TSH #36: II/3.8. Tie Rautapihaan

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Taistelu on ohi, seuraa ikään kuin välinäytös, siirtyminen seuraaviin tapahtumiin. Mutta siirtymän kuluessa päivitetään monia tärkeitä tietoja tähänastisesta sodan kulusta sekä tehdään ekskursseja metsiin ja entteihin, luoliin ja Rautapihan ulkoasun kuvaukseen. Ja lopuksi hobittien ja Théodenin humoristinen kohtaaminen.

Yksityiskohtia (Kaapuhemmopainoksen sivunumerot):

s. 476) Gandalf: "Niin, puut" - Gandalf sitten osaa olla cool!

s. 476) Gandalf: "...mahti joka liikkui maan päällä ennen kuin haltiat lauloivat tai vasarat paukkuivat" - vaan eivätkö entit heränneet samalla kuin haltiatkin? Eivät ainakaan ennen suippokorvia. Vasaroiden paukkuminen viitannee kääpiöihin.

s. 476) Gandalf: Ennen löytöä raudan... - mahtaako olla rohanilaisten vai haltioiden runo? Vai peräti Gandalfin oma sepite?

s. 477) Gandalf: "...sillä me menemme neuvottelemaan" - miksi ukko ei paljasta enempää Rautapihan tilanteesta? Kiusallaanko? Vai haluaako hän saada aikaan dramaattisen tilanteen? Vai eikö hän tosiaan ole varma siitä, mikä heitä siellä kohtaa? Kävihän hän siellä aiemmin, vai?

s. 478) "Mustainmaan miehet hämmästyivät, sillä Saruman oli kertonut heille, että Rohanin miehet olivat julmia ja polttivat vankinsa elävältä." - vaan eivätkö mustainmaalaiset tunteneet naapurinsa tarpeeksi hyvin vuosisatojen takaa niin että Saruman tuskin saattoi heille syöttää mitä tahansa pajunköyttä?

s. 478) "kohosi kaksi kumpua." - kukaan ei taida olla kiinnostunut siitä, minne mustainmaalaisten kaatuneet illalla haudattiin.

s. 479) Legolas: "ja minä olen nähnyt monen tammen kasvavan terhosta lahoamisikään. - yksi pieni viite Legolasin iästä, ei tosin kerro miten vanha hän on, mutta ainakin sen, miten nuori hän ei ainakaan ole. Kauanko vähintään kestää epämääräisesti ilmaistu "monen tammen kasvaminen terhosta lahoamisikään"?

s. 480) Gimli: "Me tekisime valot, sellaiset lamput, jotka kerran loistivat Khazad-dûmissa..." - niin, millaisia lamppuja siellä mahtoi olla? Öljylamppuja? Kynttilälyhtyjä? Muuten, miksi Tolkien heitti tähän niin pitkän kuvauksen luolista? Jotenkin, ihan pikkuisen, tuntuu ylimääräiseltä koko Gimlin haltioitunut selostus.

s. 481) Gandalf tuntee Syvänteensolan luolien nimen: "Agladrondin Kimaltelevat Luolat" - ovatkohan nuo sittenkin olleet jo jonkinlainen turistinähtävyys aikoina ennen?

s. 481) Gimli: "Ei, ei!" - näistä kevennyksistä minä sitten pidän.

s. 481) Gandalf: "...tehän kutsutte metsääkin omalla kielellänne Entsaloksi." - englanniksi Entwood; eikös tämä ole suomennettu eri kohdissa eri tavalla?

s. 482) "Joen yli johti kolme riviä astinkiviä ja niiden välissä oli hevosten kahlaamot" - missä päin maailmaa tällaisia kahlaamoita on rakennettu? Ja koska? Onko britannialainen malli?

s. 483) Gandalf: "Sellaista on tuon lajin ystävyys." - tämä sanonta on jäänyt päähäni jo varhain, ja sitä aina toisinaan toistelen sopivan tilaisuuden tullen (ettäs tiedätte).

s. 484) "...ja poissa olivat myös puut." - Mitenkäs siinä yhdessä Shakespearen näytelmässä, jossa puhuttiin liikkuvasta metsästä? Mikä näytelmä? Millaisia yhtymäkohtia? Muistaako joku?

s. 485) "[pylväs] oli musta; ja sen päässä oli suuri kivi joka oli veistetty ja maalattu pitkän valkoisen käden kaltaiseksi. Sen sormi osoitti pohjoiseen." - peukaloko pohjoiseen? Onko käsi kohotettu vai kuinka päin? Tätä en ole koskaan oikein jaksanut hahmottaa. Kämmenselkä kai on katsojaa päin [s. 487: "kynnet olivat punaiset"] tai sitten käsi on nyrkissä!

s. 486) "Siellä kohosi ihmeellisen muotoinen torni". - Orthancin ulkonäöstä lienee yhtä monta mielikuvaa kuin on lukijaa (jotka eivät piittaa elokuvan tuputtamista maisemista) ja hyvä niin. Rautapiha on kuvattu kaiken kaikkiaan rikkaasti ja monipuolisesti. Se on yksi niitä paikkoja, jonne olen aina halunnut päästä pällistelemään.

s. 486) "orthanc tarkoittaa - - - Markin vanhassa kielessä viekasta mieltä." - onkos tämä nyt muinaisenglantia vai oikeasti rohirrimin kieltä. Jos on muinaisenglantia, kyseessä on mielestäni looginen epäselvyys.

s. 488) LAPSILTA KIELLETTY! - mitä kaipaavat eniten haltia ja kääpiö? Viinaa ja tupakkaa!

s. 489) Mainio kuvaus hobittien varhaishistoriasta! - "sanotaan että he eivät tee paljon mitään" - anna mun kaikki kestää. Théoden on aivan oikeassa jatkaessaan: "Mutta näyttää siltä että enemmänkin voisi sanoa."

s. 489) Gandalf: "Ette tiedä mikä teitä uhkaa, Théoden..." - jälleen pilke silmäkulmassa; ei niin vakavaa tilannetta, ettei Gandalf olisi valmis leikinlaskuun.

s. 490) Gandalf: "Sillä Puuparta on Fangorn, vanhin enteistä ja heidän johtajansa, ja kun puhutte hänen kanssaan, saatte kuulla vanhimman kaikista elävistä olennoista puhuvan." - tämän maininnan paikkansapitävyydestä tai -pitämättömyydestä lie jo ollut puhetta jonkin toisen luvun yhteydestä, ellen väärin muista. Linkki sinne voisi olla paikallaan.

s. 490) Théoden: "...myös Vanhasta Toboldista" - englanniksi ...also of Tobold the Old. Juuri saman luvun alussa oli "Gamling Vanha" (engl. Gamling the Old); tämä "lisänimi" on kai kohtalaisen yleinen TSH:ssa etc., mutta milloin se on paras laittaa varsinaisen nimen jälkeen, milloin eteen? Makuasia? Vai olisiko suomennettava "Tobold Vanhasta?"
 

Telimektar

Fundamentalisti
"Ennen löytöä raudan...":
Tuskinpa nämä säkeet ovat ainakaan rohanilaisia, heillä tuskin oli niin paljon historiantajua, että olisivat tulleet ajatelleeksi tilannetta jolloin rautaa ei vielä käytetty. Sitäpaitsi rohanilaisilla ei kai ollut perimätietoa Sormuksesta (haltiathan siitä sepittelivät runoja niin tuoreeltaan, että Sauron ehti puolestaan kaivertaa sitaatin "tunnetusta haltiarunosta" sormukseensa; ks. "Menneisyyden varjo").

Tolkienilla on ajoittain viittauksia kivi- ja pronssikausien tapaisiin Keskimaan historian ajanjaksoihin.

Tom Bombadilin kertomuksessa Hautakerojen vaiheista kerrotaan, miten "nuori aurinko hehkui tulen lailla...[uusien ja ahnaitten miekkojen] punaisilla terillä", mikä alkutekstissä lukee [/i]on the red metal of their new and greedy swords. Eli kyse olisi ollut kupari- tai pronssimiekoista, ilmeisesti edainin esi-isien keskuudessa ennen Beleriandiin siirtymistä.

"Akallabethin" mukaan númenorilaiset joutuivat tosin ennen Toisen ajan puoliväliä kohottamaan varjon alla elävät Keskimaan länsirannikon asukkaat suorastaan paleoliittisen kivikauden tasolta: "Opettivat...kylvämään siemenen ja jauhamaan viljan, hakkaamaan metsää ja muotoilemaan kiveä."

Toisaalta "Mahtisormukset ja Kolmas aika"-kirjoituksen mukaan Sauronin alamaiset idässä ja etelässä rakensivat jo muutamaa sataa vuotta myöhemmin kaupunkeja ja kivimuureja ja heillä oli rauta-aseet.

"When young was mountain under moon" on myöskin kiinnostava, eivätkö Keskimaan vuoret ehtineet vanheta kauan aikaa ennen kuun nousua? (Poikkeuksena ehkä Sumuvuoret, jotka Melkor myöhäisessä vaiheessa kohotti esteeksi Oromen ratsastuksille; sieltäkö Caradhrasin pahantahtoisuus?)

Mustainmaalaisten hautapaikka kiinnosti ainakin Christopher Tolkienia niin paljon, että hän on lisännyt tähän kohtaan vuodesta 2004 alkaen lauseen "But the men of Dunland were set apart in a mound below the Dike". Tämä lause oli kuulemma ollut mukana J. R. R: T:n käsikirjoituksissa, mutta jäänyt vahingossa pois ensimmäisten 50 vuoden painoksista. Onnekasta, että tällainen poliittisesti korrekti korjaus voitiin nyt tehdä :wink:

Tämä eri hautakummuista kertova kappale päättyy edelleen virkkeeseen "Ämyrilinnan varjossa lepäsi yksin haudassaan Háma, kuninkaan vartioston päällikkö. Hän kaatui Portin edustalla."
Tällaiset Tolkienin lyhyet, herooisuutta kunnioittavat väläykset värisyttävät sieluani (tai jotain sen paikalla olevaa tuntoelintä) suloisesti.

Kuvaus Nan Curunirin laaksosta Rautapihan muurien edustalla "oli levittäytynyt lempeitä ja hedelmällisiä maita...oli muuttunut rikkaruohojen ja ohdakkeiden peittämäksi joutomaaksi" on tietysti symbolisesti selkeä, mutta särähtää jotenkin loogisesti. Luulisi, että Saruman olisi tarvinnut viljelymaita armeijoidensa ruokkimiseen. Oliko hän turmeltunut täydelliseen nihilismiin niin nopeasti, että hoiti valtapiirinsä asioita epärationaalisesti pelkän turmelemisen ilon takia. Myöhemmin Konnussa Sarkun menettelyn ymmärtää, mutta luulisi hänen vielä tässä vaiheessa yrittäneen pitää yllä illuusiota uuden järjestyksensä siunauksellisuudesta. Jälkikäteen ajatellen minusta tuntuu, että Sarumanin ja hänen aikaansaannoksensa olisi vielä tässä vaiheessa, hänen petoksensa paljastuttuakin, voinut kuvailla ainakin ulkoisella tasolla osittain "hyviksi".
 

Ereinion

Kontulainen
Tik sanoi:
s. 484) "...ja poissa olivat myös puut." - Mitenkäs siinä yhdessä Shakespearen näytelmässä, jossa puhuttiin liikkuvasta metsästä? Mikä näytelmä? Millaisia yhtymäkohtia? Muistaako joku?
Macbethissa on noitien ennustus, jonka mukaan kuningas M ei valtaa menetä ennen kuin metsä (en muista mikä nimeltään) marssii häntä vastaan tms. Ennustus toteutuu kun viholliset marssivat Mäkin kimppuun puidenlehviin maastoutumistarkoituksessa verhoutuneina. Eli ei noita yhtäläisyyksiä juuri löydy, vaikka Lorun Sorbusten Herrasta ("[höpötit] omasivat yhtä vahvat juuret kuin Macbethin liikkuva metsä") perusteella metsän luonteesta saattaa muuta kuvitellakin.
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Life's but a walking shadow; a poor player...

Kiitos, Ereinion! Macbeth, tietysti.

No, heitinpä Kuukkeliin hakusanoiksi Tolkien ja Macbeth. Eipä aikaakaan, kun kone raksutti vastauksia. Löysin niiden joukosta pari mielenkiintoista sivua:

* David Langfordin artikkeli Tolkien: Lord of the Royalties, jonka alkupuolella heti mainitaan Tolkienin suhteesta Macbethiin. Sitaatti vaikutti kovasti olevan peräisin JRR:n kirjeistä (niin kuin olikin) ja antoi lupauksia jatkotutkimuksille. Niistä myöhemmin.

*Toinen sivusto on minulle aikaisemmin tuntematon Gene Hargroven About the Songs and Poems in the Lord of the Rings, jossa riittää tutkimista enemmänkin. Suosittelen vierailua aivan yleisen mielenkiinnon vuoksikin. No, Hargrove mainitsee joka tapauksessa (n:o 11) miten hänen mielestään Enttien marssi Rautapihaan on samankaltainen kuin "metsän marssi" linnaa vastaan Macbethissa, ja toteaa lisäksi, että Macbeth oli "ainoa Shakespearen näytelmä josta Tolkien piti." Siitä myöhemmin, mutta Hargrove jatkaa vielä Macbethista: Éowynin ja Merrin taistelu Noitakuningasta vastaan on hänen mukaansa toinen yhtymäkohta Macbethiin, jota ei voinut surmata naisesta syntynyt mies, mutta jonka lopulta tappoi keisarileikkauksella syntynyt mies. Kieltämättä vakuuttavan tuntuinen yhtymäkohta.

Niin, Macbeth ja Tolkienin kirjeet: 7. heinäkuuta 1955 W.H. Audenille kirjoittamassaan kirjeessä (<i>Letters</i> 212 [alaviite]) hän kertoo siitä miten entit tupsahtivat mukaan Taruun. Ja Shakespearesta: "[enttien] osuus tarinassa johtuu luullakseni kouluvuosinani kokemastani karvaasta pettymyksestä ja inhosta siihen, miten Shakespeare käytti surkeasti "Suuren Birnamin metsän saapumista Dunsinanen korkealle kukkulalle." Halusin luoda kohtauksen, jossa puut todella saattaisivat marssia sotaan..." – Heti seuraavalla sivulla, samassa kirjeessä, Tolkien toteaa että hän inhosi sydämestään Shakespearea. (katso myös <i>Letters</i> 88, jossa JRR tuulettaa Christopherille mielipiteitään Hamletista). Enpä tiedä sitten, missä Tolkien (niin kuin Hargrove väittää) mainitsee sietäneensä Macbethia.

Joka tapauksessa tuo Tolkienin kirje osoittaa, että enttien sota on todella saanut innoitusta Macbethista, mutta näytelmä on toiminut vain ikään kuin negatiivisena esikuvana. Tolkien tekee siitä parodian.

Tässäpä vielä sitaattia Macbethista:

Will Shakespeare (Macb. V sanoi:
<i>Macbeth:</i>
Thou losest labour:
As easy may'st thou the intrenchant air
With thy keen sword impress, as make me bleed:
Let fall thy blade on vulnerable crests;
I bear a charmed life; which must not yield
To one of woman born.

<i>Macduff:</i>
Despair thy charm;
And let the Angel, whom thou still hast serv'd,
Tell thee, Macduff was from his mother's womb
Untimely ripp'd.
Koskee siis vasta tulevia tapahtumia, mutta tulkoon silti mainituksi tässä ja nyt. Muita yhtymäkohtia Macbethiin mainitsevat Hammond ja Scull <i>Reader's Companionissa</i> s. 21 (thain - thane - taani, Macbethin arvonimi), 89 (crack of doom), 147 (näky esi-isistä), 579 ("kuninkaan kädet ovat parantajan kädet"). Lisäksi he noteeraavat tässä puheena olleet kohtaukset: s. 381, 562.
 
Ylös