Ärsyttää aikuisen ihmisen säälittävä suhtautuminen oppilaansa (minun) tilanteeseen.
Viime viikolla olin pois 1500m juoksusta, koska olin päättänyt jo viime juoksun jälkeen, etten jaksaisi stressata ja panikoida kuukautta ennen jotain niin turhaa ja tyhmää asiaa. Olin psykologilla juuri ennen tuota tuntia ja siellä sitten selitin, miksi en ole menossa ja hän ei onneksi yrittänyt pakottaakkaan. Hän lupasi kirjoittaa wilma-viestin kyseiselle opettajalle ja kertoa, että ahdistun jo juoksun ajattelemisesta sen verran, että osallistumiseni ei ehkä ole fiksu idea ja mainitsi siinä samalla muutenkin, että olen yksinäinen valinnaisliikkatunneilla, mikä korostuu erityisesti tilanteissa, jossa pitää valita pari tai ryhmä ja kysyi josko asialle voisi tehdä jotain.
Opettaja tuli samana päivänä käytävällä kysymään minulta, miksi en ollut ollut tunnilla ja vastasin, että se psykologi lähettää viestiä ja että olin ollut kävelyllä sen sijaan ennen kuin rupesin äkillisesti itkemään hillittömästi ja juoksin vessaan (ei ehkä elämäni paras päivä ikinä) mutta tilanteessa oli kiitollisen vähän porukkaa katsomassa.
Noo, opehan ei koskaan vastannut siihen viestiin mitään (tiedän sen koska olen itse siinä viestiketjussa mukana) eikä liioin halunnut yhtään puhua asiasta minun kanssani (tämä ei todellakaan haittaa minua, päinvastoin, mutta kun ajattelen järjellä niin kuka tahansa muu opettaja kuka on koskaan minua opettanut olisi joko vastannut tai ainakin tullut juttelemaan.) Tämä pitkälti todistaa olettamukseni, että tuota kyseistä henkilöä ei vain yksinkertaisesti kiinnosta. Ei ole mitenkään mahdollista etteikö hän olisi lukenut tuota viestiä.
No mutta tänään valinnaisliikkatunnilla pelattiin sulkkista ja oltiin siinä vähän aikaa pelattu ja kierratty aina seuraavan parin luo kun opettaja sanoi että "valitkaas nyt sitten jotkut parit ja pelatkaa." Ja jäi tuijottamaan minua. Ihmiset muodostivat saman tien luontevasti pareja, mutta yksi ihan mukava tyttö, jonka pari olin ollut aiemmin sai jo parin ja jäin epämukavaan tilanteeseen katselemaan ympärilleni. Vieressäni oli yksi kolmen tytön ryhmä, jotka katselivat minua ilmeellä "tiedetään että meidän on pakko ottaa toi luuseri mutta ei millään haluttais". Seisoin yhä yksin toisella puolella verkkoa. Sitten opettaja tuli siihen ja totesi näille muille "no jos ette halua sitä niin pelatkaa nyt edes nelinpeliä sitte." Sitten hän jätti muut tytöt tappelemaan ääneen minun läsnäolostani välittämättä siitä, kuka joutuisi pelaamaan minun puolellani. Tähän olen niin tottunut että se ei jaksa kiinnostaa, enemmän loukkaanuin opettajan käytöksestä. Tuntui kun hän olisi halunnut nolata minut tai jotenkin kostaa. Kyllä sen verran epäasiallista minun mielestäni laittaa tuollaisen wilma-viestin jälkeen samantien minut juuri tuohon tilanteeseen. Ja vielä katsoi minua koko ajan, tuijotin takaisin "tosissas?".
Kaikki viestini Kontuun ansaitsisivat virallisen storytime-statuksen. Sitten lyhyesti kirjoittaminenkin on vaan aivan ylitsepääsemättömän vaikeaa.