Glorfindelin korvaaminen Arwenilla ontuu minun mielestäni varsinkin siksi, että Arwenista tehtiin soturi, joka hän ei kirjassa missään nimessä ole ja jollaisena edes Glorfindel ei tarinassa esiinny. Ongelmallinen on myös se Jaamarin jo esiin tuoma seikka, ettei Elrond tosiasiassa olisi missään nimessä päästänyt ainokaista tytärtään, kansansa iltatähteä, seikkailemaan yksin erämaahan. Jos siis Arwenin tuominen Glorfindelin tilalle katsottiin niin kovin tarpeelliseksi, se olisi pitänyt tehdä hahmon ominaisluonnetta kunnioittaen: hän olisi tullut vahvan saattueen kanssa ja hänen tarjoamansa apu olisi ollut samantyyppistä kuin Glorfindelin: haltiataikuuteen, ei miekanheilutukseen perustuvaa. Varsinkin kun miekkaa heiluttava haltianainen tekee Eowynin hahmon keskeisimmän sisällön tavallaan tyhjäksi.
Olen myös edelleen sitä mieltä, että Tylerin Arwen oli varsin sieluton. Asiaa olisi ehkä auttanut piirun verran, jos hän olisi vaivautunut tutustumaan hahmonsa taustoihin Tolkienin teosten kautta, mutta toisaalta Hollowood-leffoissa näkee usein muutenkin sitä, että sankarittaren tehtävä on lähinnä näyttää hyvältä, ei niinkään näytellä.
Muoks: En myöskään pidä siitä leffantekijöiden keskuudessa ilmeisen yleiseksi tulleesta ajatuksesta, että "vahva naishahmo" on yhtä kuin nyrkkejä tai aseita heiluttava naishahmo. Tappelua tai ei, jos hahmo jää ohueksi, se on huono. "Vahva naishahmo" tarkoittaa sitä, että naispuolisessakin hahmossa on syvyyttä: sillä on selkeä persoona, oma taustatarina ja tavoitteet, ja se toimii tarinassa itsenäisenä olentona eikä jonkun toisen hahmon lisukkeena, koristeena tai kannustimena.