Tietokilpailu (ei googlaajille yms.)

Siira mainittu! Kyllä, se on oikein! Jättiläissiira (the giant isopod) on kyseessä. Kyseinen otus näyttää siis jopa 75cm pitkältä siiralta, joka elää leppoisasti keräilijäelämää merenpohjassa ja ovat tärkeitä meren ekosysteemille. Suurin mitattu yksilö painoi melkein kaksi kiloa.

Nämä eläimet ovat suuria siksi, että merenpohjassa on viileää ja paine on valtava, joten iso koko sekä suojaa eläintä että tekee ruumiintoiminnoista hyötysuhteeltaan tehokkaampia. Ilmiö on nimeltään "deep sea gigantism" ja aiheuttaa juurikin niitä jättiläiskalmareita ja jättiläisentaskurapuja muita valtavia otuksia.

Eikö olekin lutuinen:
5f6a9c4c4065f21f7122a441dae92fb3.jpg

Otus ojentaa vuoron Jaamarille sievästi hymyillen.
 
Laitetaan perään toinen tunnistustehtävä. Mihin sopivat seuraavat faktat.

Vaaleanharmaankirjava
Yläperä viiruinen, alaperässä leveitä tummia ruotojuovia.
paino 12–16 g
Suomessa pohjoisen havumetsävyöhykkeen laji, mutta esiintyy myös tunturikoivikoissa.
Elinvoimainen, rauhoitettu
 
Urpiainen
Acanthis flammea
  • Tieteellinen synonyymi: Carduelis flammea
  • Heimo: Peipot – Fringillidae
  • Yleiskuvaus: Vaaleanharmaankirjava punaotsainen pieni peippolintu. Muistuttaa tundraurpiaista, mutta on väriltään tummempi ja viiruisempi. Yläperä viiruinen, alaperän höyhenissä leveä tumma ruotojuova.
  • Koko: Pituus 11,5–14 cm, paino 12–16 g.
  • Pesä: Puussa tai pensaassa 0–4 m:n korkeudella. Rakennettu huolellisesti oksista, varvuista, keskikerros jäkälistä, ohuista juurista, katajankuoresta yms. Vuorattu pajunvillalla, poronkarvoilla ja höyhenillä.
  • Pesiminen: Munii 3–7 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 10–12 vrk. Pesäpoikasaika 12–13 vrk. Pesimäkausi pitkä, huhtikuusta heinäkuun loppupuolelle. Osalla kannasta kaksi pesyettä.
  • Esiintyminen: Suomessa pohjoisen havumetsävyöhykkeen laji, mutta pesii myös tunturikoivikoissa. Pesimälintuna runsas Pohjois-Suomessa, mutta pesii ajoittain Etelä-Suomessakin. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 200.000–500.000 paria. On joinakin vuosina runsas lintujen talviruokintapaikoilla.
  • Muutto: Osittaismuuttaja, jonka vaelluksia ja talvehtimisia luonnehtii epäsäännöllisyys. Syysmuutto loka–marrakuussa, kevätmuutto maalis–huhtikuussa. Talvehtii Etelä- ja Keski-Venäjällä sekä Suomessa.
  • Ravinto: Erilaiset kasvien siemenet, talvella lepän ja koivun siemenet.
  • Ääni: Lentoääni ”dšu- dšup”, kutsuääni nouseva ”tsäii”. Laulu koostuu kutsuäänen toistelusta ja surisevista äänistä.
  • Uhanalaisuus: Elinvoimainen, rauhoitettu.
Urpiainen on harmaanruskea, tummaviiruinen peippolintu, jolla on musta leukalappu, punainen otsa ja siivillä kaksi vaaleaa siipijuovaa. Koiraalla on vaihtelevassa määrin punaista myös rinnassa. Urpiaisen yläperä on viiruinen ja alaperän höyhenissä on leveä tumma ruotojuova. Koivet ovat tummanruskeat, nokka on tummakärkisesti keltainen ja silmän värikalvo on tummanruskea.

Vuoron saa siis @Laichalaf :)
 
Äh, minulle tulee nyt vain numerokysymyksiä mieleen. Tai sitten pitäisi kysyä jotain hassua kuten mitkä olivat Frodo Reppulin isoäitien nimet? Nyt kun huomasi että eipä tuota muistakaan enää. Voipi viedä vuoron yhdenkin isoäidin nimellä, tai jopa ilman, jos on joku mielessä polttava kysymys johon saa kivoja vastauksia.
 
Kaunokoiso Ottinen (eli Belladonna Tuk) lienee ainakin toinen, koska hän oli muistaakseni Bilbon äiti ja Bilbohan on Frodon setä eli oletettavasti hänen äitinsä oli myös Frodon isän äiti.
 
Annan mielelläni vuoron pois, en nimittäin ole onnistunut keksimään hyvää kysymystä ja kaappien siivous on kesken.
 
Frodon äidin äiti... Tuk suvusta tämä henkilö löytyy. Taisi olla Gerontius Tukin tytär. Menee vähän veikkauksen puolelle mutta olisiko ollut Mirabella Tuk?
 
Muistaakseni Belladonna ja Mirabella olivat sisarukset (Gerontiuksen tyttäriä molemmat) joten Belladonna/Kaunokoiso oli Frodon isotäti ja Mirabella isoäiti. Mutta se toinen isoäiti, ei aavistustakaan.

(Bilbo oli vanhempiensa ainoa lapsi, joten hän ei voinut olla Frodon setä eikä eno.)
 
Tik sanoi:
(Bilbo oli vanhempiensa ainoa lapsi, joten hän ei voinut olla Frodon setä eikä eno.)
Click to expand...

Totta tosiaan. Hobittituntemukseni on selkeästi päässyt hapertumaan. Sama sukunimi hämäsi, mutta sukulaisuussuhde olikin hiukan muistamaani etäisempi.
 
Tiedä sitten olenko ansainnut vuoroani, mutta käytän sen kuitenkin kiitosten kera.

Millä nimellä tunnetaan paremmin Aggregat 4?

(Emme tässä yhteydessä ole ylenmäärin kiinnostuneita siitä, mitä olivat Aggregat 1, 2, 3, 5 ja 4b, ja mitä olisivat ehkä olleet Aggregat 6, 7, 8, 9, 10, 11 ja 12. Toteamme tämän vain osoittaaksemme, että numero nelosella on tässä yhteydessä mielekäs merkitys sarjan 1-12 osana.)
 
Tšernobylin ydinvoimalan tuhoutunut reaktori?
(arvailen sellaisen muistikuvan kera, että siihen olisi jotenkin liittynyt numero 4)
 
Tuhoutumiset liittyvät olennaisena osana Aggregat-sarjaan mutta neuvostoliittolaiset eivät. Tai, no, kyllähän hekin tulivat mukaan kuvioihin tietyssä vaiheessa. Ydinvoima kuitenkin pysyi poissa. Onneksi, herranen aika.
 
Jollain on nyt kyllä pahasti ongelmia sähkön saannin kanssa, kun pitää agrekaatteja alkaa käyttämään. Sen verran hankala sähkönsyöttökohde, että agrekaattejakin tuhoutuu ja niitä on tarvittu peräti 12 (tai 13 jos se 4b lasketaan myös). Sitä onkin sitten hankalampi arvailla että mikä se kohde olisi. Tuskin normaali maatila. Jokin teollisuuslaitos?
 
Sana kohde liittyy myös erinomaisen olennaisesti A4:ään ja koko A-sarjaan, mutta täytyy muistaa, että ”aggregaatti” on monissa kielissä ensisijaisesti tai kokonaan aivan muuta kuin sähköä tuottava kone, lähinnä sana tarkoittaa (monissa kielissä) usean eri koneen (esim. voima- ja työkone) yhdistelmää, jolla on tietty tarkoitus. Sitähän on myös meikäläinen aggregaatti sähkögeneraattoreineen ja polttomoottoreineen.

Esim. englanniksi aggregaatti on engine-generator. Emme ole lainkaan tekemisissä energiantuotannon kanssa.
 
You must log in or register to reply here.
Ylös