Silmarillion - Mahtisormukset ja kolmas aika

Mahtisormukset ja kolmas aika - kertomus, johon nämä tarinat päättyvät.

En ala sen tarkemmin tässä selostamaan tämän viimeisen kertomuksen juonta. Se lienee kaikille läpikotaisin tuttu, vaikka tässä keskitytäänkin lähinnä tapahtumiin jotka edelsivät Tarua sormusten herrasta. Sen sijaan nostan esiin muutamia ajatuksia ja kysymyksiä, jotka mietityttävät itseäni.

- Missä vaiheessa Tolkien hahmotteli tätä tarinaa ensimmäisen kerran? Oliko jonkinlainen luonnos tapahtumista olemassa jo ennen Hobittia ja Tarua sormusten herrasta? Hobitit toki tulivat Keski-Maan legendoihin mukaan vahingossa ja Taru sormusten herrastakin muotoutui lopullisesti vasta kirjoitettaessa (mikäli kirjailijaa itseään uskominen - ja miksei olisi).

- Sauronista kerrotaan, että joidenkin mielestä hän todella katui pahoja tekojaan, mutta häpeän ja nöyryytyksen takia vajosi takaisin pahuuteen. Mitä mieltä lukuraatimme on? Itse olen aina taipuvainen uskomaan, että pohjimmiltaan kaikki ovat hyviä ja olosuhteet tekevät joistakin pahoja. Olihan Sauronkin alunperin maia, joka viekoiteltiin pahuuteen. Olisiko hän kyennyt todelliseen katumukseen, jopa parannukseen?

- Sauron otti nimekseen Annatar, Lahjojen herra. Kaunis nimi, ei ollenkaan pahikselle sopiva, ja varmasti yksi syy miksi monet haltiat menivät lankaan. Tolkien ilmeisesti lainasi "anna" -sanan suoraan suomenkielestä, sattumaksi sitä ei oikein osaa uskoa. Vai mitenkähän on?

- Todetaan, että kääpiöitä Sauron ei sormusten avulla voinut muuttaa varjoiksi. Mistähän tämä johtuu? Ovatko kääpiöt vain luonnostaan sitkeämpää laatua kuin ihmiset, vai onko asialla tekemistä heidän alkuperänsä kanssa?

- Keitä alunperin olivat ne yhdeksän ihmistä, joille annettiin sormukset? Onko heidät nimetty jossain?

- Kerrotaan, että maanpakolaiset toivat Númenorista paljon aarteita ja perintökalleuksia, mm. Valkoisen puun ja Seitsemän kiveä. Seitsemän tähteä Gondorin tunnuksessa: ovatko ne siis nämä (näky)kivet?

- Olisipa mielenkiintoista tietää jotakin niistä (kahdesta?) istarista, jotka meninät Keski-Maan itäisille maille - siis minne tarkalleen, ja mitä he siellä tekivät? Onko heistä kerrottu jossain enemmän (hämärän muistikuvani mukaan on)?

- Jos tarkkoja ollaan, niin Frodo Puolituinen ei heittänyt valtasormusta tuleen niin kuin tässä kerrotaan. Itse asiassa kyseessä on aika olennainen seikka mielestäni, kumma että tässä kuvataan asia näin yksioikoisesti!

En tiedä kuinka korkealle te muut asetatte tämän kertomuksen Silmarillionissa. Omasta mielestäni tämä on yksi kirjan parhaista, monestakin syystä. Uljas ja kaunis loppu.
 

Telimektar

Fundamentalisti
Missä vaiheessa Tolkien hahmotteli tätä tarinaa ensimmäisen kerran? Oliko jonkinlainen luonnos tapahtumista olemassa jo ennen Hobittia ja Tarua sormusten herrasta?
Sormusten herran varhaiset versiot (HoME VI-VIII) ja Hobitin varhaiset versiot (Rateliff: History of the Hobbit) nähdäkseni osoittavat että Tolkienilla ei näiden tarinoiden kirjoittamista aloittaessaan ollut selvää käsitystä siitä miten ne päättyisivät tai millaiseen maailmaan ne tarkkaan ottaen sijoittuisivat. Eli vaikka Tolkienia joskus luonnehditaan "maailman rakentamiseen" perustuvan fantasiankirjoitustyyliin perustavaksi mestariksi, niin hän ei kuitenkaan aloittanut kirjoittamista päättämällä ensin millainen maailma olisi.

Kontuwiki mainitsee arvion että "Mahtisormukset ja kolmas aika" olisi todennäköisesti kirjoitettu siinä vaiheessa kun "Sormusten herra" oli jo melko valmis, ehkä kesällä 1948. Lähtökohtana olisi ollut erityisesti Sormusten herran luku "Elrondin neuvonpito".
"Mahtisormukset" -teoksen maininta siitä, että Frodo Puolituinen tuhosi Sauronin sormuksen, on kyllä kiinnostava. Yhtäältä kai Tolkien pitkään mietti eri vaihtoehtoja siitä mitä Tuomiovuorella tapahtuisi. Toisaalta, jos "Mahtisormukset ja kolmas aika" olisi tarkoitettu ikäänkuin jonkun Keski-Maassa neljännellä ajalla eläneen kirjoittamaksi, niin voisi ajatella että sen kirjoittaja ei tiennyt aivan kaikkia, ehkä jo legendaarisiksi muuttuneita yksityiskohtia tai sitten kaunisteli niitä. (Vertaa värikästä kuvausta jonka Ioreth esitti maalta tulleelle sukulaiselleen jo kuningas Elessarin kruunajaispäivänä: ...Pieniä he ovat, mutta urheita. Serkku hyvä, yksi heistä meni Mustaan maahan mukanaan ainoastaan palvelijansa ja taisteli Mustan ruhtinaan kanssa aivan yksin ja sytytti tuleen hänen Torninsa, usko tai älä. Ainakin niin kerrotaan kaupungissa...)

Olisipa mielenkiintoista tietää jotakin niistä (kahdesta?) istarista, jotka menivät Keski-Maan itäisille maille - siis minne tarkalleen, ja mitä he siellä tekivät? Onko heistä kerrottu jossain enemmän (hämärän muistikuvani mukaan on)?
Heistä on kerrottu Keskeneräisten tarujen kirjassa, sivuilla 530-550, luku "Istari ". Tiivistelmä löytyy samalla hakusanalla myös Kontuwikistä.[22]

Huomattakoon että Tolkienilla oli tästä kaksi eri versiota. 1950-luvun versiossa siniset velhot tulivat Keski-Maahan samoihin aikoihin kolmen muun kanssa, siis 1000-l. alkupuolella kolmatta aikaa. Aluksi Tolkien ei ollut päättänyt sinisten velhojen nimiä (Alatar ja Pallando). Aivan viimeisinä vuosinaan, 1970-l. alussa Tolkien sai idean siitä että siniset velhot, nyt nimiltään Morinehtar ja Rómestámo, olisivat tulleet Keski-Maahan jo toisen ajan puolivälissä, yhdessä kuolleista palanneen Glorfindelin kanssa. (HoME, XII, 384-385)
 
Last edited:
Toisaalta, jos "Mahtisormukset ja kolmas aika" olisi tarkoitettu ikäänkuin jonkun Keski-Maassa neljännellä ajalla eläneen kirjoittamaksi, niin voisi ajatella että sen kirjoittaja ei tiennyt aivan kaikkia, ehkä jo legendaarisiksi muuttuneita yksityiskohtia tai sitten kaunisteli niitä.
Hyvä huomio! Olen ajatellut, että Silmarillion on alunperin Bilbon "Käännöksiä haltiakielestä", mutta kukahan tuon viimeisen luvun sitten lienee kirjoittanut?

Heistä on kerrottu Keskeneräisten tarujen kirjassa, sivuilla 530-550, luku "Istari ". Tiivistelmä löytyy samalla hakusanalla myös Kontuwikistä.[22]
No minähän muistelinkin hämärästi, että jostain olen heistä lukenut. On jo niin vanha pää, ettei sinne kaikki enää mahdu ;)
 

Olórin

Kontulainen
Suomen Tolkien-seura
Sauronista kerrotaan, että joidenkin mielestä hän todella katui pahoja tekojaan, mutta häpeän ja nöyryytyksen takia vajosi takaisin pahuuteen. Mitä mieltä lukuraatimme on? Itse olen aina taipuvainen uskomaan, että pohjimmiltaan kaikki ovat hyviä ja olosuhteet tekevät joistakin pahoja.
Riippumatta siitä, ovatko kaikki syntyjään hyviä vai pahoja, en usko Sauronin tapaan sortuneen kykenevän enää parannukseen. Vaikka hän olisikin ollut hyvä, ei siitä hyvästä enää tarvitsisi olla mitään jäljellä eli vahinko olisi korjaamatonta.

Todetaan, että kääpiöitä Sauron ei sormusten avulla voinut muuttaa varjoiksi. Mistähän tämä johtuu? Ovatko kääpiöt vain luonnostaan sitkeämpää laatua kuin ihmiset, vai onko asialla tekemistä heidän alkuperänsä kanssa?
Keitä alunperin olivat ne yhdeksän ihmistä, joille annettiin sormukset? Onko heidät nimetty jossain?
Muistelisin, että sormukset toivat kääpiöille ennen kaikkea vaurautta, koska he himoitsivat kultaa. Kuolemanpelko liittyy vahvasti ihmistenl ankeemukseen, joten heille sormukset toivat pitkää ikää. Hobitit halusivat piiloutua, joten heidät Suursormus muutti näkymättömäksi. Ehkä siksi juuri ihmiset olivat heikkoja sormusten voimalle, että he pelkäsivät kuolemaa yli kaiken. Nämä olivat muistaakseni ns. mustien numeronilaisten kuninkaita eli siis Keski-Maahan siirtokuntia perustaneita ja paikallisia kansoja hallinneita ja myöhemmin Sauronin alle jääneitä numeronilaisia.

"Mahtisormukset" -teoksen maininta siitä, että Frodo Puolituinen tuhosi Sauronin sormuksen, on kyllä kiinnostava. Yhtäältä kai Tolkien aikaan pitkään mietti eri vaihtoehtoja siitä mitä Tuomiovuorella tapahtuisi. Toisaalta, jos "Mahtisormukset ja kolmas aika" olisi tarkoitettu ikäänkuin jonkun Keski-Maassa neljännellä ajalla eläneen kirjoittamaksi, niin voisi ajatella että sen kirjoittaja ei tiennyt aivan kaikkia, ehkä jo legendaarisiksi muuttuneita yksityiskohtia tai sitten kaunisteli niitä.
Tavallaan tuo on myös lyhyt tapa kertoa asia, joka oletetaan lukijan jo tietävän eli kaikkia yksityiskohtia ei tarvitse enää toistaa.

Sormusten herran varhaiset versiot (HoME VI-VIII) ja Hobitin varhaiset versiot (Rateliff: History of the Hobbit) nähdäkseni osoittavat että Tolkienilla ei näiden tarinoiden kirjoittamista aloittaessaan ollut selvää käsitystä siitä miten ne päättyisivät tai millaiseen maailmaan ne tarkkaan ottaen sijoittuisivat.
"Aluksi he matkasivat hobittimailla (--) Sitten he tulivat Yksinäisille Maille (--) Ylhäällä erottui vanhoja linnoja joiden luontaantyöntävästä näöstä saattoi päätellä etteivät ne olleet mukavan väen rakentamia." Hobitti, II luku Lammaspaistia.

Minulle on aina jäänyt epäselväksi, millaiseksi Tolkien kuvitteli entiset Arnorin alueet Konnun ulkopuolella. Esimerkiksi yllä oleva kohta tuo mieleen autioituneen keskiaikaisen maaseudun, jolla näkyisi silloin tällöin pienien linnojen raunioita tien lähellä. Yleensä Hobitista saa vaikutelman, että Erämaa on vastakohta sivistyneelle maailmalle, jossa sijaitsee Kontu.
Sormusten Herrassa vaikutelma on enemmän se, että Konnun ja Briin lisäksi laajat alueet ovat asumattomia tai korkeintaan hyvin harvasti asuttuja. Jää epäselväksi, millaista asutus siellä aikanaan on ollut, mutta ainakin siitä on tuhat vuotta, kun pohjoiset maat autioituvat.
Hobitti muutenkin vaikuttaa sijoittuvan maailmaan, jossa ainakin aiemmin on ollut vilkas kanssakäyminen erilaisten valtakuntien kesken. Sormusten Herrassa on vain vanhat Gondor ja Rohan ja pieniä asutuksia pohjoisempana sekä muisto muinaisista Arnorista ja Moriasta.
 

Constantine

Konstspråklejon
Le Q:

Mistä luvun tunnistaa voittajien kaunistelemaksi historiankirjoitukseksi, joka säilyttää kiusallisen monen haradiaanon ja örkin kuoleman aiheuttaneiden länsihurjimusten kasvot (ehtaan itämaiseen tapaan)?


Le R:

"Ja hän heitti siellä [Tuomiovuorella] Suuren Valtasormuksen Tuleen..."
 

Atheon

Kontulainen
Tämä on täyttä spekulaatiota, mutta itse tykkään ajatella kääpiöiden varjoittamisen hankaluuden liittyvän juurikin heidän alkuperäänsä. Haltiat ja ihmiset olivat alunperin jo Suuressa Soitossa ja Iluvatarin mielessä ja sitä kautta ajattelisin heidän henkensä olleen jossain määrin olemassa jo ennen heidän maailmaan heräämistään. Aule puolestaan muovasi kääpiöt ensin maasta, minkä jälkeen Eru vasta antoi niille hengen. Tästä syystä ajattelisin Kääpiöiden olleen kiinni omassa fyysisessä ja aineellisessa olemuksessaan aavistuksen muita tiukemmin.

Luvussa myös kuvaillaan kuinka Kolmen Sormuksen haltiahaltijat huomasivat kun Sauron laittoi oman Sormuksensa sormeensa ja riisumalla ne välttivät alistumisen hänen valtaansa. Mahdollisuus tähän on varmasti johtunut Sauronin suuresta voimasta sekä halusta hallita muiden sormuksien haltijoita, mutta tuli silti mieleen, onko Smeagolin, Bilbon tai Frodon Sormuksen käyttö koskaan aiheuttanut mitään tuntemuksia (edes tunnistamattomia) Kolmen Sormuksen pitäjille?

Ps. Raivostuttavaa kun ei osaa puhelimella kirjoittaa erinäisiä erikoismerkkejä. :p
 

Luvailin

Kontulainen
Olen ajatellut, että Silmarillion on alunperin Bilbon "Käännöksiä haltiakielestä", mutta kukahan tuon viimeisen luvun sitten lienee kirjoittanut?
Luku tosiaan vaikuttaa neljännellä ajalla kirjoitetulta, jopa aika myöhään, sillä viimeinen haltialaivakin oli jo lähtenyt, ellei sitten aivan loppua ole lisätty lukuun myöhemmin. Itse jäin miettimään, voiko näistä yksityiskohdista päätellä jotain neljännen ajan historiasta:

- - Emyn Beraidille ja Amon Sûlille; ja noilla paikoilla on vieläkin hautoja ja raunioita, ja Emyn Beraidin tornit katsovat yhä merelle (Konnun ympäristö ei siis näytä olevan kovasti muuttunut kolmannesta ajasta.)

Niiden nimi oli palantíri, kaukaakatsovat; mutta ne jotka tuotiin Keski-Maahan ovat aikaa sitten kadonneet (Mitähän niille tapahtui? Millainen tarina kätkeytyy siihen, että Emyn Beraidin tornit ovat yhä pystyssä, mutta siellä ollut näkykivi on kadonnut?)

Minas Anorin pihoilla kukki jälleen Valkoinen puu - - ja niin kauan kuin se siellä kasvoi, eivät esiajat kokonaan unohtuneet kuninkaitten sydämistä (Eikö siis kasva enää?)
 

Telimektar

Fundamentalisti
Millainen tarina kätkeytyy siihen, että Emyn Beraidin tornit ovat yhä pystyssä, mutta siellä ollut näkykivi on kadonnut?)
Kontuwikin mukaan "Kolmannen ajan lopulla se kuljetettiin meren yli", mutta lähdettä ei ole annettu.
http://kontu.wiki/Palantíri

Kontuwikin englanninkielinen sisarjulkaisu Tolkiengateway.net sanoo että kolmannen ajan vuonna 3021 "The Elostirion-stone is taken West on the White Ship" (siis Sormusten haltijoiden mukana); "The Elostirion-stone" -artikkeli antaa lähteeksi Sormusten herran viimeisen luvun "The Grey Havens", josta en kuitenkaan löytänyt tällaista mainintaa. Jostain kuvittelen aiemmin suomenkielelläkin lukeneeni että Círdan olisi pannut tämän viimeisen palantirin kyseiseen laivaan, mutta perustuuko tämä kaikki siis vain siihen että joku muistelee jonkun muun tienneen asian?
 
Last edited:

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Kontuwiki kaipaa kipeästi täydennystä näkykiviartikkelien osalta. Tämä asia on ollut kipeästi mielessäni ja välillä herään öisin omaan huutooni, kun uneksin olevani nummella korkean valkoisen tornin juurella ja äkkiä ukkonen jyrähtää, pam!

Mutta tuo tieto kiven kohtalosta on piilotettu ovelasti Sormusten herran viitteisiin, tarkemmin sanottuna viitteeseen 24 (Kaapuhemmossa sivulla 978): "Tätä kiveä [= Emyn Beraidin kiveä] vartioivat haltiat ja vaikka siitä ei ollut mitään tietoa, se säilyi siellä kunnes Círdan pani sen Elrondin laivaan kun tämä lähti."
 
Ylös