Tänään opin, että...

Vohobitti sanoi:
Aurajuustoa ei olla tehty Suomen Turussa enää 56 vuoteen, vaan se valmistetaan Äänekoskella.
Click to expand...
Kyllä näin on. Ja viime vuoden kesällä Äänekosken Valion tehtaalle saatiin uudet kypsytyskellarit valmiiksi, joiden olisi tarkoitus jäljitellä Ranskan Roquefort luolien sisäilmastoa.

Olin pyörittämässä toissa kesänä bingoa Suolahdessa (Äänekoskeen liitetty entinen naapurikunta) missä oli mm. Aura-juuston sektoripaloja palkintoina. Kuuluttaessani palkinnoista rupesin kertomaan Aura-juuston alkuperästä, niin eiköhän joku pelaajista älähtänyt:"Kyllä sitä on Äänekoskella valmistettu aina!" Ja minä sitkeästi teroitin, että eipä ole, ja luin vielä tarkemmat tiedot päälle Wikipedian kautta.

Oli hupaisa tilanne! :D Onneksi pelaaja ymmärsi asian todellisen laidan.
 
Last edited:
Vohobitti sanoi:
Osmo, kätkä ja kamppi tarkoittavat samaa asiaa. :o
Click to expand...
1970-luvulla Simo Hämäläinen julkaisi suositun, maaseudulle sijoittuvan romaanin »Kätkäläinen». Harva tuntee stadilaisromaania »Kamppilainen», jonka hän myöhemmin kirjoitti sen vastapainoksi...
 
Onko tämä tulkittava niin, että Helsingin Kampin alueella on joskus elänyt ahmoja, vai onko sanalla kamppi kuitenkin jokin muukin merkitys?

Lisäys: Heti kun vaivautui vähän googlettamaan selvisi, ettei Helsingin Kamppi ole näätäeläin vaan väännös ruotsinkielisestä nimestä Kampen, joka tarkoittaa alueella ollutta sotaväen harjoituskenttää.
 
Last edited:
...vankilakirjastoissa ei läheskään aina ole tarjolla Raamattuja, koska niissä käytetty ohut paperi tuppaa päätymään vankien sätkäpaperiksi.
 
Satekai sanoi:
Euroopanpähkinäpensaan juurakko voi elää jopa tuhat vuotta, vaikka rungot ovat lyhytikäisiä. Teoriassa siis samasta tänä päivänä elävästä kasvista olisi joku voinut poimia pähkinöitä rautakauden lopulla.
Click to expand...
Samahan koskee myös haapaa. Kirjassa Metsänpeitto (joka on kaikin puolin hieno kuva/sarjakuvateos, suosittelen) on tarinakin tästä aiheesta ja siihen liittyen ihmisistä, jotka kautta historian ovat suhtautuneet ihanaan haapaan milloin mistäkin syystä huonona puuna, joka aina halutaan kaataa pois. Mutta uudelleen ja uudelleen se nousee samoista juurista.

Tähän liittyy sekin, että jos osuu kokonaiseen haavikkoon, on hyvin todennäköistä, että kyseessä on itse asiassa yksi ainoa kasvi. Haavan juuret voivat nimittäin levittäytyä laajalle ja samoista juurista voi nousta monta puuta.
 
Juu, noista haavoista miekin olen kuullut. Haapayksilöt voi tunnistaa siitä, että niillä on ruska samaan aikaan eli haapametsä voi olla yhtä aikaa ruskassa tai siellä voi olla useita "juuriyksilöitä".
 
...Kiotossa on viisi temppeliä, joiden sisäkatoissa on vanhoja verijäljiksi väitettyjä epämääräisiä tahroja ja jalanjälkiä. Kattojen kerrotaan olevan rakennettu lankuista, jotka alun perin muodostivat Fushimi Momoyama -linnan lattian. Kyseisessä linnassa 380 keskusvaltaa vastaan kapinoivan lääninherran johtamaa samuraita suoritti 1500-luvun lopussa joukkoitsemurhan todettuaan, etteivät kykene enää pidempään puolustautumaan hyökkäävää armeijaa vastaan, ja tarinan mukaan temppelien sisäkattojen verijäljet olisivat peräisin näistä hurmekekkereistä.

burialsandbeyond.com

The Bloody Ceilings of Kyoto, Japan

In Japan’s Kyoto prefecture, five serene temples which harbour bloody secrets within their walls can be found.
burialsandbeyond.com burialsandbeyond.com
 
Last edited:
Satekai sanoi:
kun imee tyhjiön niin pystyy saamaan mustelman
Click to expand...
Oi voi, minä opin saman pienehköllä kovamuovisella mukilla, enkä edes ollut kovin pieni lapsi. Kun olisinkin selvinnyt tavallisella mustelmalla, mutta suun ympärille nousi iso joukko pienenpieniä punaisia näppylöitä, jotka äiti ja isä tulkitsivat »verenpurkaumiksi». Vähän pelotti, parantuisivatko ne ikinä täysin, niin oudoilta ne tuntuivat.
 
..."nallettaminen" on verbi, joka sensuroidusti tarkoittaa tappamista.

Verbi on peräisin itselleni tuntemattomasta lapsiperheestä, jossa vanhemmat ajattelivat lapsilleen "tappamisen" sekä "murhaamisen" olevan liian hurjia sanoja.

Lasten kasvettua aikuisiksi käyttivät he edelleen nallettamista tappamisen ja murhaamisen sijaan. Mielestäni moinen verbi on hyvin veikeä. :)

EDIT: Veikeän lisäksi myös karmiva, josta tulee mieleen potentiaalinen kauhuelokuvan juoni, missä lapset puhuvat aikuisille söpösti nallettamisen aikeista aikuisten ollen autuaan tietämättömiä sanan oikeasta kontekstista. :D
 
Last edited:
Palantír sanoi:
sensuroidusti tarkoittaa tappamista

Lasten kasvettua aikuisiksi käyttivät he edelleen nallettamista tappamisen ja murhaamisen sijaan.
Click to expand...
Peter Bichsel kirjoitti aikoinaan opettavaisen tarinan, jota kielitieteen näkökulmasta voisi kutsua »kielen sopimuksenomaisen luonteen selittämiseksi». Lähtöajatuksena oli, että sanojen merkityksiä voi vaihtaa keskenään vaikka huvin vuoksi.

Lapsuudenystäväni koululuokassa ajatus oli jo arviolta yhdentoista iässä oivallettu joko Bichselin ansiosta tai omin päin. Lapset esimerkiksi sopivat keskenään: »Tästä päivästä lukien ’Voi kettu!’ ihan oikeasti tarkoittaa täsmälleen samaa kuin muuan tunnettu karkea kirous.» Erityistä hupia he saivat siitä, etteivät opettajat ollenkaan ymmärtäneet, miten rumia he yhtenään puhuivat.
 
Last edited:
Sananjalka sanoi:
Peter Bichsel kirjoitti aikoinaan opettavaisen tarinan, jota kielitieteen näkökulmasta voisi kutsua »kielen sopimuksenomaisen luonteen selittämiseksi». Lähtöajatuksena oli, että sanojen merkityksiä voi vaihtaa keskenään vaikka huvin vuoksi.

Lapsuudenystäväni koululuokassa ajatus oli jo arviolta yhdentoista iässä oivallettu joko Bichselin ansiosta tai omin päin. Lapset esimerkiksi sopivat keskenään: »Tästä päivästä lukien ’Voi kettu!’ ihan oikeasti tarkoittaa täsmälleen samaa kuin muuan tunnettu karkea kirous.» Erityistä hupia he saivat siitä, etteivät opettajat ollenkaan ymmärtäneet, miten rumia he yhtenään puhuivat.
Click to expand...
Sama oli meillä, kun viljelimme teineinä kirkkoveneitä puheissamme. Paitsi, että opettajat kyllä tajusivat sanan semioottisen kontekstin. Yhteiskuntaopin- ja historian opettaja oli vain mielissään, kun tajusimme käyttää kieltä noinkin luovasti. Totisempia opettajia moinen näsäily suorastaan turhautti.
 
Niin, »ymmärtäminen» on tässä tietysti suhteellinen käsite. Varmasti luokanopettajat kertomassani asiayhteydessä tajusivat, että sadattelemisesta oli kysymys, mutta tulkitsivat sen voi vitsi ‑tyyppisiksi pehmentelyiksi. Lapset olisivat siis edes rajallisessa määrin nöyrtyneet noudattamaan aikuisten kieltoja.

Jutun juju oli siinä, että oli erikseen sovittu, että mistään kiertoilmauksista ei nyt ole kyse, vaan ikään kuin mahdollisimman suorasukaisesta kiroilemisesta vieraalla kielellä, jota opettajat eivät sattuneet osaamaan. Mielestäni se oli (muistaakseni vielä) esiteini-ikäisiltä koululaisilta melko hienostunut kapinoinnin muoto, vaikka itse sanavalinnat olivatkin kirkkovenettä alkeellisempia.
 
Last edited:
You must log in or register to reply here.
Ylös