Pukeutumisesta

Mennäämpä sandaaleista ja sukista bootseihin. Käytiin kaverin(uusi tuttavuus koulusta!) kanssa ihan huvin vuoksi kenkäkaupassa ja mitkäs sieltä minua vastaan tervehtivätkään... Ihan hillittömän kalliit miesten, oikeat ja nahkaiset bootsit. Enkä saa niitä mielestäni. Olen jo aiemminkin haaveillut sellaisten perään, kun joskus kirpputorilla sovitin vähän liian pieniä sellaisia. Muutenkin tuo "cowboy-kantrimainen" pukeutuminen on ollut hollilla, kun vaatekaapista löytyy paljon ruutupaitoja sekä isoja vyönsolkia.

Lisäksi olisi kyllä aivan ihana saada jostain oikeat huopikkaat, mielellään sellaiset joulunpunaiset. Kaupassa ja teettämällä kyseisesten kenkien hinnat on tosiaan siellä parin-kolmensadan euron kallimmalla puolella. Harmi ettei meidän vinteillä ole sellaisia ollut, että voisi ottaa vanhat aarteet käyttöön.

Meillä on huopikkaat. Tosin ne ovat liian pienet minulle, ja muille. Joten jossain vaiheessa nekin myydään.

Minullekkin kelpaisi huopikkaat, vaikkapa valkoiset.
Muistan hyvin kahden vuoden takaisesta talvesta (jolloin ne kengät vielä mahtui jalkaani), että huopikkaat
ovat todella lämpimät ja söpöt kengät. Huopikkaiden hinta on vaan huima. 76,62 euroa yhdellä sivustolla... no, laatukengistä joutuu maksamaan vähän enemmän . Pitäisi alkaa suostuttelemaan vanhempia tuollaiseen hankintaan.

Jonkin aikaa sitten löysin kirpputorilta hienon mekon, ja siihen kuuluvan huivin. Se on valkoinen, puuvillaa, ja siihen on kirjailtu sinipunakeltaisia kuvioita. Helmaan on myös painettu kuvio. Mietin vain, että mikäköhän on sen alkuperä. Se on kaunis, ja jotenkin erikoinen. Voi olla, että joku on tehnyt sen ihan itse. Mitään lappuja tai merkintöjä ei mekossa tai huivissa ole.

Pukeutuminen on nykyisin toisaalta helppoa, kun on otettava huomioon itsestä riippumattomia prioriteetteja. Sellaista varsinaista sanelupolitiikkaa.


1. Hemmetin kylmä, no... ilmasto

2. Köyhyys

3. "Kotimaan" valikoima — omaa nykyasetelmaa puhuttelevien värisävyjen (punainen/oranssi, musta, metalli) saatavilla olemattomuus — silmää miellyttävissä designeissa — kohtaan kaksi sopivassa hintahaitarissa...


Tällä viikolla olisi kuitenkin suotavaa yhyttää jostain vaatimustasoon sopivat ehjät talvikengät, etteivät vain jalatkin pääse jäätymään eritoten aamuisin helposti kohmeutuvien sormien lailla.

Kaikkien rikkinäisten vaatteiden käyttöpakko ei toki kuitenkaan näy päälle päin! .. Lukuunottamatta tietenkin tapauksia, missä kyseessä on vain (paperi)tiikerin uhriksi joutunut erityisen muojjikas henkilö.

Minäkin olen haaveillut huopikkaista aina välillä, tosin kotikäyttöön tahtoisin ehdottomasti nutukkaat! Ne olis ehkä hienoimmat "postinhakukengät" ikinä ^_^ Vähän pidempi varsi ja mieluiten koipinahasta tehdyt kuin kallonpohjasta. Ja jouluihminen kun olen, niin sopisivat joulunaikaan kuin nenä naamaan!

Huh mikä hinta huopikkailla. Toki käsityö maksaa, mutta tuossa olisi huomioitava se että ahkerassa käytössä huopikkaat kuluvat puhki paljon nopeammin kuin tavan kengät. MUtta olisivat kyllä hyvät.

Miten vieraan pitäisi pukeutua lakkiaisiin? Olen ollut aiemmin keväällä, mutta ne ovat olleet rennommat ja mitään kunnollista pukukoodia ei minulle annettu. Mutta nyt olisi kiva saada tietää miten oikeasti kuuluisi pukeutua, kun ainoa asia mitä lakitettava minulle sanoi, että hänellä on puku.

Ja miksi nyt niin mietityttää? Koska tämä on tietyllä tavalla minun esittely pojan suvulle.

Juhlamekko, pikkukengät ja mahdollisesti pieni käsilaukku tarpeellisia pikkutavaroita varten on minun mutu-pohjainen neuvoni. Siis juhlavaa, mutta ei illallinen-ja-tanssiaiset -juhlavaa vaan ainoastaan kahvikekkerijuhlavaa. Omaperäisyys on myös sallittua. Tsekkasin varmuuden vuoksi vielä Käytöksen kultaisen kirjan pukukoodeja ja ylioppilasjuhlia käsittelevät osiot, mutta kummassakaan ei mainittu mitään virallista "ylppärijuhlapukeutumista".

Ylioppilasjuhla on periaatteessa päiväjuhla, joten etiketin mukaan naisilla tulisi olla puolipitkä (tai pitkä) mekko, hame-jakkuyhdistelmä tai housupuku. Materiaalien tulisi olla juhlavia (ei trikoota, paitsi ehkä nättinä toppina) ja asusteiden samoin. Eli ei farkkuja, muttei iltapukuakaan. Eikä nuorilla vierailla pieni etiketistä poikkeaminen yleensä tunnu olevan niin kauhistuttava juttu, kunhan asusta näkee, että olet ainakin yrittänyt kunnioittaa juhlaa laittautumalla. Tai näin ainakin minä luulen, itsekin painiskelen aina juhlien lähestyessä pukeutumisongelman kanssa . (Keväällä varmaan yhdet ristiäiset tulossa, eikä mitään sopivaa tunnu löytyvän kaapista, ääk...)

Jos haluat vielä varmistaa, ettet yli- tai alipukeudu muihin juhlijoihin nähden, stalkkaa päivänsankarin perhealbumeista suvun aiempien juhlien kuvista, miten muut ovat aikaisemmin pukeutuneet. Valmistujaisissa, ristiäisissä ja rippijuhlissa pukeutuminen on varmaankin suunnilleen samantasoista kuin tulevissa juhlissa, häissä ehkä astetta fiinimpää.

Minä olen muuten lähes poikeuksetta lähtenyt kaikkiin sukujuhliin pseudokeskiaikaisissa larppivaatteissa. Ne kun minun kaapissani tuppaavat olemaan ihan hyvistä materiaaleista ja huolella tehtyjä, niistä saa monia erilaisia yhdistelmiä, helmat ovat pitkiä ja samasta kaapista löytyy myös erilaisia pussukoita, joihin laittaa kännykän, nenäliinoja jne. Ainakaan tähän mennessä kukaan ei ole valittanut. Suosittelen =)