Valinnaisaineet yläasteella

Meillä sai valita kaksi pitkää valinnaista eli niitä oli kaksi tuntia viikossa sekä kahdekksannella että yhdeksännellä. Lisäksi Kahdeksannella oli kolme lyhyttä valinnaista, joita oli tunti viikossa. Yhdeksännellä lyhyitä sai valita kaksi.

Seiskalla oli tekstiilityö, puutyö, kuvis, kotitalous ja musiikki pakollisena. Sen jälkeen ne olivat valinnaisia. Kirjallisia aineita oli kaikkia joka luokalla, paitsi että historiaa oli seitsemännellä ja khadeksannella ja yhteiskuntaoppia vain yhdeksännellä.

Maa- ja metsätalous oli kyllä lyhyenävalinnaisena (muistan nimen: possua pöytään. Nimi viittaisi enemmän ruuanlaittoon), mutta sitä ei valittu tarpeeksi

On mielenkiintoista lukea näistä nykykoululaisten valintamahdollisuuksista. Omat yläasteaikani sijoittuvat "muinaiselle" 1980-luvulle. Tuolloin oli mahdollista valita vain kahdeksannelle ja yhdeksännelle luokalle kaksi valinnaisainetta ja yhdeksännellä oli valittava musiikin ja kuvaamataidon välillä.

Pääosin tarjonta oli samaa kuin mitä täällä on mainittu: kieliä, köksää, kaupallinen aine, käsityöt (tekstiili ja tekninen), konekirjoitus (ATK:ta ei tuolloin vielä ollut). Itselleni oli aika selvää valita kieleksi englanti, sillä en ollut sitä vielä opiskellut (a-kielenäni oli venäjä). Kotitaloutta en missään tapauksessa halunnut, lähinnä seitsemännen luokan huonoista kokemuksista johtuen, kammottavien luokkatoverien takia. Kotitalous oli muutoin käsitettääkseni suosituin valinnainen. Tekstiilityöt olisin itse halunnut toiseksi, mutta ryhmää ei muodostunut. Niinpä toisena valinnaisena opiskelin juuri tuota eksoottista maa- ja metsätaloutta (oppiaineen koko nimi oli maa- ja metsätalous sekä puutarhanhoito, lyhennettynä MMP). Sinänsä hupaisaa, että ryhmä yleensä muodostui, koulummehan sijaitsi Helsingin kantakaupungissa. Kävimme sentään tutustumassa todelliseen maaseutuun kahdeksannen keväällä viikon leirikoulussa Iitissä, parin muun helsinkiläiskoulun mmp-ryhmäläisten kanssa. Voisin sanoa, että valinnastani on kuitenkin ollut myöhemmin jotain hyötyä ammattini takia: olen tehnyt useita maisemanhoitosuunnitelmia maaseutualueille. Kuvaamataito oli ysillä ihan luonteva valinta, vaikka olisihan sitä ollut mukavaa jatkaa musiikkiakin. Monille valitettavasti kuvis tuntui olevan se pienempi paha noista kahdesta, musiikissa kun "pitää osata oikeasti jotain", pääsivät kuviksessa helpommalla.

Dracaena sanoi:

Mikä ero noilla pitkillä ja lyhyillä valinnaisilla oli? Meillä oli vain ne valinnaiset ja niitä sai valita kolme (kaksi, jos oli a-saksa, mutta minun ikäisillä tai nuoremmilla ei sitä mahdollisuutta ollut). Kahdeksannella luokalla sai yhteen jaksoon jonkin "kurssin" (minulla oli muistaakseni lentis-kurssi ja matkailuenglanti, kaikki olivat viimeisiä vaihtoehtojani. Mitään valinnoistani ei tullut, pahus sentään!), mutta muuten ei ollut mitään kursseja, kuten Mor Nienorilla vaikuttaa olevan. Ihan outoja järjestelmiä teillä. Ja miksei Steelsheenillä ollut ruotsia ysiluokalla? Ihan kahelia.

Click to expand...

No niin siis pitkät valinnaiset olivat neljän "kurssin" mittaisia ja lyhyet yhden. Juurikin kuten Olórini selitti, paitsi että meillä lyhyet olivat yleensä puolen vuoden mittaisia, eli kaksi jaksoa 2h/vko ja kolmannessa jaksossa yksi viikkotunti. Järjestelykysymys. Meillä pitkiä valinnaisia oli kolme ja lyhyitä neljä, mutta muistaakseni jo vuotta nuoremmilla määrä väheni. Pakollista ruotsia meillä ei ollut ysillä siksi että kaikki pakolliset ruotsinkurssit oli tungettu syystä tahi toisesta seiskalle ja kasille.

Meilläkin muuten muistaakseni tarjottiin tuota maa- ja metsätaloutta ihan pitkänä valinnaisena ja taisipa meidänkin luokka-asteelta ryhmä muodostua.

Onpas mennyt peruskoulukin monimutkaiseksi =) Muinaisella 90-luvulla seiskaluokalla valkattin kahdeksi seuraavaksi vuodeksi kolme valinnaisainetta (vaihtoehtoina ainakin musiikki, kuvis, köksä, käsityöt, konekirjoitus, ATK, jonkinlainen maa- ja metsätalousjuttu ja nippu kieliä) ja sitten vaihtoehtoisena joko kuvis ta musiikki. Vaihtehtoisen aineen opetusta oli tunti viikossa ja valinnaisten kaksi tuntia. Musiikkiluokkalaisilla oli vain kaksi valinnaista, koska sekä vaihtoehtoinen että valinnainen musiikki tulivat lukujärjestykseen automaattisesti.

Isilmírë sanoi:

Onpas mennyt peruskoulukin monimutkaiseksi =)

Click to expand...

Näin on! Viime viikolla ihmeteltiin miehen kanssa nuorimman lapsen 8-luokan valinnaisten valintaa ja etenkin asiaa valaisevaa ohjetta moneen kertaan tavaamalla ja lopultakaan (edes pienen riidan poikasen jälkeen) emme ymmärtäneet, mitä pitää ja mitä ei saa valita, jos on valinnut tuon tai tämän. Lopulta päädyimme siihen, että nuorimmainen valitsee parhaan ymmärryksensä mukaan ihan itse ja pyytää opettajaa tarkistamaan menivätkö ne (helkkarin) valinnat oikein. Oikein olivat.

Ihmettelin itsekseni, että miten aikanaan esikoinen ja keskimmäinen valitsivat valinnaisensa, koska en muista, että niiden kanssa olisi ollut samanlaista ymmärtämisvaikeutta ja säätämistä kuin nyt. Ehkä he eivät edes näyttäneet ko. lappuja kotona, kun arvasivat jo etukäteen, että vanhemmat saavat hepulin niiden kanssa. Pääasia tietenkin on, että sopivat ja mielenkiintoiset valinnaiset löytyvät tarjonnasta ja koululainen on valintaansa tyytyväinen, eivätkä vanhemmat suotta sekaannu liikaa valintoihin, koska eivät he niitä edes opiskele.

Meidän koulussa valinnaisia on kolme kappaletta (3x2h per vko) ja ne jatkuvat koko yläkoulun ajan. Ilmeisesti erot ovat aika koulukohtaisia? Meillä valittavia kieliä oli suhteellisen paljon (saksa, venäjä, ranska, espanja), mutta ainoastaan yksi ryhmistä toteutui. Omina valinnaisaineinani ovat kuvaamataito, viestintä ja espanja. Ensisijainen kieliryhmäni taisi olla saksa tai ranska, mutta koska molemmat olivat valittavissa jo ala-asteella, ryhmiä ei muodostunut. Niinpä päädyin siis opiskelemaan espanjaa, ja ihan mukavaahan tämäkin on. Kieliä ei voi osata koskaan liikaa... Harkitsin omia valintojani aika pitkään, koska mietin mistä aineista selviän sen verran hyvillä numeroilla, etteivät ne ole laskemassa päättötodistukseni keskiarvoa ja öh. Oman mielenkiinnon mukaan, tietysti.

Puolustan sen verran kotitaloutta valinnaisaineena, että paitsi että pääsee helpolla, oppii laittamaan ruokaa. Siellä saa rauhassa kokeilla sellaista, mitä ei kotona tule tehtyä.

Mitä tulee kieliin, niin aina kannattaa muistaa, että niitä voi aina aloittaa myöhemminkin, lukiossa ja yliopistossa. Tietty mitä aiemmin, sen parempi.

Itse luin ranskan yläasteella ja lukiossa ja vasta yliopistossa vähän saksaa. Minusta ranska on vaikea äännettävä, mutta toisaalta saksassa kielioppi on aika vaikea (joskin järjestelmällinen). Ranskan kielioppi ja sanasto taas tukevat myös espanjan opiskelua. Saksa on täysin omanlaisensa ja "persoonallisempi" kieli.

Pakko vähän narista minunkin, että eipä ollut meilläkään hirveästi valinnanvaraa yläasteella ja lukiossa noissa kielissä ja muissa. Olen joskus miettinyt, että on epäreilua, että jotkut saavat aloittaa vieraan kielen opiskelun paljon aiemmin ja voivat valita useita kieliä. Maalaisyläasteilla ja -lukioissa opiskelevat taas saavat tyytyä yhteen kieleen ja A-enkkuun.

Me jouduttiin tekemään valinnat jo syksyllä, kun lemu- ja askaislaiset tulee meiän kouluun.Sikäli vähän tyhmää, kun ois halunnut nähdä edes jonkinmoisen numeron useimmista aineista...

Meillä mahdollisuuksia oli kovin vähänlaisesti, ainoana kielenä ranska. Otin sitten sen, vaikka oisin halunnu ehottomasti venäjän tai viron, mutta kerkeehän niitä myöhemminkin oppia. Tykkään muutenkin opetella uusia kieliä, joten ihan luonnollinen valinta mulle. Valinnaisia oli ne perus kotsa, it, kuvis, liikka, musa, tekninen, tekstiili ja atk. Valitsin ranskan lisäksi kotsan (koska se vaan on kivaa ja helppoa) ja ilmaisutaidon (niin... miksi?). Näitä meillä on sitten 2 vuosiviikkotuntia.

Lyhytkursseissa (1 vvt kasilla) oli enemmän valinnanvaraa. Valitsin niistä avaruuskurssin. Sitten vaan peukut pystyyn että tulee ryhmät... Kakkosvaihtoehtokin on ihan ok, mutta toi ois ihan huippujuttu

Isilmírë sanoi:

Onpas mennyt peruskoulukin monimutkaiseksi =) Muinaisella 90-luvulla seiskaluokalla valkattin kahdeksi seuraavaksi vuodeksi kolme valinnaisainetta...

Click to expand...

Meillä valittiin kanssa muinaisella 90-luvulla kahdeksi vuodeksi "päävalinnaisaineita", mutta lisäksi tarjottiin myös muutamaa "lyhytkurssia" jotka taisivat kestää puoli lukukautta. Ne olivat ikään kuin "syventäviä" opintoja.

Juuri kuulin jostain tutkimuksesta jonka mukaan valtava valinnaisuus ja tiettyihin aineisiin keskittyminen kouluissa ei johdakaan automaattisesti parempaan menestymiseen (työ)elämässä. Sen sijaan siihen vaikuttaa suoraan ryhmäkoko ja luokallisuus (tarkoitan tällä nyt aamukolmelta esim. nk luokattoman lukion vastakohtaa, en luokkayhteiskuntaa. )

Konekirjoitusta ei enää taida vaihtoehdoissa olla, kun ei enää ole kirjoituskoneitakaan. Opetetaanko ATK:ssa sitten kymmensormijärjestelmällä kirjoittamista? Se taito on peruskoulussa opituista jipoista hyödyttänyt minua eniten.

Pagba sanoi:

Se taito on peruskoulussa opituista jipoista hyödyttänyt minua eniten.

Click to expand...

Tämä selittänee myös suurta viestimäärääsi käärmeessä. (Toteaa yksisormijärjestelmän käyttäjä.) Mutta aivan vakavasti sanoen kymmensormijärjestelmän pakollinen opettaminen olisi luultavasti varmin pienin kustannuksin toteutettavissa oleva keino jolla koulujärjestelmä voisi lisätä kansantalouden tuottavuutta.

Telimektar sanoi:

Mutta aivan vakavasti sanoen kymmensormijärjestelmän pakollinen opettaminen olisi luultavasti varmin pienin kustannuksin toteutettavissa oleva keino jolla koulujärjestelmä voisi lisätä kansantalouden tuottavuutta.

Click to expand...

Olen samaa mieltä. Teki melkeinpä hommaa kuin hommaa, niin tuota tarvitaan. En malta olla tässä mainitsematta, että olen jo lähellä 11000 merkkiä puolessa tunnissa 8-)

Palatakseni takaisin hämärälle 90-luvulle: meille oli yhtenä vuotena (varman kasiluokalla) lohkaistu opon tunneista syksyksi kymmensormijärjestelmää (kyllä, vanhoilla oikeilla kirjoituskoneilla) ja kevääksi ATK:n alkeita eli perusdosseillua ja lopuksi tutustumista Windowsin ~ihmeelliseen maailman~ (meillä oli kotona jo siinä vaiheessa omppukone, joten taisin pyöritellä silmiäni aika lailla niillä<strike>kin</strike> tunneilla). Tämä lohkaisu oli mielestäni tosi hyvä idea - ei sillä etteikö opinto-ohjauskin olisi tärkeää, mutta niitä "istutaan isossa ryhmässä kuuntelemassa kun opo puhuu asiaa joka ei koske minua ollenkaan"-tyyppisiä tunteja oli kyllä näinkin ihan liik... riittävästi yläasteen alussa ja lopussa. Nykyään varmaan tietysti atk-tunteja on peruskoulussa muutenkin kaikille (vai onko se aina valinnaista?) - eikö sinne sekaan voisi mahduttaa pikakurssin kymmmensormijärjestelmästä? Vaikka en sitä täydellisesti hallitsekaan (tuntuu että käytän vasemman käden sormia enemmän "oikein", oikean käden etusormi sen sijaan on ylityöllistetty), on se kuitenkin hyvä pohja näppäilemiselle.

Nerwende sanoi:

Nykyään varmaan tietysti atk-tunteja on peruskoulussa muutenkin kaikille (vai onko se aina valinnaista?) - eikö sinne sekaan voisi mahduttaa pikakurssin kymmmensormijärjestelmästä? Vaikka en sitä täydellisesti hallitsekaan (tuntuu että käytän vasemman käden sormia enemmän "oikein", oikean käden etusormi sen sijaan on ylityöllistetty), on se kuitenkin hyvä pohja näppäilemiselle.

Click to expand...

Meillä ainakin tuo ATK oli valinnaisena, sitä oli ekassa kurssissa tunti viikossa, mikä auttoi todella :roll: paljon. Minusta silloin olisi voitu tuo kymmensormijärjestelmä opetella, kun tulee takuulla muutenkin kirjotettua ja yhellä sormella se tosiaan on vähän h i t a a m m a n puoleista... Ei sillä, että tulisin koskaan sitä oppimaan, mutta ainakin "teorian"osais.

Itse asiassa kymmensormijärjestelmässä ei ole sinänsä mitään vaikeaa, sen opetteleminen vain vaatii loputonta toistoa ja on aika pitkäveteistä. Aiheesta on kyllä olemassa kirjoja joissa on niitä "kassa salla allas"-toistoja, ja netistäkin löytyy muutamia harjoituksia.

Minä olen sentään käynyt yläasteen ei-niin-muinaisella 2000-luvulla ja meilläkin oli nimenomaan opo-aineen alla kymmensormijärjestelmän opetusta, seiskalla tai joskus. Sen verran moderneja oltiin sentään että käytössä oli ihan tietokoneet. Tosin meillä oli ala-asteella koneilla TypingMaster tai joku vastaava jota tuli hakattua aika paljonkin, ja oikeastaan kymmensormijärjestelmä tuli opittua jo siellä. Itselläni oli sitten yläasteen tunneilla kohtuutylsää kun niistä litanioista selvisi melko nopeasti. En tiedä kirjoitanko nyt ihan täydellisesti "oikein" mutta ainakin nopeus on toistaiseksi riittänyt, jopa NaNossa

En kyllä muista että meillä olisi mitään muuta atk-opetusta ollut yläasteella pakollisena. Ehkä minun aikaani jo oletettiin kaikkien oppilaiden osaavan ainakin alkeet tietokoneiden käytöstä. Oma 5.-6. luokkien opettajani kyllä olikin pitänyt siitä aika hyvin huolen, silloin opeteltiin netin käyttöä ja tekstinkäsittelyä ja vastaavaa sälää.

Huokaus, meillä olisi pitänyt opetella kymmensormijärjestelmä tietotekniikassa, mutta se jostain kumman syystä jäi pois (opettajan vaihdos?). En ole katkera mutta olisi ollut kiva oppia. No onhan niitä harjoituksia netissä, mutta kuitenkin...

Minä opettelin kymmensormijärjestelmän ihan kotona, kun äiti opetti.

Itse en valinnut tietotekniikkaa(tosin ei se muutenkaan olisi vielä edes alkanut...), joten mulla ei oo hajuakaan mitä siellä oikei tehdään. Onko siellä jotain "mystisempää" koneen käyttöä, vai ihan perusasioita?

Mulla ei ole siis minkäänlaista tietoa, kun seiskan pakollisessa (kestää yhden kurssin) ehdittiin vaan rajata yks kuva... :roll:

Tietotekniikassa opeteltiin mm Excelin käyttöä, html-koodeja (tehtiin omat kotisivut jne) ja tehtiin myös PP-esityksiä. Harmi vain että olen suurinman osan näistä opeista unohtanut. (ja ehkä tehtiin myös muutakin, mutta nyt tulee mieleen vain nuo)

Minä opiskelen sekä saksaa (se on ollut minulla tosin nelosluokalta asti) että ranskaa, enkä pidä kumpaakaan vaikeana kielenä. Minulla on myös Tietotekniikka-kurssi, jossa harjoittelemme tällä hetkellä Excelin käyttöä, aivan kuten Vetehinen mainitsi. Lyhyenä valintana minulla on Kulttuurien Historia, jota kadun katkerasti, me vain tuijotamme elokuvia, olisi pitänyt ottaa Spoken English..

Minä en osaa kymmensormijärjestelmää, mutta olen näpytellyt jo niin paljon, että sormeni hakeutuva automaattisesti oikeille kirjaimille. Se on hassua, sillä jos minun pitäisi luetella ulkomuistista näppäimistön sisältö järjestyksessä, en varmasti osaisi, mutta kun kirjoitan, tiedostan mistä mikäkin merkki löytyy kuin vettä vain!