Ärsyttää!

Profiiliviesti
Keskustelu on suljettu.
Arwen Undomiel Iltatähti sanoi:
Ahdistaa, ahdistaa ahdistaa. Nukuin surkeasti niin kuin tapanani on eikö se parantanut asiaa. En jaksa olla sosiaalinen, haluaisin vain vetäytyä johonkin nurkkaan ja itkeä. En vain siedä tätä ettei omaa aikaa ole käytännössä lainkaan eikä sitä voi saada vaikka yrittäisi. Nytkin pitäisi olla kuuden minuutin päästä raamiksessa mutta en vain jaksa välittää. Masentaa, haluan pois.

Meidän ikäisten järkyttävä turhamaisuus raivostuttaa. Miten nää ihmiset onnistuukin saamaan minulle pahan olon siitä etten tykkää meikata ja laittautua tai pukeudun eri tavalla kun ei siinä ole mitään hävettävä niin ärsyttävää! Hyppäisin mieluummin laiturilta pää edellä kiville kun olisin tässä mielentilassa näiden ihmisten kanssa enää hetkeäkään.
Click to expand...
Riparilla ja varmaan muillakin leireillä ohjalma on usein aika hektinen eikä omaa aikaa oikeasti jää. Sosiaalisista tilanteista rasittuvalle se voi olla tosi raskasta. Varsinkin jos ei edes pidä niistä joiden kanssa leireilee. Voimia ja jaksamista. Ota hetki kerrallaan äläkä ajattele suotta huomista. Yleensä se voi vähän helpottaa ahdistusta. Ja rohkeasti yrität olla oma itsesi ilman meikkejä ja muita turhanaikaisia kotkotuksia (meikatkoon siis kuka tahtoo, mutta jos ei tahdo niin ilmankin voi elää ja sen pitäisi olla ihan yhtä ok).
 
liikenneturva sanoi:
Pyörätieltä tuleva pyöräilijä saa ajaa tien yli pyörätien jatketta pitkin, mutta hänen on väistettävä sekä oikealta että vasemmalta tulevaa ajoradan muuta liikennettä. Autoilijan tai motoristin puolestaan on väistettävä, kun hänellä on liikennemerkillä osoitettu väistämisvelvollisuus tai hän on kääntymässä pyörätien jatkeen yli.
Click to expand...
En tosin osaa itsekään tätä noudattaa oikein kumpanakaan osapuolena, väistän pyöräilijöitä ja ajan yli jos näen selviä merkkejä siitä että mua väistetään. Ärsyynnyn kyllä hitusen niistä autoilijoista jotka väen vängällä antavat tietä siinä vaiheessa kun olen jo pysähtynyt ja pois pyörän päältä :D Mä olen teknisesti huono pyöräilijä ja varsinkin sellainen hidasteluhimmailu ja toisinaan ihan oikeasti myös pysähtyminen ovat keskittymistä vaativia vaikeita asioita, joita ei mielellään tekisi turhaan. Kääntymissäännöt pyörällä vasta kuulemma ovatkin mystisiä, ja kaupungissa törmää niihin kivoihin yllätyksiin että pyörätie loppuu kuin seinään, se vaihtaa jatkuvasti kadun puolta tai sen keskellä kasvaa puita. (Autokouluopettajiin en luota liikennesääntöjen lähteenä ollenkaan omani lauottua kaikkia ihmeellisiä totuuksia nopeusrajoituksista sun muista, paitsi toki jos puhuvat fiksuja.) Pyöräilijänä kuitenkin edelleen pelkään eniten jalankulkijoita, jotka etenevät ympäristöään havainnoimatta ja täysin epäloogisiin suuntiin. Pyörätie on myös kiva paikka vetää jotain matkalaukkuja kun siinä vieressä on kuitenkin joku ikävä epätasainen pinta.

Ärsyttää että tämä viesti on toistaiseksi ollut kokoelma virkkeitä jotka eivät muodosta mitään koherenttia kokonaisuutta. Ärsyttää pikkunulikat jotka valtaavat Pokemon Go -saleja nenän edestä. Ärsyttää että töihin pitää herätä aikaisin tai siellä pitää sietää ikävää ja ahdistavaa työkaveria. Ärsyttää tietyöt joissa suojatien eteen jätetään kilometrin korkuinen reunakiveyshyppyri. Ärsyttää kevyen liikenteen nappiliikennevalot jotka kuitenkin vaihtuvat vasta sitten kun autoja ei enää tulisi muutenkaan.
 
Steelsheen sanoi:
Pyöräilijänä kuitenkin edelleen pelkään eniten jalankulkijoita, jotka etenevät ympäristöään havainnoimatta ja täysin epäloogisiin suuntiin.
Click to expand...

Tasapuolisuuden vuoksi pelkään jalankulkijana eniten pyöräilijöitä ;) Nimittäin jos autoilijat kaikesta dissaamisesta huolimatta väistävät kevyttä liikennettä kohtuullisen hyvin niin pyöräilijät eivät tunnu väistävän ketään itseään pienempää eivätkä liikennevalotkaan takaa yhtään mitään. Tai jalkakäytävät.

Joka tapauksessa suurinta tyhmyyttä on hankkiutua tarkoituksella onnettomuuteen koska on oikeassa. Viisas väistää tarvittaessa aina vaikka olisikin oikeassa. Riippumatta siitä kumpaa osapuolta sattuu enemmän.
 
Mun on pakko tähän sanoa että kuulen paljon pyöräilijöiden dissaamista ja kieltämättä kilpavauhtia kiitävät pyöräilyshortsimiehet pelottavat muakin, mutta koskaan en ole samalla tavalla henkeni puolesta pelännyt pyöräilijöitä ollessani itse jalan, kuin miten olen kävelijöiden takia pelännyt erehdyttyäni fillarilla jonnekin Helsingin keskustan liepeille. Autojen pelkääminen kohtuudella on viisasta mutta autoilijoilta ainakin periaatteessa vaaditaan liikennesääntöjen tuntemista, kävellen saa liikkua kuka vaan, joten autotkin ahdistavat vähemmän.

Osa tästä menee kyllä edellä parjaamani liikennesuunnittelun piikkiin (esim sokoksen kulmalla on kauhea kohta missä pyörätie tulee alamäkeen ja ilmeisesti loppuu siinä kohtaa missä sen ylittävät suojatieltä tulevat ihmismassat, ja sitten taas jatkuu tämän hienon risteyspaikan jälkeen). Osa pyöräilijöistä on tietysti urpoja ja vähemmän urpotkin tekevät virheitä, mutta mielestäni myös jalankulkijoilla on peiliinkatsomisen paikka. Ei vilkasta autotietä kukaan lähde ylittämään viistosti taakseen katsomatta, pyöräteillä tällaista käytöstä näkee jatkuvasti.
 
Last edited:
Puhumattakaan siitä, miten ihmiset käyttävät selkeästi merkittyjä pyöräilykaistoja ihan surutta jalankulkuväylinä. Sellainen ei tulisi kuuloonkaan esim. Amsterdamissa, siellä pyöräkaistat on pyhitetty pyöräilyyn ja itseään saa syyttää, jos on kyllin tyhmä kävelläkseen sellaisella ja sitten tulee pyörä päälle.

En edes itse pahemmin pyöräile, mutta silti pistää vihaksi katsoa Helsingin keskustassa pyöräilykaistoilla päättömästi haahuilevia ihmismassoja. Ihan kuin olisi ylivoimainen älyllinen ponnistus yhdistää selkeät kaistamerkinnät siihen ajatukseen, että ne omat jalat voisi ehkä siirtää sinne jalankulkijoiden kaistalle.
 
Minulle nuo kilpapyöräilijät (tai ainakin sen näköiset) ovatkin joskus ennenkin siivittäneet kirjoittamaan tänne. Ajavat maantiellä keskellä kaiostaa ilman aikomustakaan väistää. Piennar on kapea, mutta jos edes yrittäisi väistää. mutta ei. Sitten joudut mutkaisella tiellä ajamaan tällaisen köpön perässä kilometrin kun ei uskalla lähteä ohi kun ei näe onko vastaantulijoita.
 
Toisaalta Helsingissä (ja vähän muuallakin Suomessa) kadut on rakennettu niin, että ne "palvelevat kaikkia". Kaikilla liikuntamuodoilla pääsee kaikkialle. Lopputuloksena oikeastaan kaikelle on liian vähän tilaa. Varsinkin Helsingin ydinkeskustassa autoilta voisi napsia puolet teistä pois ja vastaavasti muuttaa jokusen kadun pelkästään autoilulle; ja päinvastoin tehdä sitten väyliä pelkästään kävelijöille ja pelkästään pyöräilijöille. Samoin keskustasta voisi aika surutta ottaa rautatieaseman pois ja tehdä Pasilasta päärautatieasema. Liikenteestä tulisi kaikille sujuvampaa ja mukavempaa.
 
Minä en tunne Helsingin liikennejärjestelyjä niin hyvin (välttelen aika pitkälti siellä liikkumista millään kulkuvälineellä tai ilman), mutta ajatuksena tuo kuulostaisi tosi houkuttelevalta. Olisihan se helpompi pyöräillä kun olisi kunnolla tilaa ja kävelykin olisi huomattavasti miellyttävämpää kun vieressä ei huristelisi autoja. Ainakaan siis joka paikassa. Ehkä autoliikennekin olisi sujuvampaa jos sille saisi enemmän tilaa niillä osuuksilla missä autoilu on sallittu. Tosin minä joudun paniikkiin jos kaistoja on enemmän kuin kaksi ja mahdollinen lyhyt kääntyvien kaista (eilen ajoin Hämeenlinnassa harhaan vaikka kasistoja oli vaan kaksi yhteen suuntaan), mutta lienen vähemmistössä tämän ongelmani kanssa ja näen kyllä teoriatasolla että lisätilasta voisi olla enemmän hyötyä kuin haittaa.
 
Isilmírë sanoi:
En edes itse pahemmin pyöräile, mutta silti pistää vihaksi katsoa Helsingin keskustassa pyöräilykaistoilla päättömästi haahuilevia ihmismassoja. Ihan kuin olisi ylivoimainen älyllinen ponnistus yhdistää selkeät kaistamerkinnät siihen ajatukseen, että ne omat jalat voisi ehkä siirtää sinne jalankulkijoiden kaistalle.
Click to expand...

Tämäkin on pohjimmiltaan huonon liikennesuunnittelun syytä. Pyöräilijöiden pitäisi olla ajoradan puolella pyöräkaistalla eikä samassa tasossa jalankulkijoiden kanssa. Se korjaisi ongelman itsestään. Etenkään pyöräteihin tottumattomat jalankulkijat eivät taatusti katso jalkoihinsa huomatakseen pyörätien kun ei heille tule mieleenkään että jalkakäytävällä voisi olla sellainen. Jalankulkijoiden tyhmyydestä voi valittaa loputtomiin, mutta ongelmaa se ei tule poistamaan. Jalankulku ei yksinkertaisesti ole liikkumismuotona sellainen, että jalankulkijat olisivat kovin tietoisia ympäristöstään. Sen takia heidät pitää ohjata toimimaan oikein riittävän selkeillä järjestelyillä mikä tarkoittaa jotain muuta kuin asfalttiin maalattua viivaa. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden selkeämpi erottaminen saattaisi myös auttaa pyöräilijöitä ymmärtämään, että myös pyörätietä suojatietä pitkin ylittävää jalankulkijaa pitää väistää.

Minun on vaikeinta ymmärtää liikkumismuotojen välistä skismaa. Sen sijaan, että liikennesuunnittelua katsottaisiin kokonaisuutena ja mietittäisiin omaa käyttäymistä niin keskitytään muiden syyttelyyn. Tämä näkyy etenkin pyöräilijöissä jotka ensinnäkin tuntuvat identifioivan itsensä erityisesti yhteen liikkumismuotoon ja lisäksi ovat nykyään hyvin aktiivisia. Sinänsä on hyvä, että epäkohtia tuodaan esiin, mutta vastakkainasettelu ei hyödytä ketään. Jatkuvasti näkee esimerkiksi väitettävän, että huonoilla liikennejärjestelyillä kiusataan erityisesti pyöräilijöitä, mutta tosiasiassa ne ovat kaikkien riesana. Toki tässä on aste-eroja kun kevyt liikenne on luonteeltaan joustavampaa kuin autoliikenne, mutta käsittämättömiä virityksiä on silti kaikkien kohdalla.

Toinen juttu on sitten se, että täydellisyyteen ei päästä hetkessä ja joissain tapauksissa vanhojen rakenteiden takia ei koskaan. Parannusehdotuksia voi antaa, mutta vallitsevaan todellisuuteen on myös pakko sopeutua ja se vaatii joustavuutta ja varovaisuutta.

Mitä Merrin ajatuksiin tulee, niin Helsingin kantakaupungissahan on koko ajan lisätty autoilta rauhoitettuja tai autoilua rajoittavia katuosuuksia ja lisäksi pyöräteitä ei ole tehty suinkaan kaikille kaduille. Jalkakäytävät ovat toki lähes kaikkialla ja se on melko väistämätöntä.
 
Amsterdamissakin pyörätiet ovat enimmäkseen jalkakäytävien rinnalla, olkoonkin, että yleensä ne on porrastettu vähän matalammalle. Silti siellä vain turistit harhautuvat kävelemään väärillä väylillä, paikalliset osaavat pitää tossunsa oikealla puolella rajaa ja kaikki kulkevat kauniissa sopusoinnussa. Olisiko Suomessa osittain kyse siitä, että pyöräilykulttuuri on vielä suhteellisen nuori ja volyymiltään vähäinen? Damissa pyöriä on jatkuvasti liikkeellä niin paljon, että väärässä paikassa kävelevä jää saman tien alle tai saa ainakin välittömästi kiukkuista kellon kilistelyä tai huutelua osakseen, ja polkupyörien huomioonottaminen liikenteen osana on kaikille niin itsestäänselvää ja totuttua, ettei kolareita ja yleistä skismaa eri liikennemuotojen välillä pahemmin ole.
 
Jaamar sanoi:
Minulle nuo kilpapyöräilijät (tai ainakin sen näköiset) ovatkin joskus ennenkin siivittäneet kirjoittamaan tänne. Ajavat maantiellä keskellä kaiostaa ilman aikomustakaan väistää. Piennar on kapea, mutta jos edes yrittäisi väistää. mutta ei. Sitten joudut mutkaisella tiellä ajamaan tällaisen köpön perässä kilometrin kun ei uskalla lähteä ohi kun ei näe onko vastaantulijoita.
Click to expand...
Kuvittelen että tuo on juuri se syy miksi pyöräilijä ajaa keskellä ajokaistaa, hän ei halua tulla ohitetuksi samalla kaistalla. Se on yksi syy miksi vältän autojen joukossa ajamista, autoilijat eivät tunnu välittävän siitä mien läheltä he ajavat ohi. Tai ehkä se on vaikeaa arvioida mitä pyörälle tapahtuu kun auto pyyhältää sen ohi.

Minä testasin Helsingin Kaupunkipyöriä keskustassa ja se jäi yhteen kertaan, vähän turhan stressaavaa minulle. Muualla voisin käyttää niitä mutta se on jäänyt väähän siihen etten viitsi kuljettaa kypärää mukanani ja ilman en uskalla ajaa.
 
Minä yleensä yritän oikeasti jättää järkevästi tilaa auton ja pyörän väliin ohitustilanteissa. Se että ohittaa pyöräilijän niin että voi olla puoliksi omalla kaistalla tapahtuu huomattavasti sutjakammin ja vaatii lyhyemmän ajomatkan kuin lähteä ohittamaan keskellä kaistaa ajavaa pyöräilijää. Jos pyöräilijä vielä auttaisi hidastamalla hiukan omaa vauhtia niin ohitus tapahtuisi vielä hiukan näppärämmin. Toki jos nyt ihan välttämättä tahtoo ajaa auto persiissä niin kivat hänelle, mutta välillä on tehnyt mieli soittaa torvea että väistä hölmö. Sitä en kuitenkaan ole tehnyt enkä äkkiä tee, koska en haluaisi ajaa pelästyksissään kaatuneen tai muuten hätäisesti reagoineen pyöräilijän päälle. Tuo meidän ja keskustan välinen tie vaan on sellainen että siinä on 7km matkalla ainoastaan kaksi paikkaa missä voi järkevästi ohittaa. Eli parhaassa tapauksessa joutuisi ajelemaan useita kilometrejä peräkanaa.
 
(Btw pitäisikö jonkun Konniksen siirtää tämä pyöräily/jalankulku/autoilu- keskustelu tästä topikista
johonkin sopivampaan tai aloittaa uusi topikki?)
 
Isilmírë sanoi:
Amsterdamissakin pyörätiet ovat enimmäkseen jalkakäytävien rinnalla, olkoonkin, että yleensä ne on porrastettu vähän matalammalle. Silti siellä vain turistit harhautuvat kävelemään väärillä väylillä, paikalliset osaavat pitää tossunsa oikealla puolella rajaa ja kaikki kulkevat kauniissa sopusoinnussa.
Click to expand...

Porrastus auttaa jo jonkin verran, tosin minulle esitetyissä esimerkeissä Amsterdamin pyöräkaistoista ne ovat olleet nimenomaan ajoradan puolella. Lisäksi väittäisin, että Helsingissäkään paikalliset eivät ole suhteellisesti suurimpia syyllisiä pyörätiellä kävelyyn. Turisteja niillä näkyy sen sijaan paljon.
 
Kuka Mordorin örkki keksi vatsakivun (ääh)..

Pyöräilyasiaan en osaa sanoa juuta tahi jaata koska itse liikun joukkoliikenteessä tai jalan.
 
Lord of the Rings Onlinessa on bugi, joka ei ole rampauttava mutta ärsyttää silti. Ilmeisesti siitä pääsisi eroon 295 yksikköä pelin valuuttaa maksamalla, mikä olisi noin kolme euroa maan päällä. Mutta kun olen niin kauan yrittänyt saada tätä kuntoon niinkuin sen pitäisi kohtuudella mennä, niin en haluaisi luovuttaa. Ongelma on vielä sekin, että kuulemma ongelmaan ei voida puuttua, jos en ole linjoilla kyseisellä hahmolla. Nyt sitten roikutaan sivuikkunalla siellä.
 
Vr:n epävakaana jo tuntemani junaverkko on tähän mennessä matkaa ollut kokonaan kadoksissa. No, voinhan minä avata syysmiittitopikin sitten kymmenen maissa perillä kesätyökaupungissa ollessani, mutta olisinpa mielelläni hoitanut sen tässä matkan aikana.

Pitää vielä viikko asua paikassa, jossa ei ole minulle käytännössä mitään muuta kuin työ (okei vanhempia on ollut kiva nähdä enemmän): paikkaan, jossa yksityisautottomuudesta haaveilu sai niissä fiksummissakin työkavereissa aikaan vain huvittuneisuutta ja ne vähemmän fiksut työkaverit sitten epäilevät useimpia pitkäpartaisia miehiä talebanmuslimeiksi ja kuvailevat ihmisten ulkonäköä sanomalla "se lesbon näkönen". Argh.
 
Raseena valittaa aknesta, osa miljoona. Ärsyttää ärsyyntyä tästä taas. Viimeisen 13 vuoden aikana en ole nähnyt pärstääni täysin finnittömänä kovin montaa kertaa ja silloinkin arvet ovat häirinneet hyväkuntoisen ihon vaikutelmaa, joten aiheessa ei ole mitään uutta.

Viime vuosina iho ei ole kukkinut aivan kamalan pahasti, mutta nyt on taas leukaan puhjennut useita isoja märkiviä pahkuroita ja otsa taas on täynnä puhkeamattomia pikkufinnejä. Molemmat ongelma-alueet ovat paitsi kipeitä, myös vaikeita meikata siisteiksi. Muutama viikko sitten minulla oli finni aivan keskellä nenänpäätä.

En tajua, mistä tämä villiintyminen on aiheutunut. En esimerkiksi syö sitä pahamaineista sokeria tai muutakaan roskaruokaa ja pullamössösettiä juuri ollenkaan. Kuukautiskiertoakaan en viitsi täysin syyttää, koska se ei ole ennenkään aiheuttanut ennustettavalla tai loogisella tavalla iho-oireita. Joskus finnittää tiettyyn aikaan, joskus ei. Ihonhoitorutiinit eivät ole muuttuneet, ruokavalio ei ole muuttunut, stressitaso ei ole muuttunut... Eli ihan kiusallaan vaan naamassa rehottaa.
 
Profiiliviesti
Keskustelu on suljettu.
Ylös