Ärsyttää!

Pagba sanoi:

Teitä saattaa sitten miellyttää CMX:n nettisivuillaan pitämä minimalistinen tyyli sitäkin enemmän.

Click to expand...

En nyt voi sanoa että se erityisesti miellyttäisi tai että sitä olisi sen helpompi näin visuaalisella ilotulituksella ja vuosia kyllästettyjen aivojen kanssa lukea, mutta jos olisi pakko valita tuon taikka aikaisemmin linkittämäni L&T:n tyylin välillä niin valitsisin CMX:n, joska siinä voi yhdellä silmäyksellä hahmottaa paremmin kokonaisuuden. Tuossa toisessa taas kokonaisuutta ei oikeastaan voi edes kunnolla hahmottaa kun sisällöstä on esillä niin pieni osa kerrallaan.

Ja minuakin ärsyttää se jos joku puhuu minulle liian kovalla äänellä ihan vieressä. Tähän lienee syynä se että olen vuosia ollut töissä jatkuvassa melussa ja vapaa-aikana en niin kaipaisi sitä. Tätä esiintyy usein silloin jos vastapuolella on kuulokkeet päässä, mutta joskus kyllä muutenkin.

^Mua ärsyttää/nolottaa, että mulla on luonnostaan kova ääni, ja äänenvoimakkuuteni puhuessa usein nousee tiedostamattani,
jos selitän jotain tosi innostuneesti. Ja sitten rasitan ihmisiä.

Pitäisi tehdä huomenna joku 10h työpäivä, että olisi vkoloppuna kaksi päivää vapaata. Huoh.

Sen verran tuohon kovaäänisyyteen täytyy sanoa lieventävänä asianhaarana että jos ihmisellä on luonnostaan voimakkaampi ääni niin ärsytyskynnys on hänen kohdallaan paljon korkeampi, kuin jos joku vaan oikeasti huutaa. Minun isälläni on aika kantava ääni, mutta se ärsyttää ainoastaan hänen puhuessaan puhelimeen, sillä silloin hän korottaa ääntä entisestään. Toinen on se jos ihmisellä on todella korkea ja kova ääni niin se on rasittavampaa kunneltavaa kuin matalampi kova ääni.
Enkä todellakaan halua nyt sanoa että ihmisen jolla on luonnostaan kovempi ääni tarvitsisi hävetä tai olla hiljaa. Me ollaan jokainen erilaisia erilaisine piirteinemme ja ihan varmasti jokaisella on joku piirre mikä ärsyttää jotakuta ja sen kanssa pitää oppia elämään. Niin omien kuin muidenkin ärsyttävien piirteiden kanssa.

En kuule enää kunnolla matalia miesääniä. Etenkin Pagba saa jutella ihan mitä vaan, enkä voi kuin hymyillä tai kommentoida: "Ahaa!", "Niinkö?" tms. Tiedättehän, mitä ihmiset sanovat, kun eivät kuule tai halua kuunnella. Ärsyttää oma huonokuuloisuuteni. Pagba kyllä ystävällisesti suostuu nostamaan äänenkorkeutta minulle puhuessaan, että saan selvää. PS. Vampiren kanssa on niin helppo keskustella

Olen tullut vanhaksi. Se ei sinänsä ärsytä, mutta näön huononeminen kyllä. Normaalia tekstiä en enää näe silmälasit päässä kunnolla, puhelimesta puhumattakaan. Kaksiteholasit ovat inhosstavia. Byää.

Sama juttu minulla. Menin optikolle hankkimaan kaksiteholaseja, mutta nuorisovahvuus riittää vielä linssin alaosassa. Puistattaa ajatellakin, millaista olisi ollut elää aikana ennen optista näönkorjausta.

Husky sanoi:

1) Auto on korjaamolla, enkä tiedä saanko sen sieltä tämän vuoden puolella.

Click to expand...

No en saanut. Tästä on tulossa oikea neverending story. Auto on ollut korjaamolla kohta kolme viikkoa, eikä kukaan ole vieläkään edes käynyt konepellin alla, huolimatta siitä että alun perin oli luvattu että auto otetaan samalla viikolla työn alle; kun näin ei tapahtunut, kukaan ei infonnut minua vaan sain suunnilleen hohtimilla kiskoa informaatiota. Korjaamo ei muutenkaan oma-aloitteisesti ota minuun mitään yhteyttä, ja kun kyselen missä mennään saan kilometrin pituisia seliseliselityksiä joissa on paljon hätävalheiden oloisia outoja piirteitä. Tällä viikolla korjaamo on lomalla (joku siellä kuitenkin on paikalla runoilemassa sposteja, koskapa vastasivat kun kysyin että onko työt jo aloitettu - sen sijaan kun ilmoitin että nyt haluan tietää miten autoni korjaus on aikataulutettu, tuli vaihteeksi syvä radiohiljaisuus).

Onneksi kaikesta on spostit todisteena. Niille tulee olemaan käyttöä, kun otan yhteyttä kuluttaja-asiamieheen. Valitettavasti en voi ajaa autoa toiselle korjaamolle, koska se ei käynnisty. Hinauttaminen luottokorjaamolleni taas maksaisi aivan h...tisti. Kaskovakuutus korvasi ainoastaan hinauksen lähimmälle mahdolliselle korjaamolle. Joka oli siis tämä jossa on flunssa ja muutto ja loma ja tilauskirja täynnä jne.

Koska auto on melko välttämätön myös elinkeinonharjoittamiselleni, niin sanat eivät riitä kertomaan kuinka raivoissani tästä olen. Voin kuitenkin kertoa, että otsassani kasvava elin alkaa saavuttaa jo megalomaaniset mittasuhteet. Rappukäytävässä alkaa olla hankalaa mahtua kääntymään kerrosten välillä.

Pesukoneen ajastus. Ajattelin kokeilla sitä, jotta yksi lapsista saisi lempihousunsa herättyään jalkaan. Koskapa ohjeiden lukeminen on täysin turhaa, oletin koneen käynnistyvän, kun säädetty tuntimäärä täyttyy. Ei. Tuntimäärä tarkoitti sitä, että kone on valmis tuntimäärän täytyttyä. Olen nyt sitten ollut viidestä hereillä (varmuuden vuoksi olin vielä jättänyt kodinhoitohuoneen oven auki = kaikki äänet varmasti kuuluvat). Nyt en viitsi yrittää nukkumista, koska tuo @£$@ kone piippaa kovaan ääneen, kun pyykki on valmista. Ja varmuuden vuoksi jatkaa piippaamista tietyin väliajoin varmistaakseen, että joku varmasti käy hakemassa pyykin pois koneesta. Äärimmäisen raivostuttava ominaisuus, jota ei pysty koneesta saamaan pois.

Lapsi joka tapauksessa saa housunsa puhtaina tänään. Tunnen olevani sankarimarttyyriäiti.

Anteeksi May, mutta minun ensireaktioni oli reilu nauru (sisäinen sellainen)
Olen itsekin niitä jotka jättävät mieluummin käyttöohjeet lukematta ja siis voisin hyvin tehdä saman virheen. Meillä kumminkin on käytetty ajastusta aika paljon ja meillä kone kertoo suoraan näytössään että valinttan aika jolloin kone on valmis. Tosin sen jälkeen kun kone on valmis ja piipannut se haluaa vielä jäähdyttää pyykkiä ainakin puoli tuntia, mutta sammuttamalla pyykin saa toki ulos. Varoo vaan ettei polta sormiaan. Meillä saa onneksi myös piippauksen pois, mutta vika on siinä että kone ei jatka piippausta ja jos soittoon ei reagoi heti niin kone voi hyvinkin unohtua päiväksi. Vaihdetaanko pesukoneita?

Meillä tiskikone näyttää ajastettuna ajan käynnistymiseen ja pyykinpesukone taas kokonaisajan pesun valmistumiseen.

Kyllä ne pariin kertaan ovat ärsyttäneet, nykyään on oppinut jo muistamaan. Molemmat saattavat vähän heittää kyllä varsinkin pesu+kuivaus-ohjelmat.

Tänään ei paljoa ärsytä mikään, vähän ehkä rakettien varominen koiran kanssa kävellessä.

Lankesin ostamaan roolipelikirjoja sähköisessä muodossa Bundle of Holdingista. Valoisa puoli asiasta on se, että luonnonvaroja ei haaskattu ja nörtit saavat voita leivän päälle. Huonona puolena olen köyhempi.

Kirjojen (ja nörttien leivänpäällysteen) takia köyhtyminen on jaloa köyhtymistä, jota useammatkin ihmiset voisivat harrastaa

No nyt on flunssa edennyt siihen pisteeseen, että nenästä vuotaa verta. Aina yhtä hilpeä vaihe.

Ärsyttää, että leikkaus piti olla tammikuun alkuviikoilla, niin se on sittenkin vasta 23.1. vaikka nimenomaan luvattiin, että se on aikaisemmin. Kiukkuinen olen ja Sarumanin alushousujen kautta tulleita kirouksia tässä latelen, mutten voi asialle minkään. En ymmärrä, miksi.. MiksI!? Luvataan ihmiselle jotain, mitä ei pystytä toteuttamaan. Eli leikkaus on kesken esitysten, joka kauhistuttaa ja ärsyttää minua niin paljon, että stressaan taas tuplasti enemmän

Ärsyttää noin miljoonatta kertaa olla tämmöinen sosiaalisesti ahdistunut idiootti. Jostain miitin yhteisruokailuun osallistumisesta pitää oikeasti käydä järkyttävä sisäinen taistelu ja kaikki "kauhu"skenaariot on käytävä läpi ennen kuin menetän totaalisesti hermot itseeni. Ihmisillä on tässä maailmassa oikeita murheita ja minun on pakko murehtia siitä, mitä joku saattaa ehkä mahdollisesti joskus minusta ajatella. Ehkä kukaan ei kuitenkaan ala vihaamaan minua jos tuon vahingossa vääränlaista jauhelihaa. En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Ei elämäänsä voi elää tällä tavalla.
Haluaisin vain heittää tämän jatkuvan väsyttävän varovaisuuden taivaan tuuliin edes kerran ja tehdä jotain villiä ja typerää ja ihanaa! Kiivetä miittipaikan takan päälle ja istua sielä itsekseni nauraen, tai ruveta laulamaan keskellä keittiötä leipää hakiessani ja nähdä tappaisiko se minut ihan oikeasti.

Jaa, ja sitten minä ärsytän vielä lisää sillä, että meinaan nakittaa paistamaan jauhelihaa

Itseäni tällä hetkellä ärsyttää tämä jatkuva epärytmisyys unen suhteen. Tällä hetkellä ainut hyvä puoli on se, että en ole nyt kuolemanväsynyt. Tosin tänään on kello 18 menoa, jolloin olisi suotavaa olla olematta ihan töötissä. Menee aika jännäksi, että saanko nukuttua vielä ennen töihinlähtöä. Ainahan sitä saa olla unelmia.

Husky sanoi:

Husky sanoi:

1) Auto on korjaamolla, enkä tiedä saanko sen sieltä tämän vuoden puolella.

Click to expand...

No en saanut. Tästä on tulossa oikea neverending story. Auto on ollut korjaamolla kohta kolme viikkoa,

Click to expand...

Saaga jatkuu! Eilen kovistelin korjaamoa että jotain pitäisi kohta alkaa tapahtua. Vastaukseksi tuli lisää selityksiä ja sitten pommi: ilmoittivat että heillä "ei ole aikaa eikä tiloja" autoni korjaamiseksi ja kehottivat etsimään toisen korjaamon! Ilmeisesti asiakas, joka haluaa normaalia asiakaspalvelua, on heille hankala asiakas...

Missasin kauan odottamani elokuvan Kunnian polut, joka tuli siis Teemalta uudenvuodenpäivänä. Eikä se ole Areenassakaan - Aargh!

Arwen Undomiel Iltatähti sanoi:

Ärsyttää noin miljoonatta kertaa olla tämmöinen sosiaalisesti ahdistunut idiootti. Jostain miitin yhteisruokailuun osallistumisesta pitää oikeasti käydä järkyttävä sisäinen taistelu ja kaikki "kauhu"skenaariot on käytävä läpi ennen kuin menetän totaalisesti hermot itseeni. Ihmisillä on tässä maailmassa oikeita murheita ja minun on pakko murehtia siitä, mitä joku saattaa ehkä mahdollisesti joskus minusta ajatella. Ehkä kukaan ei kuitenkaan ala vihaamaan minua jos tuon vahingossa vääränlaista jauhelihaa. En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Ei elämäänsä voi elää tällä tavalla.
Haluaisin vain heittää tämän jatkuvan väsyttävän varovaisuuden taivaan tuuliin edes kerran ja tehdä jotain villiä ja typerää ja ihanaa! Kiivetä miittipaikan takan päälle ja istua sielä itsekseni nauraen, tai ruveta laulamaan keskellä keittiötä leipää hakiessani ja nähdä tappaisiko se minut ihan oikeasti.

Click to expand...

Meitä on joka lähtöön Olen itse ihan samanlainen enkä ole edes iän tuoman viisauden turvin päässyt tästä kokonaan yli vaan edelleen tulee mietittyä valmiiksi kaikki mahdolliset skenaariot ja miten niissä tulee toimia. Niinpä stressi on taattu jos joku vaikkapa vain kutsuu käymään (tätä kun ei tapahdu niin usein, että rutiinia pääsisi muodostumaan).
Olennaista on, että ahdistuksen ei anna rajoittaa elämää. Vaikka en ole oppinut olemaan stressaamatta, niin kykenen nykyään sentään siitä huolimatta osallistumaan sosiaalisiin aktiviteetteihin. Ennen saatoin jättää kokonaan väliin kun en tiennyt miten käyttäytyä ja pelkäsin itseni nolaamista. Mutta onhan tämä silti aika ärsyttävää ja sosiaalinen rajoittuneisuus on myös omiaan tekemään elämästä aika yksinäistä, joten tiedän mitä tarkoitat.

Kuulostaa kuitenkin siltä, että olet paremmassa jamassa kuin minä aikoinaan, menossa ihan oikeaan suuntaan ja tiedostat, että ahdistus on sinänsä tarpeetonta. Tämä ongelma yleensä lievittyy iän myötä ja sitä voi auttaa haastamalla itseään. Joko kiipeämällä takan päälle tai sitten ihan pienin askelin, mikä vaan tuntuu sopivalta

Ärsyttää itseäni, että melkein jälleen jätin tulematta käärmeeseen vain ahdistuksen takia. Onneksi nyt kuitenkin tulin.

Muutenkin tämä viikko on ollut ihan kauhea. Tuntuu, että hommat leviää käsiin ihan kokonaan. Ihminen, joka on minulle ollut hyvin tärkeä, alkaa olla tällä hetkellä sillä rajalla, etten enää halua häntä elämässäni pitää. Niin on käynyt monen ihmisen kanssa, mutta tämä on erityisen kipeä. Pettämällä luottamukseni kerran, saattaa aiheuttaa lumipalloefektin ja alan olla sitä mieltä, että painukoon sinne Lappiin, missä ilmeisesti erakkona haluaa elääkin. Jos luvataan jotain toiselle, niin yleensä se pidetään, eikä vaihdeta mielipidettä ja omia tuntemuksia lennossa. Tällä hetkellä siis etsinnässä tietokone- ja lukutaitoja omaava ihminen, kiitos tämän tapauksen. Ei edes viitsinyt minulle ilmoittaa ajoissa, ettei olekaan tulossa. Lähettää vain kiukkuisen viestin, kun ihan asiallisesti kysyin tilanteesta, kun ei ole kuulunut mitään.

Toinen asia minulla on ärsyttänyt tämä, että minulle tullaan tiuskimaan teatterilla ihan jatkuvasti. Hoidan tällä hetkellä osittain sihteerinhommia ja tietenkin tietokonevastaavana nettisivut sekä Facebookin. Järkyttävän kova stressi koko ajan, että kaikki hommat tulee tehtyä ja yhdet tulee koko ajan keskeyttämään. Milloin on aloitettu harjoittelu liian aikaisin ja milloin jollain ei ole sukkahousuja, jotka pitäisi saada jalkaan justnythetitänneminulleNYT! On ilmeisesti myös minun vikani, että takana hölistään, vaikken ihan rehellisesti sanottuna ole edes takahuoneessa, sillä huitelen hoitelemassa muita asioita siinä välillä, kun en ole lavalla. Moni ei sitä ymmärrä. Myönnän myös sen, että olen unohtanut opetella yhden laulun sanat, josta taas ohjaaja hermostui. Noh! Ei siinä mitään, leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä

Vakuutusyhtiön rahanpimittäminen ei helpota myöskään asiaa. Käsittelijää ei saa enää kiinni, eikä edes suostu soittamaan minullepäin. On se varmaan hänellä helppoa elää, kun voi käydä kaupassa ihan normaalisti ostamassa ruokaa, maksaa laskuja ja tankata autoa, jne. Ilmoittaisi edes, mitä siellä on tekeillä!

Anteeksi.. pakko purkaa höyryjä.. alkaa tuntumaan jo päänsärkynä ja unettomuutena tämä kaikki.