Satunnaisia Tolkien-huomioita kotimaassa

Huomasin aivan saman edellisessä jaksossa! Nauroin makeasti. Korjasin sitten mustalla kynällä "ti" siihen loppuun.
 
Aristoteleen kantapää puhuu haltiaa ja örkkiä

Eilen 16.4. oli Aristoteleen kantapäässä Kaisa Pulakan haastateltavana Milla Tuominen ja puheenaiheena luonnollisesti Tolkienin luomat kielet. Ohjelma on kuunneltavissa Yle Areenassa 16.6.2010 saakka. Tästä osoitteesta pitäisi löytymän:

http://areena.yle.fi/audio/907443
 
Ynnä Vesa Sisättö. Muuten olen sitä mieltä että Ylen ykkösen lukupiirit ja muutkin kontaktiohjelmat kyllä ovat korkeatasoista kamaa ilman kontulaispanostakin (tällä en toki tarkoita etteikö kontulaisten kannattaisi sinne soitella).
 
Lukupiiri on kuunneltavissa ainakin muutaman päivän ajan tuolta: http://areena.yle.fi/audio/1204865
Kontulaisista mukana olivat ainakin Lathron ja Alasse ja Ahvenessa seurattiin ohjelmaa.
 
Jos ei uutinen, niin huomio tämä nyt ainakin. Dr. Clive Tolley saapuu Turkuun pitämään kaikille avoimet vierailuluennot Beowulfin kääntämisestä vanhasta englannista suomeen, sekä Tolkienista ja keskiaikaisesta romanssista - mitä tuo sitten tarkoittaakin. Vaikuttaa ihan pätevältä hepulta, kannattaa varmasti mennä kuuntelemaan jos Tolkieniin, kieliin ja myytteihin on kiinnostusta.

Tässä vielä alkuperäinen tiedote jotta saisitte paremmin selvän, käännökseni on kömpelö.

Guest lectures by

Dr Clive Tolley

From Anglo-Saxon England to modern Finland: Linguistic, cultural and poetic challenges in translating Beowulf
Tuesday 12.10., 18:00-19:30, Rosetta 1 (Rosetta), University of Turku

Tolkien and the medieval romance
Thursday 14.10., 10-12, Pub 4 (Publicum), University of Turku

Clive Tolley has pursued doctoral and post-doctoral research in the universities of Oxford, Munich, London, Helsinki and Turku. After beginning his studies in classical language and literature, he has focused on the fields of Norse and Old English myth and literature, as well as Finno-Ugric (especially Finnish) language, myth and folklore. He has been working with Ursula Dronke on her edition of the Old Norse 'Poetic Edda', and his own edition of the Eddic poem 'Grottasongr' is in press. Currently, he runs his own business, Word and Page, offering academic editorial, typesetting and translation services.

Welcome!
Tervetuloa!
 
"Medieval romance" voitaisiin ehkä kääntää "ritariromaaniksi", joiden aihepiireistä tunnetuimpiin kuulunee Arthur-kuningas ritareineen. Ne ovat niitä kamalia kioskikirjoja, joita Cervantes pilkkasi eräästä mielevästä hidalgosta kertovassa opuksessaan.

Clive Tolley on aiemminkin esiintynyt Tolkien-tutkijana. Esim. hänen artikkelinsa "Tolkien and the Unfinished" on ilmestynyt Turun Tolkien-konferenssin (1992) julkaisussa Scholarship & Fantasy. Tolley on toinen Beowulfin suomentajista (Osmo Pekosen kanssa).
 
Sain myös viestiä herra Tolleyn luennoista. Tulen todennäköisesti käymään niillä, ainakin toisella. En ehkä ole niin kiinnostunut Beowulfin suomentamisesta. :)
 
30 September · 18:30 - 20:00
PIUG, Parainen

Kuvittele jos olisit tanskan kuningas 600-luvulla... Sinulla on kultaa ja kunniaa, mutta ongelmanasi on kaksisataakiloinen ruma peikko nimeltä Grendel, joka tappaa miehiäsi summamutikassa. Sinä saattaisit kutsua sitä painajaiseksi, mutta tarinankertojat 1300 vuotta myöhemmin kutsuvat sitä aluksi loistavalle tarinalle. Istuessasi kasvotusten muiden kanssa suuren viikinkilaivan sisällä etäisyys toiminnan ja katsojien välillä kutistuu – tuntuu kuin olisit ottamassa osaa jännittävään seikkailuun, ja kuka tietää, yhtäkkiä saatatkin löytää itsesi keskeltä sitä?

Esiintyjät: Jesper la Cour Andersen och Troels Kirk Ejsing (Tanska)

Ikäryhmä: vähintään 10 v.
Kesto: 70 min
Kieli: englanti
Pääsyliput: 5€

http://www.detfortaellendeteater.dk/
 
Sana-lehdessä oli eilen (30.9.2010) artikkeli Erusta Tolkienin tuotannossa, pohjana käytetty Petri Tikan gradua. Ilahdutti, kristillisissä lehdissä on mielestäni ollut esillä lähinnä C. S. Lewis ilmiselvän kristillisyytensä kanssa, mutta nyt oli esitelty Tolkieniakin tältä kannalta :)
 
Shacklebolt sanoi:
artikkeli Erusta Tolkienin tuotannossa, pohjana käytetty Petri Tikan gradua.

Kiitos vinkistä, täytynee vilkaista. Petri Tikan gradu on saanut korkean arvosanan. Mutta onko hän pystynyt osoittamaan että Eru Ilúvatar olisi kolmiyhteinen jumala Tolkienin legendariumissa, se ei minusta näytä niinkään selvältä.

Muuten, myös Suomen johtavan ei-kristillisen nuortenlehden sivuilta löytyy Tolkien-huomio ("Nyt"-liite, nro. 39, s.5, "Nousussa"-palsta.)

"Hobittielokuvien näyttelijät syyttävät elokuvien tuotantoyhtiötä tarpeettomien pätkätöiden teettämisestä."
 
Shacklebolt sanoi:
kristillisissä lehdissä on mielestäni ollut esillä lähinnä C. S. Lewis ilmiselvän kristillisyytensä kanssa, mutta nyt oli esitelty Tolkieniakin tältä kannalta

Tuo Sana-lehden juttu on sävyltään asiallinen. Sen kuvituksena käytetyt Viggon, Orlyn ja Elijahin makeilevat pärstät eivät tosin minua miellytä (eivät ainakaan Orlando ja Elijah, Viggolla on sentään sänkeä), mutta makujahan on monia.

Elokuvakuvituksen käyttäminen herättää tietysti ajatuksen siitä että jutussa olisi voinut pohtia myös Tolkienin uskonnollisten teemojen kohtaloa filmisovituksissa. Jos kirjoittajalla ei ole asiasta omaa käsitystä niin hän olisi voinut pyytää Petri Tikkaa kommentoimaan asiaa.

Suomenkin kristillisissä piireissä näyttää olevan myös Tolkien-vastustusta. Ainakin rovasti Per-Olof Malk liittää vuonna 2004 Tolkienin ja Rawlingin suosion siihen, kuinka helppoa sielunvihollisen on pettää nykyihmisiä uskomaan epätodellisuuteen. Tolkienin kristillisyyttä Malk ei jutussaan lainkaan mainitse, mutta ehkä hän ei pidä paavinuskoisia kristittyinä? Malk on tiettävästi myös karismaattien kristillisyyden ankara vastustaja. (http://www.kristitynfoorumi.fi/aikammeihminen.htm).
 
Telimektar sanoi:
"Hobittielokuvien näyttelijät syyttävät elokuvien tuotantoyhtiötä tarpeettomien pätkätöiden teettämisestä."

No johan nyt! Tuota ei voi enää edes kutsua käännöskukkaseksi, tuntuu että on tahallaan väärinymmärretty koko uutisointi aiheesta että saadaan huomiotaherättävä otsikko. Kun ensinnäkään ei ole vielä ketään joka voisi sanoa olevansa hobittielokuvien näyttelijä kun elokuvilla ei vieläkään ole rahoitusta mikä merkitsee ettei sopimuksia voida allekirjoittaa. Eikä kukaan ole syyttänyt ketään pätkätöiden teettämisestä (sillä sitähän näytteleminen auttamatta on), vaan on vaadittu pitkälti liitottomaan kiiwien työmaailmaan yhtenäisiä sopimuksia (jotka ovat tällä hetkellä ainakin tässä merkityksessä* maan lainsäädännön vastaisia). Jos näyttelijöiden puhenaisiin on uskomista, he° eivät oikeastaan edes vaadi parempia palkkoja, vaan etupäässä sellaisia sopimuskohtia jotka takaavat inhimilliset työolot (eli ei ympärivuorokautisia työpäiviä jne).

* Eli siis itsenäisten yrittäjien ollessa kyseessä sen sijaan että olisi palkattu yrityksen työntekijäksi. Suomessa tilannetta voisi verrata, tosin hirveästi kärjistäen, marjanpoimijoiden oloihin. Täällähän marjoja pakastavat, pakkaavat ja myyvät yritykset pesevät kätensä ulkomaisten poimijoiden työoloista, koska katsovat näiden olevan itsenäisiä yrittäjiä ja siksi työehtosopimusten ulkopuolella.

° Ja "he" tuntuu tässä tapauksessa olevan muutaman sadan henkilön suuruinen mutta aika äänekäs joukko.
 
Nerwende sanoi:
Telimektar sanoi:
"Hobittielokuvien näyttelijät syyttävät elokuvien tuotantoyhtiötä tarpeettomien pätkätöiden teettämisestä."

No johan nyt! Tuota ei voi enää edes kutsua käännöskukkaseksi, tuntuu että on tahallaan väärinymmärretty koko uutisointi aiheesta että saadaan huomiotaherättävä otsikko.

Minä itse asiassa ajattelin että vitsi liittyy alle 158-senttisten avustajien värväämiseen. :p
 
FOLKLORISTIIKAN VIERAILULUENTO

PhD Clive Tolley luennoi aiheesta “Tolkien, Wagner and the Song of the Sibyl: Uses of Norse Myth?” keskiviikkona 13.10.2010 klo 16-18 luentosalissa XXV (Fennicum, Henrikinkatu 3, Turku).

Clive Tolley on muinaiskielten (mm. muinaisenglanti ja muinaisnorja) ja skandinaavisen mytologian asiantuntija. Hänen viimeisin julkaisunsa on Shamanism in Norse Myth and Magic (2009). Hän on myös kääntänyt suomen kielelle mm. seuraavat teokset: Beowulf (1999), Widsith (2004) and Waldere (2005).

Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa kuuntelemaan.

Tiedon välitti
Merja Leppälahti
-------------------------------------
Merja Leppälahti, FL, tutkija, kriitikko
Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos
Folkloristiikka, Henrikinkatu 3
20014 TURUN YLIOPISTO
merja.leppalahti@utu.fi
 
Suomalaisessa nettineulelehdessä lapsen neulehupputakki (miten tuota vaatetta nyt nimittäisi?) saanut nimen Tolkienin maailmasta, vieläpä valoitetaan kuka hahmo oikein oli. Houkuttelisikohan tämä lisää neulojia lukemaan Tolkienia? :p

http://www.ullaneule.net/0308/ohjeet_melian.html
 
Helsingin sanomien Nyt-liitteen (ilmestymispäivä pe 12.11.) lukijat ovat tällä viikolla voineet ihmetellä tolkienisti-aiheista Ville Pirisen sarjakuvaa.
 
douv sanoi:
Suomalaisessa nettineulelehdessä lapsen neulehupputakki (miten tuota vaatetta nyt nimittäisi?) saanut nimen Tolkienin maailmasta, vieläpä valoitetaan kuka hahmo oikein oli. Houkuttelisikohan tämä lisää neulojia lukemaan Tolkienia? :p

http://www.ullaneule.net/0308/ohjeet_melian.html

Samaisessa paikassa on myös Brego-sukat :)
 
Shacklebolt sanoi:
Samaisessa paikassa on myös Brego-sukat :)

Lapsen neuletakki on nätti, mutta Brego-sukat ovat todella hienot (ja myös ranteiden lämmittimet). Sukissa on myös mielenkiintoinen kantapääkudos - en ole moista aikaisemmin nähnyt. Onkohan se rohanilaista alkuperää? :D
 
Ylös