Vuonna 2010 ilmestynyt
Parma Eldalamberon 19 sisältää joukon Tolkienin kirjoituksia, jotka käsittelevät pääasiassa quenyan äännehistoriaa. Itämerensuomalaisesta näkökulmasta mielenkiintoinen yksityiskohta sisältyy dokumenttiin Comparative Tables (CT), jossa Tolkien esitti taulukoiden muodossa tärkeimmät konsonanttien ja vokaalien vastaavuudet eri haltiakielissä. Taulukot on kirjoitettu noin 1937 vähän ennen Tengwesta Qenderinwaa (PE 18, en ole itse nähnyt), joka on kieliopillinen kuvaus kantahaltiakielestä, ja
"Etymologioita" (Etymologies, The Lost Road), joka on eräänlainen haltiakielten etymologinen sanakirja. Samaan ryhmään kuuluu myös haltiakielten jakautumista käsittelevä Lhammas (The Lost Road). Tämän vaiheen tärkeimmät kielet olivat qenya ja
"noldor" (engl.
Noldorin, TSH:n sindarin edeltäjä), tosin myös Keski-Maan
ilkorindin kielet olivat keskeisessä osassa.
"Etymologioista" ja Lhammasista tuttujen kielten lisäksi CT:ssä esiintyy kolme
lembin eli Oromën kutsusta kieltäytyneiden haltioiden kieltä:
East,
West ja
North Lemberin. Myöhemmin
lembin nimeksi tuli
avari (tämä muutos esiintyy 20. marraskuuta 1937 päivätyssä muistiinpanossa: The Lost Road s. 200) ja Tolkien muutti paikoitellen myös CT:hen
Lemberin >
Avarin. CT:n taulukoihin liittyy myös huomautuksia, joissa Tolkien kuvaili, millaista "tyyppiä" kukin kieli edustaa äänteidensä ja niiden kehityksen perusteella. Esimerkiksi teleri on "suunnilleen latinan tyyppinen" (David Salo on kirjoittanut telerin ja latinan läheisistä suhteista
laajan esseen). Avarilaisista kielistä länsiavarin oli tarkoitus muistuttaa äänneopiltaan iiriä, itäavarin liettuaa ja pohjoisavarin suomea.
North Lemberin is peculiar – approx. of Finnish type. No initial groups. Coalesc[ence] of kj, k, kw &c. Conversion of voiced stops into voiceless (init[ial] only).
(PE 19 s. 22, korostukset ja hakasulkeet alkuperäisessä.)
Tolkien ei mainitse yhtään esimerkkiä pohjoisavarin sanastosta, mutta CT:n tietojen perusteella voidaan periaatteessa yrittää arvailla, millaisia sanoja kielessä olisi voinut olla. Kovin tarkkoihin arvauksiin tuskin päästään, koska taulukoissa esitellään vain tärkeimmät äännelait yleisellä tasolla. Jos Tolkien olisi kehittänyt 1930-luvun avarilaisia kieliään pitemmälle, niiden kehityksessä olisi epäilemättä ollut paljon enemmän yksityiskohtia.
Seuraavassa muutamia ehdotuksia täydennyksiksi "Etymologioihin". Virheitä pahoitellaan jo etukäteen. Merkinnät: * = sana tai käännös ei esiinny "Etymologioissa"; ~ = sanat ovat sukua, mutta eivät tarkkoja vastineita.
haŋŋa(?) 'parta', q.
fanga, nold.
fang. Etym. SPÁNAG-.
Hinve, q.
Finwe, nold.
Finw (teoreettinen muoto, jota ei todellisuudessa käytetty). Etym. PHIN-.
jo 'lapsenlapsi, jälkeläinen', q.
indyo, nold.
*ang. Etym ÑGYŌ-, ÑGYON-.
kalara 'puu', q.
alda, nold.
galadh. Etym. GALAD-.
kelepe 'hopea', q.
tyelpe, nold.
celeb. Etym. KYELEP-.
kenere 'haltia', q.
qende, nold.
penedh. Etym. KWEN(ED)-.
kilinne(?) 'laulu, sävelmä', q.
linde, nold.
glinn. Etym. GLIN-.
nore *'maa', nold.
dôr, q.
*nore (~
nóre 'tietyn kansan asuinseutu'). Etym. NDOR-, VT38.
oloro 'viisaan kansan jäsen, maahinen', q.
ñoldo, nold.
golodh. Etym. ÑGOLOD-.
Palinore ~ q.
Valinor ~ nold.
Balannor. Etym. BAL-.
Poronve,
Poronveo, q.
Voronwe, nold.
Bronwe. Etym. BORÓN-, WEG-.
sauha 'saastainen, pahanhajuinen, mätä', q.
saura, nold.
thaw(?) 'pilaantunut, mätä'. Etym. THUS-. Jos pohjoisavarin puhujat oppivat jostain qenyankielisen nimen
Sauron, he olisivat voineet kääntää sen omalle kielelleen muotoon
Sauhon,
Sauhonno tms.
tav- 'antaa periksi, sallia, myöntää', q.
lav- ~ nold.
dâf 'lupa'. Etym. DAB-.
Osa yksityiskohdista on pelkkää arvailua: CT ei ota kantaa konsonanttiyhtymien kehitykseen sanan sisällä, mutta jotenkin epäilen, että esimerkiksi alkuperäiset
mb,
nd,
ŋg ovat pohjoisavarissakin jollain tavalla erikoistapauksia. Yllä on oletettu, että niistä tulee
mm,
nn,
ŋŋ. Pitkien vokaalien on oletettu lyhenevän sanan lopussa kuten eldarilaisissa kielissä.
Sanan sisällä kantakielen soinnittomilla klusiileilla on kahdet eri vastineet pohjoisavarissa:
p >
p, v,
t >
t, r,
k >
k, – (eli
k tai
k:n kato). Tästä tulee väkisinkin mieleen, että pohjoisavarissa on ehkä jokin astevaihtelun tapainen ilmiö – ja nähtävästi vielä länsisuomalaisella tvistillä, koska
t:n "heikkona asteena" on
r! Toki myös q(u)enyassa on tapahtunut muutos
d > r. Jos pohjoisavarissa olisi suomen kaltainen astevaihtelu, se näyttäisi ehkä suunnilleen tältä?
keti 'puhuu' (q.
qete, nold.
pêd) :
kerin 'minä puhun' (
qetin,
pedin)
hōpa 'satama, pieni lahti' (q.
hópa) : gen.
hōvan 'sataman' (
hópan)
nauko 'kääpiö' (q.
nauko, nold.
naug) : mon.
nauor 'kääpiöt' (q.
naukor)
Keskimmäisessä esimerkissä on käytetty 30-lukulaista genetiivin päätettä
-n. Viimeiseen esimerkkiin tarvitaan umpitavun muodostava monikon pääte, mutta
-r on luultavasti huono valinta, koska se lienee qenyan oma innovaatio. Ehkä
nauoin olisi parempi arvaus?
Muokkauksia 23.3.2013: korjattu yksi kirjoitusvirhe ja lisätty selityksiä Sauhon- ja nauor-esimerkkeihin.