Lasketaanko Morian Länsiportti mukaan? Senhän teki, kuten portin riimut kertoivat, kääpiöseppä Narvi (joka tunnetaan nykyaikana myös mainioista kiukaistaan?), mutta pintasilauksen viimeisteli haltiaherra Celebimbom, joka samaisen riimukirjoituksen mukaan piirusti kyseiset kirjaimet, joten ukset eivät ole 100-prosenttisesti Made by Dwarves.
Kääpiökiuas, jee! Paitsi että kiuasfirma Narvi Oy on saanut nimensä ja kiukaan nimen paikallisesta
Narvijärvestä, joka siis lainehtii nykyisin Rauman kaupunkiin kuuluvassa entisessä Tl. Lapin kunnassa (milloin ei ole jäässä).
Mutta! Tietysti voimme kysyä mistä
järvi on saanut nimensä? Onko lappilaisten kiuasseppien sepäntaito kääpiöiden peruja? Nostivatko pitkäparrat Narvijärvestä järvimalmia itsensä Narvin (tai toisen samannimisen kääpiön) johdolla ja takoivat siitä sampoja ja kampoja ihmisten iloksi? Oliko Seppo Ilmarinenkin kääpiö, Durinin sukua? Kukapa tietää. Kukapa niin.
Mysteeriä syventää edelleen erään jokseenkin birminghamilaisen reservin luutnantin muistiin merkitsemä kääpiö Gimlin kryptisehkö toteamus S:n saattueen norkoillessa Narvin oven edessä, että nimittäin Narvi taitoineen samoin kuin koko hänen sukunsa on maan päältä kadonnut. Ensi kuulemalta voisi ajatella, että G-man tarkoittaa vain sitä, että Narvin ajoista on niin kauan, että katoaminen on ehtinyt luonnostaan tapahtua [osin myös ehkä tietyn balrogin avustamana] mutta miksi hän nimenomaan sanoo, että Narvin
suku on kadonnut?
Ehkä Narvi jonakin kauniina toisen ajan päivänä keräsi kokoon vastaan hangoittelevan familynsa, lastasi partavahapurnukkansa, pajavasaransa ja alasimensa ponien [voi poni parkoja!] selkään ja kopsutteli tiehensä kera takana siintelevää Z'ha'dumia kohti kaihoisia katseita luovan kotiväkensä, aina tarujen ja kronikoiden tavoittamattomiin, kaukana pohjoisessa asuvan kansan luo auttaakseen sitä kehittämään alkeellista sivilisaatiotaan ja välillisesti myös telakkateollisuutta ja pläkkimukien väsäämisen jaloa taitoa. Ehkä hänet oli jopa kutsuttu pohjoiseen, liioitelluilla lupauksilla (kausikortteja! kaupunkipolkupyöriä! Turun sinappia!) sinne houkuteltu. Kukapa kerta kaikkiaan tietää! Vaan olisivatko kääpiöt tänne voineet asettua, vähitellen kansaamme sulautua ja sille omat ominaispiirteensä ja moninaiset taitonsa ja kykynsä perinnöksi antaa? Eipä kai sittenkään. Liian kaukaa haettua, tunnustan.
Mutta kun katsoo Leif Segerstamia...