Jännittääkö?

Jännittävä kevät edessä. Minun pitää saada esittelykuntoon tekemäni tutkimus ja esittää se julkisessa tilaisuudessa, heti sen jälkeen on iso ja vaativa keikka ja niiden jälkeen pitkä työreissu, jollaisella en ole aiemmin ollut. Viimeisin on vielä sellainen, että joudun tahtomattami keskelle tunteiden kurimuksia, joihin minulla ei ole osaa eikä arpaa. Yritän sitten vain tasapainoilla mahdollisimman neutraalilla asenteella. Ei-kivaa. Olen-vain-täällä-töissä -asenne :/
 
Argh, tänään täytyy mennä Särkänniemen haastatteluun pyörimään.
En tykkää haastatteluista, ihmisille on pelottavaa puhua!
Ja sitten tietty haastattelun jälkeen pääsen jänskäämään ties kuinka kauan, että pääsinkö
Särkkään kesätöihin, tai pääsinkö ylipäänsä minnekkään kesätöihin. Rahalle olisi ainakin tarvetta.
 
Onnea Vampirelle työhaastatteluun! Jos pääset Särkkään, niin pitää tulla kesällä fiilistelemään. :) Palkkahan siellä ei päätä huimaa, mutta työympäristönä se on mukava ja ainaki meillä oli hyvä porukka pari vuotta sitten.
 
Tänään treeneissä kerrottiin, että vyökoe on jo perjantaina 30. päivä tätä kuuta ja se pidetään päädojolla, jossa kaikki edistyneemmät otukset seuraavat suorituksiamme silmä tarkkana. Ja treeneissä tuli yhtäkkiä kasa uusia asioita, jotka pitäisi osata kokeessa. Jännitys on nyt aika lievä sana kuvaamaan tätä olotilaa.
 
Tänään (tunnin päästä) työhaastattelu. Jännittää, työpaikka olisi juuri sellainen kuin haluaisin tällä hetkellä. Harmittaa vain se, että olen pessimisti ja ennemminkin harmittelen etukäteen etten saa paikkaa, sen sijaan että iloitsisin mahdollisuudesta saada se. :/
 
*Pelon ininää*

Valintakoevalintakoevalintakoe...

Menen sinne joko toinen, kolmas, viides, tai setsemäs päivä toukokuuta. Apua!
Hyvästi julma maailma, mutta katsotaan nyt jos sittenkin pääsisin. Unelma lukiopaikka Cynkkarin musalla, ja voi ei jos en sinne pääse!
 
^ Tsemppiä, toivottavasti pääset sisään! Valintakokeet on mielenkiintoisia kokemuksia jo sinällään :)

Menin kysymään apua esiintymisjännitykseeni eräältä opettajaltani (jota pelkään aivan kuollakseni) ja hän lupasi auttaa. Ensimmäinen "tapaaminen" olisi parin viikon päästä. On jo valmiiksi pienoinen ahdistus maksimus päällä, kun jo pyytäessäni apua ääni ja kädet tärisivät holtittomasti. Saa nähdä mitä tästä tulee.
 
Eka päivä kesätöissä. Aika myönteistähän jännitystä tämä on, mutta kutkuttaa mahanpohjassa vähän, kun ihan pian saa tietää työpäivät (ja ne tärkeämmät, vapaapäivätkin :p ) ja paljon monia muita asioita, jotka pitää muistaa, enkä vielä voi mitenkään ennakkovalmistautua niihin tarkemmin.
 
Dgkjlgdfshmögf! Minulle soitettiin äsken, ja pyydettiin työhaastatteluun.
Haastattelu on huomenna aamupäivällä. O_O

[size=-4](Iik)[/size]
 
12.5 eli siis tänä lauantaina, on tanssikouluni kevätnäytös. En osaa tanssejani kunnolla, ja esityspukuni hajoaa käsiin. Ja nyt sitten tähän vaikeimpaan tanssiin tehtiin muutos, jossa minä joudun eturiviin. Eturivin ongelmana on se, että edessä ei ole ketään, jolta kurkkia. Olen siis kirjaimellisesti pulassa, koska jännitys saa minut unohtamaan loputkin osaamiseni.
 
Agsfoigjhh. Ylihuomenna on elämäni ensimmäiset valintakokeet. Ja minä jo ehdin ihmetellä, että enkö osaa enää jännittää, kun oikein mikään yo-juhliin liittyvä valmistelu ei pahemmin stressannut, vaikka niitä ehtikin kertyä vino pino kaikenlaista (leivoin yömyöhään juhlatarjottavia, tein puheen loppuun juhla-aamuna, olin harjoitellut esitettävää kappaletta kaverini kanssa ehkä n. kolme kertaa kunnolla...). Nyt on tuttu jännittäminen palannut taas takaisin.

Äääää. Pitäisi tehdä esitys loppuun...ehkä tästä selviää.
 
Utu, kuulostaa hyvin tutulta. Minä jännitin valintakokeita lukion musiikkilinjalle niin paljon, että itse tilanteessa unohdin Hämä-hämähäkin sanat! (Ja nyt samalla ilmoitan itsekin jännittäväni, koska tulokset tulee 14. päivä klo 15.00 SA.) Kyllä sinä pärjäät, olet vain oma itsesi! Olen hengessä mukana. :)
 
Kiitos, lindëalda. Ihan kivasti se sitten menikin: esitys onnistui kohtuullisesti, haastattelijat olivat oikein mukavia ja osasin vastailla heidän kysymyksiinsä. Nyt jännitetään sitten yhdessä tuloksia, itse saan ne tosin tietää vasta heinäkuun puolen välin jälkeen. Pidetään peukut pystyssä meille molemmille. :)

Ja tulosten lisäksi jännitän perjantaina alkavaa Ranskan-matkaa. Mutta eiköhän sitä jotenkin siskon kanssa sielläkin selvitä - on vaan ensimmäinen ulkomaanmatkani ilman koulua tai vanhempia, ja minä vanhempana (siis isosiskona) olen vähän niin kuin päävastuussa.
 
utu sanoi:
Ja tulosten lisäksi jännitän perjantaina alkavaa Ranskan-matkaa. --- on vaan ensimmäinen ulkomaanmatkani ilman koulua tai vanhempia
Click to expand...

Vähän samanlainen tunnelma täälläkin. Maanantaina lähtö Lontooseen kahden kaverin kanssa, joista toinen ei ole koskaan käynyt ulkomailla. Eniten minua jänskättää erääseen konserttiin meno (yksin) heti tiistai-iltana. Saa nähdä mitä siitä yksin seikkailusta oikein tulee...

Noin kolmen viikon päässä odotteleva intti ei mystisesti enää ahdista, vaikka olenkin pohtinut sitä varsin ahkerasti parin viime kuukauden aikana. Ehkäpä olen jotenkin jo hyväksynyt sen, että asialle ei enää mitään mahda ja sinne on mentävä, ahdistipa se tai ei.

Kaikkein vähiten jännittää pääsykokeiden tulokset - jään erittäin todennäköisesti ilman opiskelupaikkaa, niin hienosti onnistuin loistamaan pääsykokeissa...
 
Círdani sanoi:
Noin kolmen viikon päässä odotteleva intti ei mystisesti enää ahdista, vaikka olenkin pohtinut sitä varsin ahkerasti parin viime kuukauden aikana. Ehkäpä olen jotenkin jo hyväksynyt sen, että asialle ei enää mitään mahda ja sinne on mentävä, ahdistipa se tai ei.
Click to expand...
Intissä on se hyvä puoli, että se päättyykin joskus, ja aika kuluu vakionopeudella, vaikka se ei aina siellä siltä tunnu. Lisäksi kesken pääsee pois muutenkin kun sinkkiarkussa. Ja kaiken kaikkiaan asevelvollisilla on Suomessa asiat hyvin, jos vertaa vaikka itäiseen ystävyysmaahan.

Minua ei puolestaan jännitä tällä hetkellä mikään.
 
Suorastaan pelottaa. Parkanossa on tapahtunut onnettomuus, ja pelkään, että kaverini on ollut siinä. Pelkään vaan entistä enemmän, koska olen yrittänyt soittaa hänelle vaikka kuinka monta kertaa, mutta hän ei ole vastannut.. En edes pääse katsomaan hänen naamakirjan seinää, kun itselläni ei ole tiliä. En siis saa mistään tietoja hänestä..
 
Jänittää ihan vähäsen, koska huomenna näen ihmisiä, joita en oikein tunne. Mutta oikein mukavaa porukkaa on kyseessä, joten kivaa on joka tapauksessa tulossa.

Siltikin. Olen jännittäjäluonne.
 
You must log in or register to reply here.
Ylös