Harmittelen vieläkin, että innostus Rammsteiniin lähti vasta kunnolla käyntiin vuoden vaihteessa (olisi voinut muuten olla vaikkapa paikalla katsomassa äijiä kesällä Ruisrockissa. No, ensi kerralla sitten). Tällä hetkellä bändi on kolahtanut ja pahasti, kaikki levytkin on tullut hankittua varsin tiheään tahtiin.
Aluksi en pitänyt bändin ensimmäisten levyjen kappaleista, mutta Live aus Berlin DVD:n katsomisen jälkeen myös nekin alkoivat kuulostamaan korvissa hyvältä.
Tällä hetkellä ehdoton suosikkini on Feuer und Wasser. Kappale on alussa rauhallinen ja se kerää koko ajan lisää voimaa ympärilleen. Kerrassaan upea. Muistaakseni biisi kolahti kunnolla, kun kuuntelin sitä autossa mp3-soittimella. Auto hurisi kuitenkin niin paljon, että alun kitarariffiä en kuullut, mutta sitten yhtäkkiä, Tillin kuuluu tyhjyydestä: "...Wenn sie Brust schwimmt ist das schön..." Naps. Aivan kuin mr. Lindemann olisi kuiskannut suoraan korvaani ^^ Feur und Wasserissa lyriikatkin ovat kohdallaan, etenkin kertosäe koskettaa minua.
Suosikkejani listatessani huomasin, että rauhallisemmat kappaleet nousivat kaikista korkeimmalle. Amour oli kauan aikaa suosikkini (kiitos Till Lindemannin matalan äänen) ja Seemann bassoineen on upea. Ohne Dichiäkään ei saa unohtaa, sitä kuunnellessa tulee aina silloin täkköin tippa linssiin. Suosikkien joukkoon on myös kiivennyt Los. Pidän siitä todella paljon, etenkin akustisen kitaran takia. Los on tosiaan sellainen kappale, jonka haluaisin oppia soittamaan.
Yritin jossain vaiheessa listailla Rammsteinin kappaleita paremmuusjärjestykseen, mutta se oli aivan selvästi mahdoton tehtävä. Te quiro puta, Küss Mich sekä Der Meister eivät kuitenkaan ole koskaan kolahtaneet.
Helvetin hyvä bändi, muuta ei voi sanoa.
Pitääkös täällä kukaan muuten Wilder Weinistä?