Tällaiset asiat ovat tietysti kovin hankalia...-> Mutta toisaalta hoivaisin ja hoivaankin antaumuksella huonekasvejani ja toivon heille pitkää elämää. Ei ollenkaan ristiriitaista.
Eipä minullakaan mitään yksiselitteistä vastausta ole, edes omassa mielessäni, näille asioille. Vaan kun ajattelu ei kuitenkaan koskaan voi täysin objektiivista olla, niin olen taipuvainen vertaamaan muita olentoja itseeni, noin tiedostavuuden kannalta. Ja näinollen en osaa nähdä kasveja niinkään yksilöinä, joiden yksilöllisellä elämällä olisi kovin suurta merkitystä. Tokikaan tämä ajattelutapa ei valitettavasti kovin paljoa poikkea niistä, jotka eivät näe myöskään eläintä yksilönä, jonka elämällä olisi itseisarvoa.
Kuitenkin noin suurempana kokonaisuutena pidän tietysti kasveja hyvinkin tärkeinä. Ja hoivailen ruukkukasvejani enemmän tai vähemmän huolellisesti - vaan ei se kaktuksen kuolema kuitenkaan mitään suurta surua herätä, toisin kuin on vaikka lemmikkieläinten kanssa.
Rajanveto sallitun ja ei-sallitun syömisen välillä on turhankin usein kovin hankalaa, eikä aina ole loogisesti kovinkaan kestävää, mikäli siis pyrkii syömään moraalisesti oikeaoppisesti. Monet puolivegetaristithan (tai mikä nyt onkaan oikea termi) pystyvät surutta syömään kanaa ja kalaa ym. epäpunaista lihaa. Mutta käytännön realiteetit on todellakin otettava huomioon, ja on tietysti hyvä, jos pystyy vielä löytämään elämäntavoilleen edes jollain tavalla moraalisesti oikeutetun syyn.
Minä teen rajanvetoni sen melko subjektiivisen oletuksen pohjalta, että olennot joiden hermojärjestelmä muistuttaa omaani, luultavasti kärsivät melkolailla kuten minäkin. Ja kun on niin kovin helppoa välttää tuota kärsimyksen aiheuttamista, niin itselleni se on itsestäänselvyys.
Mutta johonkinhan se raja on jokaisen vedettävä, ellei ryhdy äärijainalaiseksi ja näänny lopulta nälkään (tätä ennen lienee suotavaa valaistua ensin), mitä en kuitenkaan pidä kovin suositeltavana vaihtoehtona. Itse vedän rajani siihen, että en syö sellaista minkä tiedän aiheuttavan kärsimystä.
Harvempi eettisistä syistä kasvissyöjänä oleva varmaan kanaa syö, sillä broileri lienee etäeettisimmin tuotettua lihaa mitä nyt voi olla (tai mitä suomesta on saatavilla, siis). Eikä kanaa syövä ihminen tietenkään kasvissyöjä olekaan. Sensijaan erinäisistä terveyssyistä punaisen lihan pois jättäneitä ihmisiä varmasti löytyy.
Tuo kala taas on sellainen, mitä itsekin välillä hämmästelen, kun en kuitenkaan koe sen niin paljoa poikkeavan muista eläimistä. Monet ehkä syövät kalaa siksi, että sitä saa muutenkin kuin tehotuotettuna, ja tehotuotanto ja eläinten huonot olothan ovat monille syy kasvissyöntiin. Tämä peruste tosin on melko huono, jos se syöty kala sitten on sitä tehokasvattua kirjolohta ja riistokalastettua tonnikalaa.
Ja tiedänpä kyllä ihmisiä, joiden mielestä kala ei tunne kipua lainkaan. Minusta se kyllä kovasti ainakin näyttää kärsivän kuivalla maalla sätkiessään, mutta en sitten tiedä.
Itse vedin pitkään rajani siihen, että en syö tapettua eläintä, kun taas maitotuotteet ja kananmunat vielä menivät (tosin kananmunia kohtaan olen yleensäottaen aina tuntenut lievää ällötystä), koska ne eivät itsessään vaadi eläimen tappamista. Todellisuushan toki on toinen, ja itseään on vaikea huijata kovin pitkään. Niinpä kun tietoisuuteni tuotantoeläinten oloista on kasvanut, on omatuntoni suorastaan pakottanut minut jättämään pois nuokin eläintuotteet, koska ne ovat suorassa yhteydessä sekä lihantuotantoon että eläinten huonoihin oloihin.
Suhtautumiseni maitotuotteisiin ja kananmuniin on kuitenkin lähempänä niiden tuotantotapojen boikottia, kun taas tappamisen koen itsessään sen verran vääräksi, että en osaa lihaa edes ruokana ajatella.
Eieiei, ihminen toteuttaa itseään täysillä, kun touhuaa kaikkea, mihin hänellä riittää rahkeet. Eli homoseksuaalin pitäisi kokeilla paitsi homosuhteita, myös heterosuhteita ja vieläpä kimppakivaa ja mitä nyt keksiikään. Eri asia, että kuinka moraalista ja eettistä tällainen asennoituminen on.
Kyllä minä olen yhäkin sitä mieltä, että ihminen toteuttaa itseään täysillä silloin kun toimii kuten hänen 'sisäinen äänensä' kehottaa. Eli oman omantuntosa ja moraalisen harkintakykynsä mukaan. Jos tekee jotain, mikä tuntuu itsestä väärältä, en pitäisi sitä itsensä toteuttamisena lainkaan, päinvastoin.
Sekasyöjien puolustukseksi on kuitenkin sanottava, että käsittääkseni on myös sellaisia kasvislinjalaisia, jotka eivät osaa tai halua kiinnittää huomiota ravintoarvoihin. Anemiaa ja sitä rataa. Eli summa summarum, sekä kasvis- että sekasyöjissä on ravintoaineiden saamisesta sekä huolehtivia että laiminlyöviä yksilöitä. Vau, mikä päätelmä.
Näinhän se juu on. Lähinnä minulla on sellainen käsitys, että monet sekasyöjät eivät ole kovin hyvin perillä ravintoaine-asioista, koska kuulen usein ihmettelyä siitä voiko ilman lihaa saada tarpeeksi proteiinia muka, tai ilman maitoa tarpeeksi kalsiumia jne. Ja säännöllisesti vieläkin tulee vastaan väite, että kasvisruoasta ei voisi saada kaikkia tarvittavia aminohappoja, mikä siis ei suinkaan pidä paikkaansa.
Täytyy myöntää, että itse en ole koskaan kiinnittänyt kovin suurta huomiota noiden ravintoaineiden saantiin, vaan olen syönyt enemmänkin sellaisella tuntumalla, että kun tarpeeksi monipuolisesti syö, niin suunnilleen kaikkea tarpeellista tulee kyllä. Nykyään tosin pyrin kiinnittämään hieman huomiota siihen, että saisin tarpeeksi rautaa ja kalsiumia, ja lisäksi syön b-vitamiinitabletteja. En kuitenkaan koe ruokavaliotani mitenkään työlääksi tai hankalaksi, millainen mielikuva monilla varmaan vegaaniruokavaliosta on.
Niin muuten, kumman katsot olevan ympäristöystävällisempää: hyvin maatuvan nahkatakin vaiko hieman huonommin maatuvan tekokuitutakin käyttö?
Suoraansanottuna minä en tiedä. Jos moisen haluaisi selvittää, pitäisi tietysti olla tarkkaan perillä molempian tuotteiden valmistusvaiheista, alusta loppuun. Esimerkiksi pitäisi ottaa huomioon karjantuotannon ympäristölle haitalliset vaikutukset, jotka tietysti toisivat miinuspisteitä nahkatakille, ynnämuuta vastaavaa. Toki on selvää, että itse en ostaisi nahkaista takkia, koska en millääntavoin halua tukea eläinten tappamista. Se välittömästi eläinystävällisin vaihtoehto ei tietenkään aina ole ympäristöystävällisin, ja toki pyrin ottamaan huomioon molemmat.
Hamppukuitutakki kyllä olisi kaikinpuolin eettinen. Sitä en sitten tiedä, että miten lämpimäksi sen saisi.
Ja kun taas ollaan ajauduttu aika kauas ruoasta, niin tuli mieleeni muutama siihenkin liittyvä asia. Eli onko teillä ihmisillä sellaisia ruoka-aineita, joita ette eettisistä tai terveydellisistä syistä käytä? (ei siis ole kyse sellaisista, joita ette syö koska ne maistuvat pahalta)
Itselläni on tietysti eettisistä syistä kaikki eläinperäiset tuotteet, ja lisäksi pyrin boikotoimaan muutamia ikäväksi kokemiani monikansallisia suuryhtiöitä, eli esim coca colaa en juo.
Terveydellisistä syistä pyrin välttämään lähinnä keinotekoisia makeutusaineita (aspartaami ym.), ja muutenkin kovasti lisäaineita sisältäviä valmistuotteita.
.
.
