Ereine
Kontulainen
Osittain tämä on jatkoa Narnia-keskustelussa syntyneille ajatuksille, tosin aiheen aloittamista olin suunnitellut aiemminkin. Alkusysäyksenä oli toisella foorumilla ollut top 10 fantasiakirjailijat -keskustelu. Omalla listallani huomasin puolet kirjailijoista olevan lasten- tai nuorten kirjallisuudeksi laskettavia (Susan Cooper, Philip Pullman, Diana Wynne Jones, LeGuin (fantasiakirjoissa), Garth Nix). Listaan voisi lisätä vaikka vähemmän lukemani Robin McKinleyn ja Sherwood Smithin tai Patricia Wreden. Ja ne vasta fantasian puolelta. Olen kuitenkin 22-vuotias, eikö minun pitäisi lukea aikuisten kirjoja?
Ja provosointia: Pitääkö tietynikäisenä lukea tietynlaisia kirjoja? Onko lasten kirjallisuus laadullisesti heikompaa kuin aikuisten? Onko vasta Harry Potter muuttanut sen? Onko nyt trendikästä aikuisten lukea lasten kirjoja / aikuisille kirjoittaneiden julkaista lasten kirjoja (esim. Neil Gaiman, ei erityisen hyvä esimerkki)?
Ja varastavatko aikuiset lastenkirjallisuuden? Saako vaatia kirjan miellyttävän myös aikuisia, lapsethan ovat lastenkirjallisuudessa tärkeimpiä.
Itse luen lasten/nuorten kirjoja monestakin syystä. Yksi on laadukkuus. Niissä kirjoissa ei ole lainkaan väliä sillä kenelle ne on saatettu kirjoittaa, ne ovat yksinkertaisesti hyviä. Toinen on ehkä vähäisempi synkkyys (tosin harvoin olen lukenut niin pelottavia kirjoja kuin Gaimanin Coraline tai Nixin Shade's Children), nuorten fantasia harvemmin käsittelee realistista sotaa (joka ei kiinnosta minua tippaakaan). Aikuisten fantasiassa tuntuu olevan muodissa "realismi", joka taitaa käsittää lähinnä juonittelua, silpomista ja sotastrategiaa. Minä luen huomattavasti mieluummin Nixia tai Wynne Jonesia kuin George R.R. Martinia. Hauskuus ja väkivallan vähäisyys eivät sulje pois tärkeitä asioita.
Ja laitetaan tähän vielä kysely. Jos tarvitsee vielä jonkun vaihtoehdon niin sanokaa.
Ja provosointia: Pitääkö tietynikäisenä lukea tietynlaisia kirjoja? Onko lasten kirjallisuus laadullisesti heikompaa kuin aikuisten? Onko vasta Harry Potter muuttanut sen? Onko nyt trendikästä aikuisten lukea lasten kirjoja / aikuisille kirjoittaneiden julkaista lasten kirjoja (esim. Neil Gaiman, ei erityisen hyvä esimerkki)?
Ja varastavatko aikuiset lastenkirjallisuuden? Saako vaatia kirjan miellyttävän myös aikuisia, lapsethan ovat lastenkirjallisuudessa tärkeimpiä.
Itse luen lasten/nuorten kirjoja monestakin syystä. Yksi on laadukkuus. Niissä kirjoissa ei ole lainkaan väliä sillä kenelle ne on saatettu kirjoittaa, ne ovat yksinkertaisesti hyviä. Toinen on ehkä vähäisempi synkkyys (tosin harvoin olen lukenut niin pelottavia kirjoja kuin Gaimanin Coraline tai Nixin Shade's Children), nuorten fantasia harvemmin käsittelee realistista sotaa (joka ei kiinnosta minua tippaakaan). Aikuisten fantasiassa tuntuu olevan muodissa "realismi", joka taitaa käsittää lähinnä juonittelua, silpomista ja sotastrategiaa. Minä luen huomattavasti mieluummin Nixia tai Wynne Jonesia kuin George R.R. Martinia. Hauskuus ja väkivallan vähäisyys eivät sulje pois tärkeitä asioita.
Ja laitetaan tähän vielä kysely. Jos tarvitsee vielä jonkun vaihtoehdon niin sanokaa.