Se on ohi nyt... Ja minut velvoitettiin aloittamaan tämä topikki. En tiedä mitä tästä tulee koska olen jollain tasolla yhä miitissä (jos kukaan ymmärtää mitä tarkoitan) ja koska olen väsynyt ja nälkäinen enkä siis ihan parhaassa mahdollisessa mielentilassa sanoakseni mitään viisasta. Tai sanoakseni ylinpäänsä mitään...
Mutta kieltämättä oli aika haikeaa, koska olin viimeinen lähtijä ja sain katsella kun kaikki muut pikkuhiljaa hävisivät. "Lopulta jäi vain pieni Jaamar istumaan yksin keinuunsa "
Mutta ihan oikeasti ja vakavasti, olin ensimmäistä kertaa MISSÄÄN miitissä ja olin ihan yllättynyt, miten lämmin ja läheinen tunnelma siellä oli. Vielä toistaiseksi olen onnistunut pitämään siitä tunnelmasta kiinni. Juuri tällä hetkellä mielessä vain vilisee miitin tapahtumia, enkä saa oikeastaan yhdestäkään kunnolla kiinni (mikä johtunee siitä, että olen melko väsynyt, kolmen yön valvomisesta). Päällimmäisenä mielessä ihanat ihmiset ja monet, monet halaukset. En pysty edes laskemaan kuinka monta halausta sain ja kuinka monelta eri ihmiseltä Eli kannatti lähteä. Monet kontulaiset saivat myös nyt ihan oikean ihmishahmon mielessäni, ja seuraava urakka onkin yrittää yhdistää oikeat ihmiset ja netti-ihmiset toisiinsa. Kun nääs omistan surkean nimimuistin (mikä tuli myös larpissa esille. Opin hahmojen nimet larpin jälkeisen yön aikana vaikka olin itse larppia suunnittelemassa ) niin ei sekään auta, että monia kutsuttiin nimimerkeillä.
Mutta muillakin on varmasti asiaan jotain sanottavaa ja itsellä on nyt joko pää ihan tyhjä, tai se on sitten niin täynnä etten saa ajatuksistani kiinni. Eli jatkakaa Minä lähden nyt nukkumaan ja tulen sitten myöhemmin katsomaan mitä soopaa sitä tuli kirjoitettua ja itkemään teille ikävääni, kuhan ensin sisäistän ajatuksen, että kaikki te ihanat ihmiset olette hajaantuneet kauas eripuolille Suomenmaata enkä näe teitä pitkään aikaan
Mutta SUURI KIITOS TEILLE KAIKILLE!!!
Mutta kieltämättä oli aika haikeaa, koska olin viimeinen lähtijä ja sain katsella kun kaikki muut pikkuhiljaa hävisivät. "Lopulta jäi vain pieni Jaamar istumaan yksin keinuunsa "
Mutta ihan oikeasti ja vakavasti, olin ensimmäistä kertaa MISSÄÄN miitissä ja olin ihan yllättynyt, miten lämmin ja läheinen tunnelma siellä oli. Vielä toistaiseksi olen onnistunut pitämään siitä tunnelmasta kiinni. Juuri tällä hetkellä mielessä vain vilisee miitin tapahtumia, enkä saa oikeastaan yhdestäkään kunnolla kiinni (mikä johtunee siitä, että olen melko väsynyt, kolmen yön valvomisesta). Päällimmäisenä mielessä ihanat ihmiset ja monet, monet halaukset. En pysty edes laskemaan kuinka monta halausta sain ja kuinka monelta eri ihmiseltä Eli kannatti lähteä. Monet kontulaiset saivat myös nyt ihan oikean ihmishahmon mielessäni, ja seuraava urakka onkin yrittää yhdistää oikeat ihmiset ja netti-ihmiset toisiinsa. Kun nääs omistan surkean nimimuistin (mikä tuli myös larpissa esille. Opin hahmojen nimet larpin jälkeisen yön aikana vaikka olin itse larppia suunnittelemassa ) niin ei sekään auta, että monia kutsuttiin nimimerkeillä.
Mutta muillakin on varmasti asiaan jotain sanottavaa ja itsellä on nyt joko pää ihan tyhjä, tai se on sitten niin täynnä etten saa ajatuksistani kiinni. Eli jatkakaa Minä lähden nyt nukkumaan ja tulen sitten myöhemmin katsomaan mitä soopaa sitä tuli kirjoitettua ja itkemään teille ikävääni, kuhan ensin sisäistän ajatuksen, että kaikki te ihanat ihmiset olette hajaantuneet kauas eripuolille Suomenmaata enkä näe teitä pitkään aikaan
Mutta SUURI KIITOS TEILLE KAIKILLE!!!