä, niin kannattaako se tilata etukäteen (vai postitetaanko se vasta tuolloin) vai olisiko miellekkäämpää mennä heti aamusta kirjakauppaan (onkohan niitä heti saatavilla kaupasta).

Entä onko täällä Käärmeessä jonkinlaista pikaukupiiriä hobittiviikolla, missä bongataan ja verrataan käännösratkaisuja?
 
Hei, uusi täällä, tulin pyytämään suurilta viisailta apua, sillä olen aloittelemassa The One Ring -roolipelikampanjaa, ja en meinaa sitten yhtään mistään löytää suomenkielistä digitaalista karttaa Rhovanionista / Erämaasta (no, https://moog.antikvariaattimakedonia.fi/index.php?sivu=lehti&moog_lehti_id=18247 Hobitin kartta löytyy, mutta kovin heikkolaatuisena) tulostamista varten. Tietääkö kukaan, mistä moinen löytyisi, vai joudunko menemään itse jotain kuvanmuokkausohjelmassa taiteilemaan?
 
Lisäksi tästä löytyy ainakin yksi Rhovanionin kartta, jossa on riittävä resoluutio ja tekstiä niin vähän että siihen on helppo läntätä päälle suomennokset:

 
Onko HoME -sarjan eri versioissa samat sivunumerot? Minulla on alkupään niteitä Unwinin valkoselkäisinä ja sarjan loppupäätä HarperCollinsin mustakantisina. Harkitsen HoME -sarjan erillisen hakemisto-osan ostamista, mutta päteekö tämä indeksi molempiin? ( Ja sittenhän on vielä se kolmeen paksuun niteeseen koottu versio.)
 
@Telimektar ainakin kaikissa pokkareissa on samat sivunumerot, joten indeksiosa toimii kaikkiin painoksiin.

Kolmiosaista sarjaa en ole koskaan nähnyt, joten siitä en tiedä.
 
Jos ruskeahiuksinen Beorin kansa oli vähäinen, Halethin kansa lähes tuhoutui ensimmäisellä ajalla ja pellavapäinen Hadorin kansa isoin, niin miksi dunedain oli tummatukkaisia?

Onko Beorningeilla tekemistä Beorin kansan kanssa?

Miksi kansojen kolmijako toistuu Tolkienilla? Et oli kolme haltiakansaa, samoin hobitteja oli kolmea heimoa, samoin edaniin lasketaan kolme kansaa? Ja näiden kansojen kesken tehdään ero fledan värin ja parran kasvun välillä?
 
Jos ruskeahiuksinen Beorin kansa oli vähäinen, Halethin kansa lähes tuhoutui ensimmäisellä ajalla ja pellavapäinen Hadorin kansa isoin, niin miksi dúnedain oli tummatukkaisia?

Enpä osaa varmasti vastata, mutta oli myös niin, että siihen asti edainista mahtavin Hadorin kansa kärsi suuria tappioita Nirnaeth Arnoediadissa, josta ei moni palannut. Joten voisiko olla niin, että kuitenkin toisen ajan alussa dúnedain oli aika lailla tasainen sekoitus jäljelle jääneistä, ei niin suuresta määrästä immeisiä, vaikka heidän kielensä adûnaic pohjautuikin enimmäkseen Hadorin kansan kieleen. Vastaukseni on siis vain arvelua, kenties jossakin Tolkienin tekstissä kerrotaan asiasta tarkemmin.

Onko Beorningeilla tekemistä Beorin kansan kanssa?

Tähän voin varmasti sanoa "ei". Sillä nimi Bëor on Bëorin kansan kieltä ja tarkoittaa "vasallia". Bëor oli alun perin nimeltään Balan; hän sai uuden nimensä mennessään haltioiden palvelukseen.

Nimi Beorn on puolestaan muinaisenglantia, siis "käännetty" westronista tai jostakin pohjoisen ihmisten kielestä, ja tarkoittaa "soturia" - eikä siis mitenkään liity myöskään karhuihin.

Miksi kansojen kolmijako toistuu Tolkienilla? Et oli kolme haltiakansaa, samoin hobitteja oli kolmea heimoa, samoin edaniin lasketaan kolme kansaa? Ja näiden kansojen kesken tehdään ero fledan värin ja parran kasvun välillä?

Kolme on mahtiluku, retorisesti paras, painavin ja mieleenjäävin, täydellinen, hyvä ja sopusointuinen määrä. Muuta selitystä en osaa antaa (vaikka olihan edainissa vielä neljäskin kansa, drúedain).

Muuten, miten moni muistaa Churchillin kuulusta lupauksesta ("verta, hikeä ja kyyneleitä") että hän itse asiassa lupasi neljä asiaa poloisille briteille. Se neljäs (vaivannäkö) vain pullahtaa helposti pois, koska kolme on niin iskevä määrä.

Ja jos vielä ajattelee haltioiden, haltiamielten ja hobittien kolmijaon samankaltaisuutta, Tolkienia kai jotenkin huvitti jakaa nämä olennot ainakin jossakin määrin samojen ominaisuuksien perusteella. Vaikka vaaleatukkainen heimo olikin ihmisistä suurin ja vaaleatukkainen heimo (helokesit) hobiteista pienin samoin kuin vaaleat vanyar olivat haltiaheimoista pienin. Kuka muuten tietää, minkä väriset hiukset telerillä yleensä oli?
 
Kolme on mahtiluku, retorisesti paras, painavin ja mieleenjäävin, täydellinen, hyvä ja sopusointuinen määrä.

Viikingeillä oli myös tapa jakaa kolmeen legendoissa jutut.

Mut sit vielä yksi kysymys, mitä tämä Vohobitti miettinyt.

Onko sattumaa, että Kukkula virran toisella puolella ja Tuomiovuori noudattavat samaa morfologiaa, mutta ovat vähän niin kuin käänteisiä toisilleen. Kumpaakin kiersi tie. Ja sisäänkäynti aika ylhäällä. Ensimmäisestä paljastui hobitinkolo, mikä merkitsi mukavuutta. Toisessa Sammath Naur, jossa oli käytävä ja tulinen rotko. Ensimmäisen päällä puita, nurmikkoa ja hyvinhoidettua ja kaunista puutarhaa, jälkimmäisessä kaikki kuollut, kuin puiden juurien sijaan kuolleita halkeamia, merkitsi tuhoa. Tarina alkaa ensimmäisestä, päättyy jälkimmäiseen.
 
Last edited:
Tiedäpä tuota. Tarina ei oikeasti pääty Tuomiovuorelle, vaan palaa takaisin Kukkulalle monen kukkulan kautta. Vaikka onhan toki niin, että Kontu ja Mordor kokonaisuudessaan ovat eräänlaiset vastakohdat toisileen.
 
Jos ruskeahiuksinen Beorin kansa oli vähäinen, Halethin kansa lähes tuhoutui ensimmäisellä ajalla ja pellavapäinen Hadorin kansa isoin, niin miksi dunedain oli tummatukkaisia?

Mahdollisesti uskollisselektio.
Númenorissa Bëorin kansan jälkeläiset olivat asuneet lähinnä saaren luoteisosassa. Uskolliset olivat ilmeisesti peräisin lähinnä heidän keskuudestaan, ja he perustivat Gondorin ja Arnorin.

"Aldarion ja Erendis" -tarinassa kerrotaan että
"Armenelosissa pidettyihin juhliin saapui myös eräs Beregar kotoaan saaren länsiosista, ja hänen mukanaan tuli hänen tyttärensä Erendis. Kuningatar Almarian pani merkille Erendisin kauneuden jonkalaista harvoin Númenorissa nähtiin, sillä Beregar oli alkuperältään Bëorin huonetta...ja Erendis oli tummatukkainen, hoikka ja sulokas..."

Keskeneräisten tarujen kirja, (1986) , s. 242.

Saman tarinan viite 10 kertoo
"sindarin yleinen käyttö saaren luoteisosassa johtui siitä, että näiden seutujen asukkaat polveutuivat enimmäkseen Bëorin huoneesta, ja Bëorin kansa oli jo varhain Beleriandissa hylännyt oman kielensä ja omaksunut sindarinkielen"
(ed., s. 295).

Akallabêthissa kerrotaan Númenorin viimeisten vuosisatojen sisäisestä konfliktista
Now the Elendili dwelt mostly in the western regions of Númenor; but Ar-Gimilzôr commanded all that he could discover to be of this party to remove from the west and dwell in east of the land; and there they were watched.

The Silmarillion
(1999 paperback edition), s. 320

Jo Tolkienin varhaisimmissa Númenoria koskevissa ideoissa (ajalta jolloin Sormusten herran tarina ei vielä ollut hahmottunut) tummahiuksisuus yhdistettiin haltiamielisyyteen

Uskollisiin kuuluva Elendil keskustelee nuoren poikansa Herendilin kanssa ja kehuu tämän jo kasvaneen suureksi
'Why dost thou mock me?´ said the boy. 'Thou knowest that I am dark, and smaller than most others of my year...I tell thee thy friends' sons make a jest of me and call me Terendul - slender and dark; and they say I have Eressëan blood...And that is not said with love in these days...

The Lost Road,
ss. 59-60
 
Last edited:
Hmmm.. ei kai Frodo vaatteitaan menettänyt muiden hobittien tapaan, vai vedetäänkö tässä kysymyksessä nyt nenästä jotenkin ovelasti? 🤔
 
Mielestäni vaatteet oli viety ja vaihdettu vain Merriltä, Pippiniltä ja Samilta, koska ne joutuivat haudanhaamun kynsiin ensimmäisinä. Frodo sen sijaan sai pitää omat päällä olleet vaatteensa, kunnes ne vietiin vasta Mordorissa, jolloin Sormus ei tietenkään ollut hänellä.
 
Juuri niin: herätessään haudassa Frodo näki, että muilla hobiteilla oli valkoiset vaatteet, mutta hänellä oli yhä omat tamineensa. Frodo myös "kaiveli taskuaan" (s. 153 2007) sormusta etsien, mutta sitten hän nappasi miekan ja löi haudanhaamun kättä. Sitten hän kutsui Bombadilia apuun ja pian hobitit olivatkin ulkosalla. Jonkin aikaa alasti kekkaloituaan "Merri, Sam ja Pippin pukivat nyt päälleen pakkauksista löytyvät varavaatteet" (s. 156 2007). Mutta Frodo ei niitä tarvinnut.
 
Miksi Sam halusi lisätä yrtit veteen ennen kuin se alkaa kiehumaan ja viimeisenä nyljetyt kanit? Onko siinä jokin kulinaristinen juttu, Samia kun pidettiin hyvänä kokkina jopa hobittien mittapuulla?
 
Miksi Sam halusi lisätä yrtit veteen ennen kuin se alkaa kiehumaan ja viimeisenä nyljetyt kanit? Onko siinä jokin kulinaristinen juttu, Samia kun pidettiin hyvänä kokkina jopa hobittien mittapuulla?
Sam pyysi Klonkkua hakemaan laakerinlehteä, ajuruohoa (timjami) ja salviaa. Tosin hän sai itse sitten käydä yrtit keräämässä, eikä tässä kohtaa enää palattu siihen mitä yrttejä hän oikeasti löysi. Kovalehtiset yrtit, kuten laakerinlehti ja rosmariini kestävät hyvin hauduttamista.
 
^ Palaan vielä edelliseen. Lainasin kirjastosta kirjan Recipes from the World of Tolkien, ja siellä on ohje nimeltään Sam's Coney Stew (olisinkin ollut todella hämmästynyt, jos kanipata ei tuossa kirjassa missään muodossa olisi esiintynyt). Kirjan ohjeessa mainitaan "timjami tai salvia" sekä laakerinlehti, jotka kaikki sietävät lisäämisen ruokaan aikaisessa vaiheessa. Joku muukin lienee siis miettinyt tätä asiaa reseptiä laatiessaan. Sen sijaan lehtipersilja tulee ohjeen mukaan vasta valmiin ruoan päälle koristeeksi.

Tuli muuten semmonen fiilis että jos löydän niin voisin käydä hakemassa pakastealtaasta kanin ja tehdä siitä jouluruoan.
 
Ylös