Stalin otti usein vierailijoita vastaan Kremlin-toimistossaan. Hän ei pitänyt sen seinällä omaa kuvaansa saati kenenkään (vielä toistaiseksi elossa olevan) alaisensa kuvaa. Stalin oli vaatimaton mies, tai niin hän ainakin mielellään antoi ymmärtää, ja hänen marsalkoidensa ja muiden alaistensa oli syytä olla vieläkin vaatimattomampia.
[Oli eri asia, mikäli neuvostokansalaiset halusivat osoittaa spontaania kiintymystään johtajaansa kohtaan tämän kuvien avulla, sitä Stalin ei halunnut estää.]
Kointähden arvaukset olivat sikäli oikeammansuuntaisia, että Stalin tosiaan - varsinkin sotilaallisen kriisin aikana - etsi samaistumiskohteita sankarillisista historian hahmoista, vähän samaan tapaan kuin Hitler Fredrik Suuresta.