Vahvoja naisartisteja

On ehkä hieman hömelö tuo otsikko, mutta ehkä se herättää edes vähäsen kiinnostusta. Toivottavasti ainakin.

Eli mulle on iskenyt ehkä yllättäväkin into naissooloartisteihin. Aikaisemmin minun on ollut vähän hankala tykätä naislaulajista (lukuunottamatta muutamaa kestosuosikkia kuten Tori Amos tai Celine Dion), miesäänet iskevät paremmin. Nyt tässä ihan viime aikoina on asiat hieman muuttuneet, osittain siitä saattaa kiitos kuulua kaverilleni, joka tutustutti mut Kate Bushiin, ja nyt olen jo ihan mennyttä.

Tämän topicin tarkoituksena onkin ihan vain keskustella hyvistä naisartisteista, mitä nyt tulee mieleen, ja suositella omia suosikkeja.

Itse kuuntelen ja suosittelen ehdottomana ykkösenä Tori Amosta, siinä on aivan upea nainen. Omaa niin hienon äänen, ja soittaa pianoa niin nätisti. Muita suosikkejani ovat Celine Dion, Madonna (vanhempi matsku), uutena tuttavuutena aivan iiihana Kate Bush, Sarah Brightman (uskomattoman upea ääni), sitten vähemmissä määrin Sheryl Crow (upea cover Rollareitten Wild Horsesista) ja jopa Shania Twain. Barbra Streisandista tykkäsin lapsena, on sillä vieläkin joitain aika kelpoja biisejä.

Eli näin. Saa suositella lisää, minä tulen varmaan myöhemmin ylistämään Tori Amosta ja Kate Bushia, jos tämä topikki yhä hengittää.

Ihan näin äkkiä tulevat mieleen ikisuosikkini Aretha Franklin ja Annie Lennox. Niin ja tietty Janis Joplin sekä Dusty Springfield.

Äh. Heistä lisää, kunhan saan tuon yhden kirotun esseen valmiiksi. Mutta vahvoista naislaulajista kun on puhe, ei tuota nelikkoa voi unohtaa.

Heittelen tästä nyt linkin omaan viestiini tuolla "Missä kappaleessa / yhtyeessä /
artistissa on sitä jotain?" -topikissa. Kyse on siis artistista nimeltä PJ Harvey.

Kate Bush, mikä ihana nainen! Tämä topicci hengittää näin ollen vähintään niin kauan kuin minä täällä pyörin. Voisin ylistää Katea loputtomiin. Isäni minut häneen tutustutti vuosi sitten, soittamalla kahta kappaletta nimiltään Cloudbusting ja Running up that hill. Olin hetkessä myyty hänen kasarituotannolleen, ja nuo kaksi ovat edelleen kärkipäässä maailman loistavimpien laulujen listalla. Talostamme löytyy kyllä niitä ensimmäisiäkin levyjä, ja niitä en pidä yhtä hyvinä kuin myöhempiä... Ainoastaan Wuthering Heights yltää samalle tasolle kuin esim. Hounds of Love-levyn kappaleet.

Hieno ääni, hienot lyriikat ja taito tehdä suurenmoista, tunteita herättävää ja ihmeellisen erikoista musiikkia. Miten sen nyt muutenkaan sanoisi!

Vine Trellis sanoi:

Ainoastaan Wuthering Heights yltää samalle tasolle kuin esim. Hounds of Love-levyn kappaleet.

Click to expand...

Oi, Wuthering Heights on niin uskomattoman hieno! Mutta myös Moving, Wow (!), Breathing ja Babooshka, siinä on 70-80-luvuilta hienoja biisejä. Varsinkin tuo Wow. Wuthering Heights on kyllä sellainen biisi, mikä on pakko kuunnella täysillä kerta toisensa jälkeen, se on niin mieletön!

*hehkuttaa*

Björk varmaan jakaa ihmisten mielipiteet kahtia, joidenkin mielestä hänen äänensä on vain persoonallista hönkimistä, mutta minä kyllä tykkään aika paljonkin Björkin äänestä varsinkin Sugarcubesien albumeilla ja Debutilla.

Kate Bushin äänestä pidän myös, se on niin vahva ja puhdas. Mikä on muuten sen kipaleen nimi, jonka eräs Idols-kokelas laulaa luikautti?

muokkausta, sehän oli juuri tämä Wuthering Heihgts

Danyan sanoi:

Oi, Wuthering Heights on niin uskomattoman hieno! Mutta myös Moving, Wow (!), Breathing ja Babooshka, siinä on 70-80-luvuilta hienoja biisejä.

Click to expand...

Ohoh, mikä minuun oikein meni? Unohdin täysin mainita kappaleet Moving ja Breathing. Ne ovat tosiaan hienoja, vanhemmilta levyiltä löytyy siis yhteensä kolme laulua ylitse muiden. Voih, Wuthering Heights kuvaa niin ihanasti Humisevaa Harjua, varsinkin sitä Ralph Fiennesin ja Juliette Binochen tähdittämää elokuvaversiota. Miten loistava kappale, kertakaikkiaan!

Björkin äänestä tykkään muuten minäkin, kuten myös isäni (joka ymmärtää hyvän musiikin päälle). Levyjä en omista, mutta se keikka mikä tuli vähän aikaa sitten televisiosta, oli hienoa kuunneltavaa ja katseltavaa.
Utuwa, se oli se paljon hehkutettu Wuthering Heights joka siellä luikautettiin.

Annie Lennoxin ääni on kyllä ainutlaatuinen. Uskomattoman rauhoittava vaikutus ainakin minuun!

Jaahas, minäkös sitten otan vastuun tuosta Danyanin Kate-hypetyksestä?
No vuoroin vieraissa, sinä olet vastuussa mun Tori-innostuksesta. :wink:

-Kate Bush. Onko kauniimpaa kuultu? Tähän kaikki maailman ylistyssanat. Satumaista.

-Kyllä minäkin listaan Tori Amoksen.

-Celine, Whitney Houston ovat ehdottomasti hienoja tulkitsijoita. Oikeastaan kaikilta heiltä kuuntelen vain vanhempaa materiaalia ja Celineltä erityisesti vanhempi ja ranskankielinen musiikki on ihanaa. Vanhoja suokkareita.

-Sarah Brightman ja nuori Charlotte Church ovat käsittämättömän hienoäänisiä. *kylmiä väreitä* Klassisempaa, mutta helposti kuunneltavaa kuitenkin.

-Pienempänä kuuntelin Arethaa, Janis Joplinia, Nana Mouskouria ja Joan Baezia, isäni ahkeran tuutoroinnin tähden. Isäni on itseasiassa ohjannut minut vanhempanakin kuuntelemaan mm. Alanista, Sheryl Crowta ja Norah Jonesia, joista kaikista viehätyin. Ollessani Kanadassa vaihdossa hippimuusikko host-tätini kuunteli Sheryliä jatkuvasti ja hänellä oli hieno levy (covereita eri esittäjiltä), jossa Sheryl "jodlasi". Käsittämättömän hyvä.

Lähes kaikki suosikkini naisartisteista ovat jo näköjään hiukan vanhemmalta ajalta. Hienoja ääniä löytyy toki uusimmistakin tulokkaista (Alicia Keys, Beyonce, Christina Aguilera), mutta itse musiikki ei oikein sytytä.

Niin joo, ja suomalaisita on vielä pakko mainita Johanna Iivanainen ja Mari Palo.

Mitähän tästä nyt unohtu? No en viitti kuitenkaan kilsaa listata.

Britney Spears. Kun kerran tienaa noinkin paljon, omaa jatkuvasti perässään parisataa eri lehtien journalistia ja saa miljoonia länsimaalaisia miehiä (ja miksei naisiakin) kuolaamaan peräänsä, niin pakkohan on jotenkin "vahva"-käsitteeseen mahtua, olkoon musiikki miten surkeaa tahansa. :roll:

Koska nämä tunnetuimmat naisartistinimet esiintyvät juuri tuolla poppipuolella, ei minulla ole heistä juuri minkäänlaista kuvaa. Nightwishin Tarja Turunen kuitenkin tuli mieleen. Käsittääkseni kyseisen metallibändin soittajia ovat miehet, mutta sen keulahahmo on nainen. Ja jotainhan kertoo myös se, että hänen nimensä sanoo minulle ylipäänsä mitään. Julkkikset eivät nimittäin ole alaani eivätkä kiinnostustani.

Minulle on suuri mysteeri kuka on Kate Bush oO ?? Hänen nimensäkin mainitaan useissa topiceissa, mutta muuten minulle tuntematon.

Enya on ehdottomasti suosikkinaisartistini. Hänhän aloitti joskus 80-luvulla. Enya on lahjakas ja kaunisääninen. Hänen musiikkiaan ei oikein voi lokeroida mihinkään kategoriaan. Itse en ainakaan osaa ^ ^*

Björk on omaperäinen. Hän tekee niin erillaista musiikkia. Celinen Dion ja Cher ovat myös hyviä.
Itse en pahemmin naisartisteja kuuntele. Vain Enyaa ja Björkkiä minulta löytynee ^ ^

Danny täällä puhuu, jälleen kerran, täyttä asiaa. Olen itsekin viime aikoina (kuukausina, vuosina) huomannut luisuvani yhä enemmän ja enemmän kaiken maailman naisartistien suuntaan. Yhtä lailla ennen en kuunnellut "naismusiikkia" nimeksikään, mitä nyt juuri sitä Toria, joka onkin roikkunut mukanani jo mitä lie seitsemän vuotta. Kylläpä alkaakin tuntua olo vanhalta
Mutta enemmän siihen asiaan. Tuolla toisaalla jo olenkin yhtynyt Vine Trellisin Kate Bush -hehkutukseen, eikä sitä ole kieltäminen. On siinä vaan niin uskomaton ääni naisella, ja vielä hienojen kappaleiden kuorrutuksena. Muitakin hienoja nimiä on täällä jo mainittu, Enya, Björk, Annie Lennox, mutta melkeinpä ihan hämmästyin kun huomasin, että Sarah McLachlanin nimi vielä puuttui. Olkoonkin tyttömusiikkia, mutta kun on niin hemmetin hienoa. Taas sarjassamme artisteja, joiden levyn (tai no tässä tapauksessa sentään sinkun) ostin ihan pelkän intuitioni perusteella, eikä se tässäkään tapauksessa johdattanut harhaan. Myös The Cranberriesin laulajatar Dolores O'Riordan pitää mainita, vaikkakin yhä edelleen omistan sen yhden ainoan levyn ja toisen kämäisen kasetin. Hieno ääni hänelläkin.
Sitten tuolta vähän haahuilummalta puolelta, jonne Enyakin aika lailla sijoittuu, pitää toki mainita saman sisarsarjan bändi Clannad, jonka laulaja Maire Brennan (tunnetaan myös nimellä Moya, ja siis Enyan sisko) on myös tehnyt hienoja soololevyjä. Sekä aivan uskomaton nainen Kanadasta, Loreena McKennitt, jonka levyn ostin sentään yhden kappaleen netistä ladattuani.
Nämä lienevät ne suurimmat, joihin on siis enemmänkin tullut tutustuttua. Lisäilen sitten, jos (ja kun) tajuan unohtaneeni jotain tärkeää.

Sarah McLachlan todellakin unohtui, Perfect Girl on ihan mielettömän nätti biisi. Tulipa mieleen muitakin, eli Lisa Miskovsky (joka Sarahia hieman muistuttaa) ja Alison Krauss. Alison kuuluu kaiketi country-kategoriaan, enkä ole häneen tutustunut kovin hyvin, mutta muutamia biisejä löytyy ja vallan hienoja. Buffy-sarjasta biisi nimeltä It Doesn't Matter ja Cold Mountain -elokuvasta You Will Be My Ain True Love (feat. Sting), siinä on pari upeaa biisiä. Ja kaunis äänikin Alisonilla on.

Lisa Miskovskyn muistin tässä vasta tämän vuoden alkupuolella, kun naisen uusi biisi Lad Stardust alkoi soimaan MTV:llä. Joskus muutamia vuosia sitten MTV:llä soi hänen biisinsä Driving One of Your Cars, mihin rakastuin aivan totaalisesti. Lisalla on nätti ääni ja hyviä biisejä.

Ja Firena, kuuntele Katen Wuthering Heights, etköhän tiedä biisin. Tai luulisin ainakin.

Täytyy kyllä minunkin nostaa hattua Christina Aguileralle, hällä on vallan upea ja kaunis ääni. Pari ihan toimivaa ja kaunista biisiäkin. Näistä tämänhetkisistä poppareista Christinalla on kyllä eniten palkeita.
Ja pakko mainita muuten Avril Lavigne. Tyttöseltä tuli taas uusi biisi, josta minä tykkään, hitsi vie. Tämä Don't Tell Me siis.

Ja ärrr, unohdinpa tuolta aikaisemmasta postistani ikisuosikki Mariah Careyn. Olen sitä pienestä pitäen kuunnellut, ja Music Box on vallan ihana albumi. Mariahilla on myös niin kaunis ääni.

Ja öö... joku oli taas äsken mielessä, mutta menin ja unohdin. Eikun en, Angie Stone, oih. Harmi kun en pääse jazzeille.

ISO MUOKS: Anneke van Giersbergen (The Gathering)
Oioi. Jos joku ei ole kuullut, niin äkkiä kuulemaan. Mie-le-tön ääni. Kylmiä väreitä ja kyyneliä, kun kuulin Anneken äänen ensimmäistä kertaa.

Danyan sanoi:

Sarah McLachlan todellakin unohtui, Perfect Girl on ihan mielettömän nätti biisi. Tulipa mieleen muitakin, eli Lisa Miskovsky (joka Sarahia hieman muistuttaa) ja Alison Krauss. Alison kuuluu kaiketi country-kategoriaan, enkä ole häneen tutustunut kovin hyvin, mutta muutamia biisejä löytyy ja vallan hienoja. Buffy-sarjasta biisi nimeltä It Doesn't Matter ja Cold Mountain -elokuvasta You Will Be My Ain True Love (feat. Sting), siinä on pari upeaa biisiä. Ja kaunis äänikin Alisonilla on.

Click to expand...

Alison Krauss, siinäpä se. En mitenkään suuri kantrifani kyllä ole, mutta kyllä sieltä suunnalta vaan kelpo laulajia löytyy. Tuo Cold Mountain -biisi on kyllä uskomattoman hieno, itse olisi antanut parhaan leffabiisin Oscarin ehdottomasti tuolle. Yhtään jo mainitsemaani Annie Lennoxia väheksymättä.
Kraussia kuulee muutenkin elokuvissa, viime perjantaina elokuvamerkeissä oli televisiossakin. Ykköseltä kun tuli uusintana se dokumenttikonsertti "O Brother, Where Art Thou?" -leffan musiikeista. Ko. leffassa Krauss on mukana niissä kahdessa ehdottomasti parhaassa kappaleessa, nimeltänsä Down to the river to pray sekä Didn't leave nobody but the baby (jossa mukana myös Emmylou Harris ja Gillian Welch). Jos olisin rikkaampi, ostaisin leffan soundtrackin ihan noiden kahden laulun vuoksi.

Voisin sanoa samaa kuin Danyan, minuun iskevät mieslaulajat enemmän, mutta tulenpa hehkuttamaan tähän väliin parin bändin naiskeulakuvia.

Ruotsalaisen The Cardigansin laulaja Nina Persson. Ninalla on hieno, kuulas ääni ja villatakeilla on ihan hyviä biisejä. Itseltäni tosin hyllystä löytyy vain uusin Long gone before daylight-levy. Biiseistä eniten tykkään varmaan For what its worth-sinkkubiisistä.

The Cranberriesin laulaja Doloresilla on aivan upea ääni. Bändiä en ole itse hirveästi kuunnellut, mutta Zombie-biisi on aivan loistava. Kuunnelkaa se, kaikki.

Suomalaisia ei ole juurikaan mainittu, jos yhden kaunisäänisen laulajan mainitsen, niin Kemopetrolin Laura Närhi. Tykkään Lauran äänestä hirveästi, vaikkei Kemopetrol ehdottomiin suosikkeihin kuulukkaan.

Meinasin jo ensimmäisessä viestissäni mainita yhden uudemmista tuttavuuksistani, mutta sittenpä tuo unohtui. Eli Melissa Auf der Maur, entinen Hole- ja hetkellisesti myös Smashing Pumpkins-basisti, joka nykyään puuhailee omiaan Auf der Maur -nimellä. En koskaan ole Holesta oikein perustanut, lähinnä Courtney Loven rääkyvän laulutavan vuoksi, mutta Melissapa onkin sitten ihan muuta. Siis rokkiahan se on, eli toki samoilla linjoilla liikutaan, mutta tyttö laulaa niin paljon paremmin. Olen kai joskus käyttänyt termiä "vähän niin kuin rokimpi Tori Amos". Jonkin aikaa sitten ilmestynyt esikoislevy päätyikin heti minun ostoslistalleni, joka on melkoinen tempaus uudelta levyltä. Yleensä kun sijoitan vähät rahani johonkin vanhempaan, halvempaan ja jo varmaksi tiedettyyn sijoitukseen. Mutta kyllä taas riskinotto kannatti.

Haa. Olen tässä jonkin aikaa suunnitellut ihan oman Tori-topicin perustamista, mutta tässäpä tämä nyt menee.
Tori Amos on järjestyksessään toinen muusikko johon olen aivan totaalisesti jumahtanut, hänellä kun on niin omintakeinen ote biisintekoon, ja pianosovitukset ovat hieman erityyppisiä (jostain syystä tulee mieleen sana raikas) kuin tämän päivän musiikissa yleensä. Viimeisen kuukauden joka tilanteessa on taustalla pyörinyt From the Choirgirl Hotel, joka on ehdottomasti oma suosikkini Torin tuotannosta.

Ja se ensimmäinen muusikko? Karen Carpenter. Maailmasta ei vaan löydy tarpeeksi adjektiiveja kuvaamaan sitä ääntä. Vaikka Karenista saattaa saaada melko hauraan kuvan, oli hän persoonaltaan ja ammattitaidoltaan pelkkää rautaa. Harmi vain että hirvitys nimeltä anoreksia vei hänet ennenaikaiseen hautaan.

Torin lisäksi mainittua Sarah McLachlania olen myös kuunnellut iät ja ajat, mutta jotenkin tuntuu että uusimmissa Surfacing-ja Afterglow-levyissä on jotenkin päädytty sävellysten ja sovitusten osalta vähän liian helppoihin ratkaisuihin suhteutettuna Sarahin aikaisempaan tuotantoon. Varsinkin Solace-albumista huokui sitä tekemisen iloa ja ideat ja kappaleet olivat piristävän omaperäisiä. Toki uusilta levyiltä löytyy hyviäkin kappaleita, mutta yleisvaikultelma jää jotenkin tasapaksuksi.

Näiden lisäksi levyhyllystä löytyy Fiona Applen molemmat albumit, ehkä hieman tuntemattomamman Poen kaksi tuotosta sekä Joan Baezia ja Joni Mitchelliä, ja Carole Kingin kokoelma, jonka seuraksi aion ehdottomasti hankkia muuta tuotantoa, kuten aion laajentaa Joan-ja Joni-kokoelmaani. Mainitsemisen arvoinen on myös Rasputina-yhtyeen johtohahmo Melora Creager, jonka laulutekniikka ei välttämättä ole niitä hiotuimpia mutta (välillä ehkä vähän liiankin) omaperäisiä ideoita kyllä löytyy.
Tässä topicissa paljon ylistetty Kate Bush on jäänyt minulle vähän vieraammaksi, Wuthering Heights on kyllä loistava biisi mutta kun joskus yritin tehdä hieman laajempaa tutkimusta hänen musiikistaan, en oikein innostunut. Mutta niinhän se menee että kaikki eivät voi pitää kaikesta.

Kate Bush. En ole kuullut paljon lauluja, mutta silti niin mahtavia biisejä.
Wuthering Heights on kyllä ihana. (Kiitos Neala ^^)

Noniin. Minäpä mainitsen tässä Alicia Keyssin. Minusta se on aivan mahtava artisti, mahtavaa musiikkia ja niin loistavaa.
Tykkään erittäin paljon.

Ja yksi vielä mikä on niin Diana Ross. No, minä en itse niin paljon kuuntele kyseistä artistia, mutta kyllä jotakin hyviä biisejä löytyy.

Utuwa sanoi:

Björk varmaan jakaa ihmisten mielipiteet kahtia, joidenkin mielestä hänen äänensä on vain persoonallista hönkimistä, mutta minä kyllä tykkään aika paljonkin Björkin äänestä

Click to expand...

Olen aina luullut ja kuvitellut ja olettanut, että en tykkää Björkistä. Nyt kuitenkin kun olen kuunnellut kyseisen artistin kokoelmalevyä, en voi muuta sanoa kuin että WAU! Tykkään siis kovasti Björkistä. Tässä taas nähdään, että luulo ei ole tiedon väärtti.

Mitä naisartisteihin yleensä tulee, niin olen huomannut naisäänien vetoavan minuun suuresti (samoin kuin matalien miesäänten). Tosin ketään tiettyjä itsenäisiä laulajia (esim. Madonna) ei tule kuunneltua, vaan lähinnä bändeihin kuuluvia naisia. Ja niitä täällä onkin mainittu, mutta mainitaan nyt vielä kerran Gatheringin Anneka. Lisäksi Theatre of Tragedyn entisellä laulajalla on vallan ihastuttava ääni.

En juurikaan kuuntele naisartisteja, en tiedä miksi. Kuvittelin että mminulla olisi ollut vain yhden naislaulajan omaavan bändin levyjä, mutta tarkemmin katsottuna löytyi toinenkin, jos kokoelmat luetaan pois. Sooloartisteja ei löydy lainkaan.
Se ensimmäisenä mieleen tullut bändi on walesilainen Catatonia (ei mitään sukua ilmeisesti ruotsalaiselle Katatonialle). Catatonia on ikävä kyllä jo hajonnut ja viimeisestä levystään en ollut innostunut (tosin en ole sitä kokonaan kuunnellutkaan) mutta kolme ensimmäistä levyä ovat hyviä. En tiedä miten tunnettu bändi on mutta heillä oli muutama hitin tapainen, Mulder & Scally ja Dead From the Waist Down ainakin. Catatonia soitti aika tyypillistä indie-brittipoppia mutta muista heidät erotti laulaja Cerys Mathewsin ääni. Hän kuulostaa vähän Björkiltä, mutta ei liikaa. Hän on ehkä enemmän valtavirranmukainen, vaikka Cerysin ääni onkin aika persoonallinen. En osaa sanoa laulaako hän oikein tai puhtaasti mutta pidän hänen äänestään, se on samalla lapsenomainen ja maailmaa nähnyt, ainakin joissain lauluissa. Hänen laulunsa käsittelevät aika pitkälti naisen elämää (hän on kirjoittanut noin puolet lauluista, toisen puolen bändin mieskitaristi).

Toinen naislaulaja levyhyllyssäni on Beautiful Southin Jacqueline Abbott. Bändissä on kolme laulajaa, Abbottin lisäksi kaksi miestä. Abbottin rooli bändissä ei ehkä ole suuren suuri, en usko että hän on kirjoittanut lauluja mutta mielestäni naisääni on välttämätön osa Beautiful Southin musiikkia, aika monet heidän lauluistaan ovat duettoja (esim. Perfect 10, Your Father and I) ihmissuhteista ja niiden vaikeudesta. En tiedä onko Abbott vahva naisartisti mutta pidän hänen äänestään.

Minulla on aina välillä huono omatunto siitä etten kuuntele enemmän naisten tekemää musiikkia, jotenkin vain tunnun pitävän enemmän miesäänistä. Olen joskus yrittänyt kuunnella Tori Amosia mutta jotenkin en päässyt hänen musiikkiinsa sisään. Pitää varmaan yrittää uudestaan. Mitä te suosittelisitte kuunneltavaksi häneltä ja muilta, varsinkin Kate Bushilta?

Ereine sanoi:

Minulla on aina välillä huono omatunto siitä etten kuuntele enemmän naisten tekemää musiikkia, jotenkin vain tunnun pitävän enemmän miesäänistä. Olen joskus yrittänyt kuunnella Tori Amosia mutta jotenkin en päässyt hänen musiikkiinsa sisään. Pitää varmaan yrittää uudestaan. Mitä te suosittelisitte kuunneltavaksi häneltä ja muilta, varsinkin Kate Bushilta?

Click to expand...

Mainitsemasi kaksi yhtyettä olivat minulle melko tuntemattomia, enkä muutenkaan tiedä musiikkimakuasi joten sen perusteella on vaikea vetää johtopäätöksiä siitä, mistä Tori Amosin albumista/kappaleesta sinun kannattaisi aloittaa. Minun mielestäni kuitenkin Torin "helpoimmin lähestyttävät" albumit ovat debyytti eli Little Earthquakes ja uusin (jos Tales of a Librarian-kokoelmaa ei lasketa) Scarlet's Walk. Nämä iskivät minuun heti ensimmäisella kuuntelukerralla, kun taas muut piti kuunnella pari kertaa ajatuksella läpi ennenkuin niistä innostui oikein kunnolla. Jos yksittäisiä kappaleita haluat kuunnella, suosittelisin Little Eartquakes-albumilta Crucifyta ja Winteriä, sekä Cornflake Girliä Under the Pink-albumilta (minun ymmärtääkseni parhaiten tunnettu biisi Torilta)ja vielä Jackie's Strengthiä From the Choirgirl Hotelilta. Toki noita nyt voisi listata pilvin pimein, mutta kyllä tuolla hyvin alkuun pääsee. On aika vaikea sanoa mikä albumi/kappale on sitä ominaisinta Tori Amosia, koska hänen tyylinsä vaihtelee melkoisesti eri albumien välillä.

Minäkin lukisin mielelläni jonkun listausta Kate Bushin musiikista, en vain suostu uskomaan että Wuthering Heights on ainoa kappale hänen tuotannossaan josta pidän.