Kuolleisuus on 70–74-vuotiailla 1,9 %, 75–79-vuotiailla 3,2 %, 80–84-vuotiailla 5,9 % ja 85–89-vuotiailla 11 %. Jos koronan kuolleisuus todella olisi 70–80-vuotiailla 10 % ja yli 80-vuotiailla 20 %, kuolisi yli 100 000 yli 70-vuotiasta, joka on kyllä yleisiä arvioita enemmän. Tosin kaikki eivät kai sairastuisi, jolloin luku olisi hieman pienempi. Kuitenkin arvioita 50 000 kuolleesta on joidenkin laskelmien mukaan esitetty, mikä vastaa Suomessa vuosittain kuolleiden määrää. Taudin todellisten vaikutusten kannalta pitäisi voida arvioida normaalin kuolleisuuden ja koronakuolleisuuden yhdysvaikutusta eli kuinka moni koronaan kuolleista olisi kuollut muuten. Jos oletetaan, ettei kukaan, silloin 50 000 lisäkuolemaa merkitsisi kuolleisuuden kaksinkertaistumista.* On tämä nyt pahempi kait pahempi tauti kuin paljon puhuttu kausi-influenssa, kuitenkin kaikki pitää suhteuttaa. Jos 70-vuotiaista kuolee 10% ja 80-vuotiaista 20%, niin mikä on todennäköisyys tämän ikäisillä joka tapauksessa kuolla seuraavan vuoden aikana noin yleensä?
* Mistä puheenollen, todennäköisesti Ruotsi on jälleen valinnut oikean tien (vähän niin kuin 1990-luvun laman kohdalla tai ollessaan liittymättä euroon). Ruotsi ottaa enemmän vahinkoa aluksi, mutta moni suomalainen, joka vaatii nyt kovempia toimia alkaa vinkua rajoitteista viimeistään parin kuukauden kuluttua, kun Ruotsissa palataan arkeen ja Suomessa vasta ollaan saavuttamassa tautihuippua ja rajoituksia poistellaan syksymmällä, jos silloinkaan.
Ruotsissakaan tauti ei ole toistaiseksi levinnyt kovin nopeasti. Sen sijaan se on levinnyt aika samaa vauhtia muiden Pohjoismaiden kanssa. Suomessa tapausten kasvu on ollut aika lineaarista jo jonkin aikaa, mutta Ruotsissa ja Tanskassa hidas eksponentiaalinen kasvu on jatkunut. Ruotsissa ja Tanskassa tapausmäärät ovat myös kasvaneet varsin samaa tahtia huolimatta eroista maiden rajoitustoimissa.
Kuvio: http://nrg.cs.ucl.ac.uk/mjh/covid19/ (Sivulla myös paljon muita kuvioita ja tilastotieteellistä analyysia.)