Tietokilpailu (ei googlaajille yms.)

Ei ole Kristiina kuningatar kyseessä vaikka hän tästä saattaa helposti ensimmäisenä mieleen tullakin. Vähän toisenlaista "kuninkaallista" haetaan.

Veikkaan vaikka Fairbanksin kaupunkia Alaskassa, jolle saattaisi kultaryntäyksen aikaan sopia tämä nimi. Voi olla että olen nähnytkin tämän nimityksen joskus.

Ehdotan Louhea Pohjolan emäntää, vaikka en keksikään, millaisessa yhteydessä tuollaista nimeä olisi voitu käyttää.

Piti Googlella tarkistaa mutta en löytänyt tietoa, että Fairbanksillä olisi tällaista lempinimeä. Jokatapauksessa Fairbanks ei ole se jota tässä haetaan.
Louhikaan ei ole arvoituksen avain.

Annettaan lisäävihje: Nimen saajan tarina alkoi Saksasta ja päättyi Norjaan.

Se saksalainen laiva, joka sodan aikana upotettiin Pohjois-Norjan vuonoon. Oli siellä ankkurissa ja englantilaiset sukeltajat veivät räjähteet.

Minä veikkaan jonkinlaista vuorta.

Smaug?

Hyväksyn eowynofmay:n vastauksen, sillä kohde on aivan oikea vaikka nimi ei mieleen muistunutkaan.

Eli kyseessä siis saksalainen taistelulaiva Tirpitz.
Rakennettiin Wilhelmshavenin laivastotelakalla Saksassa. Laskettiin vesille vuonna 1939 ja otettiin palveluskäyttöön vuonna 1941. Upposi Tromssan vuonossa Norjassa vuonna 1944.

Brittien pienoissukellusveneiden laskemat räjähdyspanokset olivat jo aikaisemmin vaurioittaneet Tirpitziä pahoin mutta lopullinen tuho tuli brittien pommikonelaivueen pudottamien Tallboy -pommien (5400 kg) muodossa. Kolme osumaa saanut Tirpitz kaatui ympäri ja upposi.

Lonely Queen of the North nimitys juontaakin juurensa ilmeisesti juuri briteiltä. Epäilen tosin, että nimitys on syntynyt vasta sodanjälkeisen historiakirjallisuuden myötä. Saksalaiset itse eivät tietääkseni ainakaan tätä nimitystä käyttäneet. Britit (ja monet muutkin) viittavat laivoihin feminiinisellä hän -muodolla "she". Siitä siis kuningatar.

Muu nimitys viittaa mm. siihen, että Tirpitz oli yksi Saksan viimeisiä suuria alusyksikköjä. Lisäksi alus oli vuodesta 1942 lähtien sijoitettu Norjaan. Vaikka Tirpitz:n operatiivinen toiminta jäi hyvin vähäiseksi, se kuitenkin sitoi koko ajan pelkällä olemassaolollaan huomattavan määrän brittien laivastoyksiköitä, joiden tuli olla käytettävissä mikäli Tirpitz lähtisi merelle. Tässä suhteessa Tirpitz olikin oiva esimerkki ns. "fleet in being" periaatteesta, jossa pelkkä laivaston olemassaolo on uhka vihollisille. Britit tekivatkin koko sodan ajan useita operaatioita, jotta saisivat tuhottua Tirpitz:n.

eowynofmay jatkaa.

Tirpitzhän se oli. Tuota brittien antamaa nimitystä en ole koskaan kuullut, joten ihan vaistolla vastasin. Muistelin, että se tuhoutui jo siinä, kun brittiläiset sukeltajat yrittivät viedä torpedot, mutta se yritys meni siis poskelleen. Olen käynyt katsomassa Kåfjordin vuonon, jossa laiva tykkäsi majailla sekä Tromssan edustan. Ihan varta vasten Tirpitzin takia Tuo sukeltajien käyttö ja tämä uutinen ovat erityisesti jääneet mieleen "Kun laiva halusi suojautua ilmahyökkäykseltä, sen miehistö alkoi tuottaa keinotekoista sumua. Sitä saatiin aikaan sekoittamalla vettä ja klooririkkihappoa. Happo on myrkyllistä ja siksi miehistöt joutuivat käyttämään kaasusuojaimia. Sumun sekaan laiva katosi täysin. " (Lähde: Yle.fi)

Pysytäänpä tässä sotateemassa, mutta siirrytään lentokoneisiin. Voi olla liian helppo, mutta antaa mennä...
Suomi suunnitteli ennen talvisotaa ihka omaa hävittäjää. Minkä nimistä ja mihin loppujen lopuksi tämä projekti kaatui?
Tarkennan: En tarkoita harjoitushävittäjää.

Olisiko se ollut nimeltään Myrsky. Monenlaisia ongelmia rakentamiseen varmaan liittyi, mutta olisiko keskeyttämisen syynä ollut Saksasta jatkosotaan saadut paremmat koneet, jolloin oman lentokoneen rakentaminen ei enää ollut tarpeellista tai järkevää.

Hävittäjä oli nimeltään Itikka ja sen suunnitteluun palkatut pohjalaisinsinöörit hassasivat kaikki rahat lentävän lehmän prototyypin rakentamiseen. Nelipiippuinen konekivääri oli luonnollisesti sijoitettu koneen mahaan, jolloin sillä pystyi ampumaan vihollishävittäjiä vain jyrkässä nousussa tai syöksyssä. Koneen pyrstöosaa nostamalla sen perässä ollut pommitusaukko paljastui, mutta muutama musta kranaatti, joita sieltä pudotettiin, osoittautuivat liian heikkotehoisiksi. Talvisodassa prototyyppi onnistui itse asiassa pudottamaan pari neuvostohävittäjää, koska niiden pilotit eivät ankaralta naurukohtaukseltaan pystyneet ohjaamaan koneitaan, mutta Itikan kohtaloksi koitui täysin huumorintajuton neukkupilotti, joka ampui ja pudotti sen autuaammille laidunmaille.

Hyväksyn vastauksen, vaikka hainkin vähän toista asiaa kuin kehityksestä jälkeen jäämisen. Mikä on kyllä ihan oikea vastaus sekin. Kehittely aloitettiin v. -38 ja jatkosotaan mennessä kone oli jäänyt auttamattomasti vanhanaikaiseksi. Toinen suuri tai jos ei jopa suurempi ongelma olivat koneen liimaukset, jotka eivät kestäneet Suomen säätä. Silti kone palveli vielä jatkosodassa tiedustelulentolaivueessa ja ottipa muutaman kerran jopa voitokkaasti yhteen viholliskoneiden kanssa. Mielenkiintoista on, että Myrskyn kadonneet piirustukset löytyivät purettavasta autotallista1990. Niiden ja säilyneen kehikon perusteella lähdettiin tekemään entisöintiä ja tulemme näkemään uuden uljaan Myrsky MY-14 koneen 6.3.2021. Jos asia kiinnostaa, niin Yle Puheessa oli aiheesta mielenkiintoinen juttu: https://areena.yle.fi/audio/1-50080252

Olorin jatkakoon.

Olen tainnut kuulla tuon ohjelman joskus radiosta.

Suomen Neuvostoliitolle luovuttamilla kunnilla ei pääasiassa ole virallisia vaakunoita, koska tuolloin vain kaupungeilla oli vaakunat. Myöhemmin on laadittu perinnevaakunoita, joten nykyään Helsingin Kuntatalon seinällä on vaakuna kaikille Suomen entisille ja nykyisille kunnille. Miksi yhdelle luovutetun alueen maalaiskunnalle on jäänyt perinnöksi virallinen, käytöstä poistettu vaakuna ajalta ennen sotia?

Kyseinen maalaiskunta oli niin iso, että se oli juuri saamassa kaupungin oikeudet.

Olisiko kyse Viipurin maalaiskunnasta, ja sillä olisi ollut sama vaakuna kuin Viipurilla?

Viipurin maalaiskunnalle näyttää olevan pitäjäseuran vaakuna "Sinisellä kilvellä kolme tähkää ja viipurinrinkeli, kaikki kultaa.". Käkisalmen ja Sortavalan maalaiskunnille en kyllä löytänyt erillistä vaakunaa, mutta mitään täysin kattavaa lähdettäkään en löytänyt. Kyseessä on kuitenkin aivan oma vaakunansa, joka on suunniteltu jo vuonna 1921, mutta ehti olla virallinen vain vajaan vuoden verran.

Terijoki oli kai hieman erilainen paikka, joten olisiko se?

Japp'ia mukaellen veikkaan Pitkärantaa joka oli kasvanut tarpeeksi suureksi hakemaan kaupunkioikeuksia.

Terijoen vaakuna kiertää ohjetta, ettei vaakunassa pitäisi olla kirjaimia ("Kultakentässä sininen lakiopaalu, jonka paaluosa aaltokoroinen"), mutta lienee tuoreempaa tekoa. Pitkärantaa ei koskaan ehditty erottaa Salmista, joten sen osalta saadaan tyytyä pitäjän perinnevaakunaan ("Punaiseen ja mustaan lohkoisella kilvellä hopeapalkki, jonka saatteena yläpuolella puuauran kaksiteräinen lapa kädensijoineen suoraan takaa nähtynä kärjet alaspäin, alapuolella ankkuri, molemmat hopeaa.")

Syynä ei ole kaupungin perustaminen eikä kunnassa mitään kaupunkimaista ollutkaan, pikemminkin päinvastoin. Vaakuna ei kuulunutkaan kunnalle, vaikka valtioneuvosto sen vahvistikin.

Ei-kunnallinen vaakuna olisi voinut kuulua Ensolle (oliko se myös kunta?)