The Miitti 2012 fiiliksiä ja palautetta

Moni lienee tähän aikaan jo minun laillani kotiutunut miitistä kotiin. Nyt muisteloita, fiiliksiä, palautetta, mielipiteitä, ja niiden kateellisen viestejä, jotka tajusivat missanneensa vuoden kohokohdan.

Mitä mieltä olitte paikasta? Järjestelyistä yleensä? Mitä olisi voinut tehdä toisin? Mitä kommentoitavaa paikan omistajille? (Ainakin ikkunoiden hyttysverkoista aion mainita, oliko muuta?)

Mun täytyy kiittää miittiläisiä taas omatoimisuudesta. En tiedä, kokeeko muut järkät nakittaneensa enemmmän, mutten muista viikonlopun aikana jakaneeni kuin ihan muutamia pieniä nakkeja. Paikat jäi siistiin kuntoon ja siivous oli omatoimisempaa kuin olisin uskonut.

Omat fiilikset miitistä on aivan loistavat, vaikka jaloissa on 20-30 itikanpuremaa per jalka ja jokikinen kutisee. Kiitos meno- ja kotimatkaseuralle, kiitos iltakävelyseuralle, kiitos muille järjestäjille, kiitos hallitukselle, kiitos ihanille, ihanille, kontulaisille, joita vaan rakastan ja jotka ovat rakastettavia. Lautapelailu oli minun osalta jälleen kerran aika olematonta, mutta on ihanaa vain katsella leffoja ja olla ja syödäkin välillä. Kiitos, kiitos, kiitos. Liittelen kuvia, jahka netti on vähän enemmän yhteistyökykyisissä fiiliksissä. Liittäkää tekin / linkatkaa.

Helsingin kyytikin on jo joku tovi sitten kotiutunut. Vaikka me teimmekin matkalla ehdotuksestani pientä maaseutukierrosta (Sippola-Inkeroinen-Anjala-Ruotsinpyhtää) ja kiersimme Strömforsin ruukkialueella.

Miittipaikka oli mielestäni varsin toimiva, etenkin kun jääkaappitilaa oli enemmän kuin oletettiin.
Hyttysiä nyt tietty oli etenkin iltaisin, mutta säästyin kutiavilta paukamilta.
Puolikkaan järjestäjän pesti oli sopiva, en stressaantunut samalla tavalla kuin edellisen kerran. Nakitetut tekivät hommansa ja osa toimi oma-aloitteisesti. Yleisohjeina toivoisin kuitenkin kaikkien kontulaisten jo oppineen ja huomanneen, että lautaset yms. tulee huuhdella (tarvittaessa käyttää myös tiskiharjaa) ennen astianpesukoneeseen laittamista, jottei niihin jää lähmää tai tahroja), varsinkin jos ovat ehtineet kuivua.

Ehdin tehdä siis muutakin kuin vahdata keittiötä.
Kaksi lautapeliä, vaikka enemmänkin olisin voinut. Luontopolkuunkin ehdin vastata hyvin, vaikka osa kysymyksistä oli täysin muistini ulottumattomissa. Salpalinja-museoretki oli mainio.

Kiitokset kyytiläisille ja vaihtokuskeille, tapahtumavastaavalle ja järjestäjätiimille, kaikille miittiläisille.

Leffankatsojat olisivat kyllä voineet kysyä lupaa majoittua sänkyyni, murrr....

Minäkin olen ehtinyt kotiutua, raivata ja siivota keittiön ruuanlaiton mahdollistavaan kuntoon ja ruuan jälkeen tonttuilla pitkin pihaa Pichun perässä. Nyt on hetki aikaa istua koneen ääreen kiittämään mainiosta miitistä. Pidin paikasta, joskin kertomukset kutinaa aiheuttavasta mudasta pitivät minut pois järvestä ja matkustus itäsuomalaiseen korpeen vaati vähän tavallista enemmän järjestelyjä. Erityiset kiitokset järkkäreille, origamipajaan osallistuneille (olin etukäteen vähän huolissani, ettei ketään ehkä kiinnosta), Miccohille leffaelämyksestä, Pagballe RoboRallysta, Maylle juttuhetkistä ja Novalle kyydistä. Kiitos myös muut jotka olitte mukana, teidän seurassanne on helppo ja viihtyisä olla vaikkei olisikaan itse erityisen sosiaalisella tuulella.

Muoks

Miten saatoinkaan unohtaa: Kiitos Henane VAT-näyttöjen sisällön valaisemisesta. Nyt jännittää piirun verran vähemmän laittaa työnantajalle hakemus oppisopimuskoulutukseen pääsemiseksi.

Tuli sitten harrastettua automatkan päälle vielä liikuntaa, "ei tästä nyt niin pitkä matka kotiin ole kävelläkään". Vähän väsyttää ehkä.

Miittipaikasta mulla ei juurikaan löydy risuja, ainakin saunatuvalla majoittuminen toimi, kuumuudesta ja hyttysistä huolimatta (ja hyttyset runsaudestaan huolimatta olivat jotain kivaa kantaa, minulla on puremia jalat punaisenaan mutta eivät kutise melkein yhtään). Muutenkin paikka oli hyvin jees, tuolla miittaisi mielellään uudelleenkin. Ohikulkeva tie tuli todettua lenkkikelpoiseksi ja uimaankin pääsi kivasti.

Kiitoksia Lehtikselle kyydistä ja kuskinpenkistä, Isilmírëlle luontopolun voittamisesta (en tunne erityistä vetoa hämähäkkiotuksiin edes legomuodossa ), Shetaille rieskasta ja teineille (joista tosin oikeat teinit alkavat kohta kuolla sukupuuttoon) kaikesta. Kiitos Magadheerasta (tulihan sekin vihdoin nähtyä), letuista, hallituspaikasta ("no mä ajattelin että jos vuoden päästä lähtis mukaan... oho"), peliseurasta, karkeista ja kaikista jutuista joista en nyt muista kiittää. Kuvia tulee kunhan jaksan. Muih

Teidän kanssanne oli taas niin mukavaa. Suurimmat kiitokset kuuluvat järkkäreille! Sanat eivät voi kuvailla sitä tunnetta, jonka valmis aamu- tai välipalapöytä herättää suurperheäidissä ! Tai että joku on huolehtinut ohjelmasta ja sen kun vaan menet ja nautit.

Raseenalle kiitos kirjalainasta (pystyn jatkamaan Ajan pyörän viha-rakkaussuhdetta, jee). Satekaille mielenkiintoisista keskusteluista ja jutuista (vielä me tanssitaan ja juodaan teetä!). Ja samat sanat Isilmírëlle. Origami-innostus on tällä hetkellä täällä aikas kova ! Jaamarille tiedoksi, että tyyny pelittää loistavasti.

Erityisesti ilahdutti tavata pitkästä aikaa Piko, joka on rakas miittilapseni. Ja Sidhiel kuuluu myös ilahduttaviin tapaamisiin. Toivottavasti vanhemmat suhtautuivat positiivisesti miittikokeiluun!!!!!!!!!! Konnun tulevaisuus on turvattu, kun löytyy innokkaita uusia miittaajia (uusien miittaajien tuotanto ei jää vain minun varaani ). Linden toivon myös näkeväni joskus miiteissä, huom Linde! Tähän voin lisätä myös kiitokset kärsivällisyydestä, kun opetatte tuomiani uusia miittaajia tavoille (huom. purr, Heppuli, Shetai, Vampire, Cirdani, Satekai, Steel, Raseena, Jas ja muut).

Ihanaa, kun Henanekin ehti edes käydä. Koska Henane on... Henane. Voiko kukaan ymmärtää tapaturmiani siten kuin toinen samanlainen tapaturma-altis? Kuuntelijoille tiedoksi, että aikuisten oikeesti juttumme ovat totta (ehkä pieni liioitteluvara ).

Halti! Tykkäsin tämän vuoden luontopolusta. Oli mahdollisuus tietää oikeasti jokunen helppo (ja muutama vaikeampi kysymys) ja arvata osa. Samaten oli kiva käydä vastaukset läpi ennen lähtöä (vaikka lähtöjalka jo joitakin kutittelikin !). Onneksi tamperelaisetkin (Freyja, Mic, Kointähti ja Halti) jaksoivat tulla, vaikka matkaa olikin paljon. Ja onhan Vampirekin nyt tamperelainen...

Olin äärettömän tyytyväinen miitin jälkeiseen saaliiseen . Olen kehunut Jas tomaattejanne pitkin Taavettia! Gilanko se oli, jonka äiti teki voileipäkakkuja? Voisin oikeasti haluta jonkun vinkin helposta voileipäkakusta, pistin yhdistyksen isot vaaleat leivät sitä varten pakkaseen.

Arkint oli jälleen mukavaa matkaseuraa. Lohdullista kuulla, että jonkun perheellä on vielä enemmän kirjoja kuin meillä. Ja jos saan sanoa, niin teillä tuntuu olevan samanlainen kieroutunut huumorintaju kuin minulla on kodinperintönä . Mistäköhän syystä mieleeni tuli yht'äkkiä Kointähti? Kieroutuneesta huumorintajusta?! Eihän toki!

PS. Magadheera meinasi unohtua!

Toinen The Miittini takana, ja varmaankin paras miitti kokemistani. The Miittien etuna tuntuu olevan yksi ylimääräinen vuorokausi, joka antaa mahdollisuudet paneutua niin paljon useampaan aktiviteettiin, mikä synnyttää kummasti ilmavuutta tunnelmaan. Asioita ei tarvitse tehdä kerralla oikein, vaan voi tunnustella rauhassa sopivaa hetkeä. Otetaan nyt vaikka saunominen omalta kohdaltani. Torstaina sauna jäi kokonaan väliin, minkä seurauksena olinkin perjantain epämiellyttävän hikinen ja ajauduin saunaan jo varhain ja yllätyksekseni sain kärsiä yksinäisyydestä lauteilla, ja kevyestä saunomisesta huolimatta päänsärystä. Mutta lauantaina pystyin korjaamaan aiemmat virheeni täysimittaisessa kontusaunassa oikeaoppisine järvivilvoitteluineen, jonka palkintona olo senkun parani ja mahdollisti aamuun jatkuneen lautapelailun.

Jakoikohan Olórini muuten ensimiitin kanssani, eli vissiin Rismalahdessa vuoden 2010 loppusyksystä? Joka tapauksessa Isilmírellë suurkiitos HeroQuestin tuomisesta paikalle ja Olórinille pelin huippuhetkestä eli loistavasta barbaarin roolipelaamisesta oman tiimin lähes täydellisine joukkomurhineen kulta-aarteen löytymisen jälkeen. Se oli hiuskarvan varassa, ettei Gilanin haltijakin olisi ollut madonruokaa...

Toivottavasti Sidhieliä näkyy vielä uudemman kerran miiteissä ja muutkin tolkienistinalut ilmestyvät sankoin joukoin tuleviin miitteihin. Lisäksi vanhemmat täydennysmiehet ovat ymmärtääkseni tervetulleita haastamaan asemaani Pagban seuraajana tittelin "Konnun Metusalemi" osalta (myös muita nimiä on Pagba itselleen ottanut, mutta niihin saappaisiin eivät rahkeeni taida riittää koskaan) ja täydennysnaiset puolestaan vastaavasti lienevät tervetulleita Mayn kilpailijoiksi. Konnussa ovat seinät leveällä, katto matalalla ja ovet pyöreitä.

Kiitokset taasen kaikille
Uusi miittiläinen Henanekin eksyi paikalle
Kiitos peleistä, jutteluseurasta, origameista, saunasta, kyydeistä, jne, kiitos että olette olemassa

Narukuvioita: http://www.alysion.org/figures/index.html http://www.isfa.org/ http://www.k4.dion.ne.jp/~topotopo/stringfigs/index_e.html http://dine.sanjuan.k12.ut.us/string_games/significance/nav_starlore/index.html

Anteeksi että unohdin opettaa tansseja, toisaalta en tiennyt mikä olisi ollut fiksuin tila tanssia. Ulkona ehkä... http://tanssi.dy.fi

Olmeekeista on nähtävästi melko pitkä wikipedia-artikkeli.. ja osa jutuista melko päinvastaisia mitä siin kirjassa mistä kerroin... mihin tässä enää luottaa..

Oli puhetta että pitäisikö Hobittileffat mennä katsomaan Kontu-porukalla ja tehtäiskö jotain pukuja sinne.

Kieroutunut huumorintaju? ehkäpä, mene ja tiedä...

Miittipaikasta ei valittamista, vähän sai miettiä miten pääsee perille, mutta onneksi yhteiskyyti järjestyi. Yhtenäinen nukkumatila on mielestäni kivempi kuin pikkumökit. Sosiaalisempaa ja silti voi halutessaan keskittyä vaikka kirjaan. Pidempään valvojat saunamökille on myös hyvä idea. Jesari on kaveri hyttysverkkojen kanssa.

Kiitokset kaikille kanssamiitteilijöille, nyt jaksaa taas jonkin aikaa tavallista maailmaa kun on päässyt kontuilemaan kunnolla.

Mielestäni paikka oli erinomainen, mielellään tuonne toistekin. Tilaa oli riittävästi, sauna oli mukava ja uimaankin pääsi hyvin. Sijainti on toki hieman syrjässä, mutta selvittiin vaikka minä olin kuskina, joten sekään ei ole suuri este.

Kiitos kaikille jotka jaksoivat kanssani keskustella, etenkin yömyöhän jutturingille. (Erityisihkutukset Cirdanille, ruoasta ei voi koskaan puhua tarpeeksi <3) Aliaksesta sai hyvät naurut, ja löysin itselleni uuden tittelinkin...

Kiva oli Miitti ja miittipaikkakin oli varsin hyvä. Vielä parempi se olisi ollut, jos itikat eivät olisi viihtyneet siellä niin hyvin.
Kiitos kaikille miittaajille kivasta miitistä, ja erityiskiitokset eeppiselle Aliasporukalle (toivottavasti teiltä ei mennyt kuulo,
ainakaan kovin pahasti).

Väsyttää muuten ihan sairaasti, pitäis jaksaa tänäänkohtajoskus mennä jonnekin LolTöihin(TM). >.<

VL noudattaa yhä miittirytmiä. Itseltäni onnistui suht vaivattomasti nukahtaminen kymmeneltä ja herääminen varttia vaille kuusi. Kolmen aikaan vähän valvoskelin, samoihin aikoihin kun miitissä menin nukkumaan. Lauantain vastaisena yönä sammahdin jo puoli kolmelta ja parin tunnin ajan heräilin vähän väliä, koska ympärillä kälätettiin kaiken aikaa. Höpöttäminen loppui vasta varhain aamulla. No, vasiten menin valvomismökkiin koisimaan. Ehkei olisi pitänyt valita nukkumapaikkaa ihan lämpimän piipun vierestä. Nurkassa portaiden vieressä olisi ollut tilaa, semminkin jos olisin nostanut sängyn kyljelleen.

Miittipaikassa ei ollut grillikatosta, mikä olisi sateisella kelillä haitannut huomattavasti lettujenpaistoa. Jos omistajat haluaisivat investoida alueeseen, niin grillikota olisi paikallaan. Koko paikasta tosin huokui rappion henki, joten investointihaluja ei liene ja nostaisivathan sellaiset vuokraakin. Sauna oli pieni, mutta syvän ylälauteen ansiosta varsin tilava neliöihinsä nähden. Se lämpeni aika nopeasti eikä jäähtynyt helposti. Puuliiteri sijaitsi lähellä ja löylyhuoneessa oli toimiva pärehalkokori-jakkara-yhdistelmä nurkassa kiuasta vastapäätä. En huomannut ilman loppuvan löylyhuoneesta (lattiassa taisi olla tuuletusputki), mutta pesuhuoneessa oli turhan kuumaa, kosteaa ja tunkkaista. Avattava tuuletusikkuna hyttysverkkoineen olisi auttanut asiaa. Outona yksityiskohtana hyttysverkot olivat irrallisina kehyksissä, jotka asetettiin ikkunoihin. Ikkunoiden modernisoinnin yhteydessä niistä varmaan tulisi kiinteitä. Kuinkahan talviasuttava päärakennus nykyisellään oikeasti on? Pelkkä saunatupakin riittäisi pienempään miittiin, jollei ketään haittaisi se, ettei hiljaisuutta tulisi ennen kuin viimeisetkin jutustelijat nukahtaisivat.

Ei-miitanneillekin tiedoksi, että torstaina (ruoka)salin seinällä oli kaksi paperia, joille oli kirjoitettu rukouksia ennen ja jälkeen ruokailun. Ne olivat epäilemättä jonkin rippileirin jäljiltä. Nova otti ne alas ja syrjään kierrätystä varten. Vasta sunnuntaina aamupalan yhteydessä mieleeni juolahti laatia samanlaiset rukoukset keski-maalaisittain. Halti avusti yksityiskohdissa ja Isil tekstasi rukoukset kahdelle Jasin lahjoittamalle isolle paperille keskiaikaisella fontilla. Isil teippasi ne seinälle. Kirjoitin rukoukset ajatellen Faramirin sissejä, jotka ennen ruokailua kääntyivät Länteen päin ja olivat hetken hiljaa. Jos he olisivat rukoilleet ääneen (tai jos Minas Tirithin nuorille olisi järjestetty rippileirejä), sanat olisivat voineet kuulua näin:

Ennen ruokailua:

Näin länteen päin käännymme
ja Númenoriin katsomme
oi Eru siunaa ruokamme
ja jokapäiväinen taistomme

Ruokailun jälkeen:

Näin valar täytti vatsamme
sitä kiitollisna hoemme
oi Eru vahvista kilpemme
kun jälleen taistoon käymme

Sanat ovat kieltämättä sotaisia verrattuna rippikoululaisten rukouksiin, mutta mitä muuta voi odottaa kansalta, jonka historiaan erottamattomasti kuuluu lännen etuvartiona seisominen idän örkkilaumoja vastaan? Valarin jälkeisessä verbissä olisi varmaan pitänyt käyttää monikkoa. "Kiitollisna" on tahallisen vanhahtava muoto, jolla vinoillaan esikuvina olleille ruokarukouksille, joissa vanhahtavia muotoja käytettiin runsaasti. Näillä väärennetyillä todisteilla loin kuvaa todellisesta hörhöleiristä tiukkoine aikatauluineen ja sääntöineen. Järkkäreitäkin olisi pitänyt puhutella tyyliin "Lady Jasdril" ja "Lord Haltiamieli". Toivottavasti Konnun miitit eivät koskaan kehity sellaisiksi. Minulla on jo nyt ongelmia auktoriteettien kanssa ja mieluiten valitsen itselleni jonkin nakin, jotta välttyisin varsinaiselta nakittamiselta. Tällä(kin) kertaa se oli saunan lämmitys. Yksinkertainen homma, joka kuitenkin vaati säännöllisiä käyntejä löylyhuoneessa puita lisäämässä.

Sängyt saivat kiitosta ja kyllähän niissä elbasi päiväsaikaan piikkimatolla ja ilman. Taisin perjantaina kahdesti ottaa tunnin parin torkut. Ensimmäistä kertaa olin miitissä torstaista alkaen ja ymmärsin ottaa rennosti. Ei kaiken aikaa kauheaa kouhottamista, sosialiseeraamista ja pelailua. Raseenan tenttikirjaakin luin melko paljon. Se kävi viihteestä siinä tietoudessa, ettei sitä tarvinnut päntätä tenttiä varten. Yleistietous antiikin Kreikan kirjallisuudesta syveni. Ne näytelmät... kuorolla oli tärkeä osa ja näyttelijöitä oli vain kolme naamioineen. Pääsisipä aikamatkalle esitykseen.

Lauantain reissu Salpalinjalle oli kokemisen arvoinen. Nöösipoikana olin kiinnostunut pommisuojista ja jos silloin olisin päässyt koluamaan noita bunkkereita... olisin varmaan inissyt innosta. Linjan tulikaste jäi onneksi ottamatta, mutta rakennelmista huokui luja tahto ja päättäväisyys: tästä ei ryssä mene läpi. Paha vain, että sieltä oltiin tulossa niin suurella joukolla ja varustuksella, että linja olisi luultavasti ennen pitkää murtunut. Jo pelkällä olemassaolollaan se silti vauhditti neuvotteluja, kun puna-armeijan voitonparaati Helsingissä olisi linjan takia viivästynyt pahasti.

Narutemppujen opetus jäi vähiin. Kiitos Isilille opastavasta kirjasta! Pitää laittaa se tilaukseen kirjakaupassa. Onhan noita netissäkin (kiitos Satekaille linkeistä), mutta parasta on ammentaa tietoutta useasta eri lähteestä, jotka tukevat toisiaan. Erilaisia narutemppuja on noin 2000 ympäri maailmaa; kaikissa kulttuureissa, joissa narua on käytetty. Moni tutkimusmatkailija, joka on ajatellut hämmästyttää alkuasukkaita näppärillä narutempuilla, onkin itse joutunut yleisöksi.

Puutteistaan huolimatta miittipaikka oli varsin onnistunut valinta. Paremmilla liikenneyhteyksillä varustettu paikka olisi ollut myös meluisampi, kun niitä yhteyksiä pitkin olisi kulkenut rekkoja. Tuolla kirahti välillä hiekkatietä pitkin autoja ohi lähes huomaamattomasti. Kertaakaan ei tullut "VMP, olisinpa jossain muualla"-fiilistä.

Kaiken kaikkiaan kiitos kaikille seurasta. Te olette maanmainioita!

Muoks. Kuvia: Perjantain infotilaisuudessa Jasdril: "Älä kuvaa!"
Lisätty myös rukouskuvat (ikonit?)

Steelsheen sanoi:

Kiitos [--] hallituspaikasta ("no mä ajattelin että jos vuoden päästä lähtis mukaan... oho")

Click to expand...

Tai "no ehkä mä voisin tulla varajäseneksi... oho".

Miitti oli mukava. Paikka oli todella hyvä, kiitos siitä järkille (ja paikan bonganeelle Maylle) ja kaikille kontulaisille hyvän ilmapiirin luomisesta. Minä olin varsinkin loppumiitistä normaaliakin epäsosiaalisemmalla tuulella, mutta se ei ollut miitin tai ihmisten vika. Itikoiden takia kun kävelyllekään ei viitsinyt mennä rauhoittumaan.
Mutta kuitenkin ne muutamat vähäiset pelisessiot (aina pyydän Lehtistä tuomaan Menolipun, mutta koskaan en ehdi sitä pelata...), Magadheera-katselu (kiitos loistavista suomi-teksteistä!), grillailu ja lettuilu, saunominen ja uiminen ja saunominen ja uiminen ja saunominen ja uiminen, sekavat naureskelutuokiot aamuyöllä oli kaikki oikein huippua taas kerran. <3
Toivottavasti Sidhielin kaltaisia uusia ja rohkeita uskaltautuu ja rohkenee mukaan jatkossa enemmänkin!
Kerrankin osasin ottaa sopivan määrän eväitä mukaan (eli vähän, kun uskalsin luottaa siihen, että yhdistys ruokkii myös).
Kiitos mystisille jumalille siitä, että sää olikin hyvä.
Tiedoksenne, että minut on nyt myös virallisesti vihitty Steeliksi, minulla on alkuperäisen Steelin lahjoittama vihkiäispallo tallessa.
Järjestettyä ohjelmaa olisi ehkä voinut olla enemmän, viime vuonna Konnun pändin esiintyminen oli niin erityishienoa, että ehkä olisin jotain sellaista kaivannut. Toisaalta juuri otollisimpaan aikaan lauantai-iltapäivänä/iltana minulla oli kaikkein pahin kooma, etten ehkä olisi jaksanutkaan. Ja onhan aina pelkkä leppoisa yhdessäolo se varsinainen juttu, minkä takia miitteihin aina tulen.

Kiva, että tenttikirjastani oli jollekin iloa, minulle se tosiaan aiheuttaa nyt lähinnä stressiä. Ja kiva, että saatan levittää viimeisimpien suomentamattomien Ajan pyörien ilosanomaa.

Jokusen kuvan siellä ehdin ottaa, parhaimmat (ja nekin oikeastaan vähän kökköjä) laitoin Picasaan näytille.

Kiitos hei o/

Yhtyen muiden kommentteihin oli taas kerran aivan mahtava miitti, vaikka normaalista poikeiten saavuinkin paikalle vasta perjantai-iltana ja aika meni vaihteeksi liian nopeasti. Miittipaikka oli oikein hyvä, eivätkä hyttyset häirinneet minua niin äärettömän paljon, johtuen varmaankin siitä, että läträsin hyttysmyrkyä aika säästelemättä (tuloksena värittömät läikät sukkiksissa, älkää laittako sitä kankaaseen!). Kaikin puolin oli erittäin mahtava viikonloppu, en muista milloin olisin viimeksi nauranut näin paljon. Varsinkin Aliasta pelatessa tuli pidennettyä ikää ainakin kymmenellä vuodella lisää

Ja Magadheera oli taas yhtä eeppinen ja loistava kuin aikaisemmin!

Kiitos kaikille, oli huippua nähdä teitä pitkästä aikaa ja tavata yksi uusikin kasvo. Kiitos myös matkaseurasta sekä erityisesti iso KIITOS Aliasseurueelle, vieläkin naurattaa.

Ja Dracaena, kuvat ja kuvatekstit eritoten olivat oikein hyviä

Tämä pojankoltiainen sanoo kkiitos kahdella koolla. Sai taas miettimään minkä takia miittailu ja käärme ovat jäänet taka-alalle vaikka syitä on ollut, mutta ehkä se aika olisi ollut helpompaa jos täällä olisi pomppinut. Minusta oli taas aivan mahtavaa nähdä teitä kaikkia. En tahdo mitään erityisiä kiitoksia jakaa, sillä te kaikki teitte tästä juuri sellaisen kuin The Miitti oli nyt Harmittaa aina jälkeenpäin oma väsymykseni ja se, ettei tullut juteltua niin monen kanssa kuin tahtoisi. Seuraavalla kerralla sitten!

Miittipaikka oli hyvä, pidin siitä erittäin paljon. Ainoa miinus on kummalliset kulkuyhteydet täältä Turusta, mutta eipä tuo suuri ongelma ikinä ole.. Vaatii vaan vähän järjestelyä, vaikka menisi vähän viimetinkaan. Erityisesti plussaa minulta sai sängyt, siis ihan oikeat sängyt. Selkä kiittää, ettei tarvinnut makuualustaa raahata

Ja vielä näin perään yksi asia : Magadheera. Ei muuta. Kiitos

Olen vihdoinkin selvinnyt pahimmasta miittikrapulasta, joten on aika purkaa omat miittifiilikset tänne. Su-ma yönä nukuin 15 tuntia putkeen. Ilmeisesti vanha ei enää jaksa valvoa aamu neljään joka yö.

Lähdin miittiin vain yksi ajatus mielessäni: "En, en, en suostu pjksi uudestaan!!"

Perjantaina hallituksen kokouksessa: "Shetai, palaisitko pjksi?" "Okei!" Olen selkesäti vallanhaluinen masokisti.

Pelattua tuli ihan liian vähän. En ilmeisesti vain sattunut oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Saunottua tuli tarpeeksi. Kai. Voiko miitissä edessä saunoa tarpeeksi? Retki Salpalinjamuseolle oli mielenkiintoinen. Kiitos seuralaisille. Mukavaa, että oli muitakin kiinnostuneita. Laitan kuvia myöhemmin. Valitettavasti Magadheera jäi vain sivusilmällä seuraamiselle. No, mutta ens miitissä sitten taas uudestaan. Kiitos järkkäreille. Hyvä, että rieska maistui. Voidaan tehdä ens vuonnakin puurorieskaa. Kiitos Pikolle sauhuseurasta.

Iso kiitos kaikille miittiläisille!

Miittipaikka oli kiva. Sängyistä iso plussa. Miinusta heikoista julkisista yhteyksistä, saunanpuoleisesta mutarannasta ja itikoista.

eowynofmay sanoi:

Linden toivon myös näkeväni joskus miiteissä, huom Linde!

Click to expand...

Älä huoli, en minä ihan helpolla luovuta!

Hei suurkiitos minunkin puolestani, vaikka Miittini jäikin todella lyhyeksi ylivenyneen kokouksen ja pommiin nukkumiseni takia

Oli kiva nähdä teitä taas! Pääsin puhumaan tapaturmista, yleisistä kuulumisista, koulutuksesta ja ihan muuten vaan hengailla ja tapella Navigaattorin kanssa. Valitettavasti Konnun The Miitti taisi olla sille liikaa.. Se kuoli Noh, surunvalittelut otetaan vastaan vasta sitten kun saan uuden Navin

Kuten hirveän moni tietää, että olen kiireinen ihm.. pesukarhu, niin joskus täytyy myöntää, että teidän kanssanne aika pysähtyy ja ei huomaakaan ajankulua tai kiirettä mikä vallitsee. Se on mahtavaa!

Mutta nyt valmistautumaan töihin menoon ja tekoon Toivottavasti käyntini The Miitissä hymyilitti edes jotakuta.. oli meinaan ihan extempore reissu

Ps. Ja Jaamar.. harmi kun ei ehditty näkemään, mutta varmasti elokuussa on paremmin aikaa, kun on teatteri ohi

Lopulta paikalle pääsemättömänä täytyy mainita samasta asiasta kuin jo tässä näköjään useampi muukin: huonoista kulkuyhteyksistä. On ilman muuta valitettava tosiasia, ettei sopivia miittipaikkoja tuosta noin vain löydy kätevästi isojen kaupunkien keskustoista. Jonkinlaisten kohtuullisten julkisten kulkuyhteyksien saavutettavissa olisi kuitenkin mukavaa olla.

Jos olisin suunnitelmien mukaan päässyt lähtemään reissuun, olisi Pagban tarjoaman autokyyti ollut varsinainen pelastus. Muuten ainoat mahdollisuuteni päätyä julkisilla kulkuvälineillä poimittavaksi kehotettuun Pyhältöön olisivat olleet "suora" (= yhtenäinen, kolmesta vuorosta nopeilla vaihdoilla koostuva) bussiyhteys, jolla olisin ollut odottelemassa Pyhällön pysäkillä jo klo 12, tai vaihtoehto jatkaa junalla/bussilla Jyväskylästä Kouvolan ohi Kotkaan ja odotella siellä parhaimmillaan useamman tunnin ajan jatkovuoroa Pyhällön suuntaan. (Tässä toki bonuksina kahta tuntia pidempi ja kahtakymppiä kalliimpi matka molempiin suuntiin.) Ei kauhean hyvä.

Kyytien setvinnän alkuvaiheessa järjestäjät ehdottelivat tarvittaessa kimppahakua esim. Kouvolasta, mutta tietyllä tapaa ymmärrettävästi ei-kimppakyytiläisten vähentyessä alkoi painottua kehotus tulla noudettavaksi Pyhältöön, koska "aika harva taitaa ajaa Kouvolan läpi" ja "Kouvola on aika kaukana ajaa yhden ihmisen takia". Olisi kyllä itseänikin jopa vähän hävettänyt olla se ainokainen noudettava, jonka takia joku joutuisi tekemään parin tunnin ylimääräisen autolenkin. Toisaalta, harmittaisi sekin, että joutuisi loppumetreillä perumaan maksetun miitin puuttuvien jatkoyhteyksien takia.

Tällä kertaa tarinaan taidettiin saada onnellinen loppu kaikkien ilmoittautuneiden lopulta saatua sumplittua itsensä johonkin kyytiin. Kuitenkin, jatkoa ajatellen, vieno toive lähemmästä/varmemmasta/tarkistetusta joukkoliikenteestä (se, että paikan läheltä löytyy pysäkki, ei vielä kerro paljoakaan) tai idioottivarma ja järjestäjillekin helposti toteutettava varasuunnitelma julkisen liikenteen pettämisen varalle.

Kuvia Salpalinja museon retkeltä.

Kuva 5: Pagba kyttyräselkä. Olosuhteiden pakosta kumara asento ja reppu hupparin alla.
Kuva 26: Teräspagba pysäytti panssarivaunun yhdellä kädellä!

Minunkin sydäntäni kylmäsi, kun katselin mahdollisuuksia päästä joukkoliikenteellä miittipaikalle ja tajusin, ettei niitä juuri ole. Tästä asiasta voi kylläkin keskustella hedelmällisemmin Uuden miittipaikan etsintä -topikissa, koska siellä on äänestyskin hyvän miittipaikan tärkeimmistä kriteereistä. Eri juttu on, lukevatko The Powers Who Be topikkia.