Ereinion sanoi:Baseballissa syöttäjät ovat niin kovaa valuuttaa että palloon osutaan vain pari kertaa vuoroparissa joten siinä tapahtuu aniharvoin yhtään mitään (ja osuma tuottaa suhteettoman usein kunnareita).
Tuon perusteella nykyään baseballmatsissa tulee vajaat viisi juoksua per ottelu, tuon perusteella taas ottelussa tulee noin 2 kunnaria. En osaa sanoa ovako jälkimmäisessä mukana kunnarit tapahtumina vai niillä tehdyt juoksut - jälkimmäisessäkin tapauksessa yli 40 % juoksuista tulee kunnareilla, ensimmäisessä vielä enemmän. Minusta tuo on suhteettoman paljon, mutta makujahan on toki monenlaisia.fanye sanoi:Toisaalta hyvä syöttöpeli vasta onkin jännittävää katsottavaa. Vaatii vaan keskittymistä, että vähäjuoksuinen peli tulee mielenkiintoiseksi. Yksi baseballin kuriositeetti ainakin USA:ssa on, että takakentän kokoa ei ole säännelty. Niinpä joillain kentillä tulee kunnareita paljon helpommin kuin toisilla. Seuraan lähinnä Chicago Cubseja, joiden kotistadion Wrigley Field ei ole "kunnarihelppo", joten minun mielestäni suhteettoman suuri osuus juoksuista ei tule kunnareilla.
Näyttää olevan vajaat parikymmentä metriä molemmissa. Luulisin että ero tulee siitä että baseballissa syöttö on laillinen kun se osuu lyöntivyöhykkeelle ja kolme hutia riittää polttamaan lyöjän. Kriketissä taas polttamiseen vaaditaan pallon osuminen hilaan, joka on ehkä sitten vaikeampaa kuin baseballin laillinen syöttö?Telimektar sanoi:Miksi lyöjät sitten osuvat useammin kriketissä kuin baseballissa? Aiheuttaako maan kautta pompauttaminen sen, vai onko syötön kierteisyyttä tai heittotekniikkaa jotenkin kriketissä rajoitettu, vai onko krikettimailalla helpompi osua? Googlettamalla sattui silmään että pallot ovat suurin piirtein samankokoisia. Syöttöetäisyyttä en tullut selvittäneeksi.
Ereinion sanoi:Voimia muuten Cubsin kannattamiseen, ei ole helpoimpia fanituksen kohteita yli vuosisadan mestaruudettomine putkineen.
Ovatko yleisurheilun MM-kisat 2017 kiinnostaneet kontulaisia? Itse huomasin kutkuttavan palan YLEn nettisivuilta. Kyse on siitä, että Suomen vuoden kärkiaika maratonjuoksussa on naisen hallussa.
7- ja 10-ottelut ovat minusta aina olleet hirmu kiinnostavia lajeja, harmi että niitä ei ole Suomessa jotenkin niin hirveästi arvostettu (ellei ole sattunut olemaan juuri sillä hetkellä ko. lajeissa pärjääviä kuten Tiia Hautala, Satu Ruotsalainen tai Petri Keskitalo). Moniottelut ovat yleisurheilussa vähän sama kuin talviurheilussa ampumahiihto: urheilijan on oltava jonkinlainen monilahjakkuus ja suorituksen pitää olla tasainen kaikissa lajeissa tai muuten käy ohraisesti. Omasta mielestäni keihäänheitto on ihan pilipalihommaa verrattuna otteluihin (olen selkeästi epäisänmaallinen kun tällä tavalla dissaan suomalaisten leipälajia, joka tosin ei tällä hetkellä ole kovin kovassa kurssissa suomalaisten osalta). Koska suhtaudun urheiluun myös aika suurella tunteella, niin musta on aina tosi hienoa ja liikuttavaa nähdä miten ottelijat lähtevät viimeisen lajin jälkeen yhteiselle kunniakierrokselle sijoituksesta riippumatta.Miesten pituus oli mielestäni kiinnostava ja nyt meneillään oleva 7-ottelu.
7- ja 10-ottelut ovat minusta aina olleet hirmu kiinnostavia lajeja, harmi että niitä ei ole Suomessa jotenkin niin hirveästi arvostettu (ellei ole sattunut olemaan juuri sillä hetkellä ko. lajeissa pärjääviä kuten Tiia Hautala, Satu Ruotsalainen tai Petri Keskitalo). Moniottelut ovat yleisurheilussa vähän sama kuin talviurheilussa ampumahiihto: urheilijan on oltava jonkinlainen monilahjakkuus ja suorituksen pitää olla tasainen kaikissa lajeissa tai muuten käy ohraisesti. Omasta mielestäni keihäänheitto on ihan pilipalihommaa verrattuna otteluihin (olen selkeästi epäisänmaallinen kun tällä tavalla dissaan suomalaisten leipälajia, joka tosin ei tällä hetkellä ole kovin kovassa kurssissa suomalaisten osalta). Koska suhtaudun urheiluun myös aika suurella tunteella, niin musta on aina tosi hienoa ja liikuttavaa nähdä miten ottelijat lähtevät viimeisen lajin jälkeen yhteiselle kunniakierrokselle sijoituksesta riippumatta.
Entinen kestävyysjuoksun päävalmentaja Kari Sinkkonen sentään laittaa asiat oikeaan järjestykseen kommentissaan: "Jos miehistä ei löydy 2.30:n alittajia, niin he eivät pärjäisi, vaikka niiltä otettaisiin munat pois ja laitettaisiin hame päälle." Siis: Aargh!
Hämmentävin näkemäni naisurheilua dissaava kommentti on ollut "ei sitä viitsi katsoa kun niiden tulokset on niin huonoja" (epäilen lausujan olleen Random Mies Internetissä). Joo, munkin katselukiinnostukseni kieltämättä laskee huomattavasti siinä naisten satasen viimeisen sekunnin kohdalla kun ne miehet ois jo maalissa. Tää on tosin ihan hyvä peruste olla katsomatta yhtään mitään urheilua, paitsi ehkä just ja just jotain miesten arvokisafinaaleja ja niitäkin vain silloin kun tehdään maailmanennätyksiä.kuka nyt naisten pelien näkemisestä viittii maksaa
Urheilusta on varmaan tehty animea, sitä minä kutsuisin jo rappiotaiteen helmeksi.Yksi asia penkkiurheilussakin on mielestäni kovin kummallista, ne ketkä kisoja haluavat seurata niin tekevät sen kyllä, mutta mikä siinä on, että ne jotka eivät halua niitä seurata, ovat huutamassa kovaan ääneen aina tilaisuuden tullen kuinka urheilu on turhaa ja miksi tällaisiä kisoja pitää järjestää jne jne.
Jos ei välitä niin voisiko sitä sitten vain olla seuraamatta ja that's it, ei noita joka median täyttäviä massiivisia urheilukisojakaan kuitenkaan ole kuin yleensä yhdet vuodessa tms.