Tietokilpailu (ei googlaajille yms.)

Tiedän satavarmasti että Svinhufvud (meniköhän kirjoitusasu noin, hyvä minä) on toinen, mutta keksisikös joku älynystyrä toisen?

Itse veikkaan Lauri Kristian Relanderia.
 
Tix sanoi:
Tiedän satavarmasti että Svinhufvud (meniköhän kirjoitusasu noin, hyvä minä) .
Click to expand...

Itse asiassa sukunimen täydellinen muoto on Svinhufvud af Qvalstad :grin: (30-luvun pienillä kansakoululaisilla oli kovat paikat).
Ja Kallio on siis toinen.
(Relander on Hietaniemen uuden puolen korttelissa 28.)

Sopivatko Tix ja Ereinion keskenään seuraavasta kysymysvuorosta?
 
Ilman Ereinionia valmista ei olisi tullut, ja iso E olisi hyvinkin saattanut tietää mielenkiintoisen sukunimen omaavan toisenkin pressan, joten olen valmis luovuttamaan kysymysvuoron purnuamatta hänelle :wink:
 
Olisin kyllä saattanut erhettyä luulemaan, että Ryti olisi ei-toivottuna henkilönä kipattu jonnekin pusikkoon. Jos Sianpää kasvattaa koiranputkea Luumäellä, niin se olisi ollut myös ihan looginen arvausvaihtoehto.

Niin, ja sitten kysytään:

Mistä paikkakunnasta sherryn nimi juontaa juurensa?
 
Ereinion sanoi:
Olisin kyllä saattanut erhettyä luulemaan, että Ryti olisi ei-toivottuna henkilönä kipattu jonnekin pusikkoon.
Click to expand...

Suomen presidentit on yleensä haudattu niiden paikkakuntien hautuumaille, joissa sattuivat kuollessaan asumaan. Vain Mannerheimin kalmo kärrättiin erikseen Helsinkiin.

Eikös se sherryn nimi tullut Jerez-nimisestä paikkakunnasta.
 
Juu, Jerez de la Frontierastahan se juontuu. (Lisäkysymyksenä voisi heittää, mistä tulee Jerezin lisämääre...)
 
Enpä tuosta Jerezin lisämääreestä tiedä.

Mutta mikä (ja milloin) oli viimeinen Suomessa viranomaisten toimesta takavarikoitu ja hävitetty kaunokirjallinen teos?
 
Kirjailija sai kyllä ehdollista ja kustantaja sakot, mutta kirjan painokseen eivät viranomaiset kajonneet. Kustantaja julkaisi "Juhannustansseista" uuden, "siistityn" painoksen jo oikeudenkäynnin kestäessä (1966).

Eli "Juhannustanssit" ei kelpaa.
 
Jyväskylän yliopiston kirjaston sivuilta löytyvän mainiossa kiellettyjä kirjoja käsittelevässä dokumentissa viimeinen tuhoamismaininta on Kaarlo Uskelan teoksen "Pillastunut runohepo" kohdalla. Jos tuo on oikea vastaus, niin katson lunttauksen oikeutetuksi, eihän kukaan ole moisesta opuksesta ikinä kuullut.
 
Lentävä lumi sanoi:
Äh.. Kukaan ei selvästikään oikeasti tiedä. Hyvin karkeasti jaoteltuna 4, mutta lähempänä totuutta on 6. Ja niitähän on tundra- ja metsänenetsi ja tundra- ja metsä enetsi, nganasani ja selkuppi. (Tunnettuja samojedikieliä on enemmänkin, mutta muut ovat kuolleet sukupuuttoon)

Ja siis nopeimmalle vuoro..
Click to expand...
Minä ajattelin, että enetsi, nenetsi, nganasani, selkuppi ja sitten vielä joku, jota en muista. Luulin oikeasti, että tiesin. ;D

No joo. Nyt loin silmäyksen wikipediaan. Kamassin puhujia on ollut vuonna 1989 yksi henkilö, joten on hyvin todennäköistä, että nykyään ei enää yhtään. :)
 
Ereinion sanoi:
dokumentissa viimeinen tuhoamismaininta on Kaarlo Uskelan teoksen "Pillastunut runohepo" kohdalla.
Click to expand...

En millään päässyt antamaasi osoitteeseen. Uskelan teos on 1920-luvulta. Minun tietojeni mukaan ainakin kaksi paljon tunnetumpaa (käännettyä) kaunokirjallista teosta on Suomessa määrätty takavarikoitaviksi (ja oletin että hävitettäväksi) vielä useita vuosikymmeniä myöhemmin.
 
Ei. "Säädyllinen murhenäytelmä" ei joutunut (ei ehtinyt joutua?) vaikeuksiin viranomaisten kanssa. Kustantaja (WSOY) tuli katumapäälle, hävitti jo valmiin painoksen (joka ei ollut vielä ehtinyt kauppoihin) ja julkaisi teoksesta noin vuotta myöhemmin (1941?) karsitun laitoksen. (Vuoden 1995 laitokseen aikanaan poistetut kohdat on palautettu.)

Haussa on suomennettu romaani jonka jo markkinoilla olleet (suomenkieliset) kappaleet takavarikoitiin ja hävitettiin oikeusministeriön määräyksestä.
 
Telimektar sanoi:
Ereinion sanoi:
dokumentissa viimeinen tuhoamismaininta on Kaarlo Uskelan teoksen "Pillastunut runohepo" kohdalla.
Click to expand...

En millään päässyt antamaasi osoitteeseen. Uskelan teos on 1920-luvulta. Minun tietojeni mukaan ainakin kaksi paljon tunnetumpaa (käännettyä) kaunokirjallista teosta on Suomessa määrätty takavarikoitaviksi (ja oletin että hävitettäväksi) vielä useita vuosikymmeniä myöhemmin.
Click to expand...
Kah, minulla linkki toimii ongelmitta. Osoite on http://kirjasto.jyu.fi/jyk/kokoelmat/julkaisut/kielletyt_kirjat/
Mutta vaihtoehtoja lienee kaksi. Henry Millerin Kravun kääntöpiiri ja E. Myklen Laulu punaisesta rubiinista. Veikkaan Milleriä.
 
Kravun kääntöpiiri oli hakemani teos, takavarikointipäätös Suomessa vuonna 1962. (Sen pitäisi olla viimeinen laatuaan. Mykle oli vuodelta 1957. Kustantaja uskaltautui julkaisemaan Millerin kirjan uudestaan vuonna 1970, eikä mitään enää tapahtunut. )

Olin muuten saanut linkkisi toimimaan - ja todennut että olin nähnyt sen ennenkin. :grin:
 
Muistin siis järjestyksen vielä vuorokauden dokun luvun jälkeenkin. Jee.
No, otetaanpa nyt se lisäkyssäri viralliseksi, eli mistä tulee edellä mainitun, sherrystä ja formuloista tunnetun Jerezin lisämääre de la Frontiera?
 
You must log in or register to reply here.
Ylös