Peilailetko itseäsi kauppojen ikkunaruuduista?

Katselen ohikulkijana profiiliani näyteikkunoista. Kerran penskana ystävättäreni knassa luirosimme näytenukeiksi näyteikkunaan sisälle ja olimme jähmettyneinä pitkän tovin . Usea peilaili itseään luullen meitä lastenvaatenukkesiksi... kai .
 
Perjantaina tuli taas ikkunoista katseltavaa kun tallustelin koulumatkaani enkelinsiivet selässä... (Ykköset nasuja ja hassut vermeet, kakkoset sadistisia natseja ja sen mukainen vaatetus ja abit pelastavia enkeleitä) Jossain vaiheessa ajatuksissani mietiskelin vieläpä että miksi tuntuu kuin ihmiset katselisivat paljon tiiviimmin kuin tavallisesti xD
Ne siivet siis eivät olleet mitenkään pienet...
 
Juu on tuota tullu tehtyä en tiedä miks. Yritän välttää
ikkunoihin tai peileihin tiirailua koska se pilaa aina päivän kun näkee ittensä :grin:
 
Kerran kun olin Korsossa Lumossa, katselin itseäni vaksinkopin tummennetuista laseista, kunnes tajusin että sisällä oleva vaksi tuijotti siinä minua nauraen. Siihen on jäänyt meitsin peilailu;).
En muutenkaan katsele itseäni kauppojen ikkunoista tai muista, vain hätätapauksissa.
 
Toi on muuten paha, kun on sellaisia vahtikoppeja, joissa on iso peili ikkunana. Citymarketissa peilailin monta vuotta itseäni estottomasti isosta peilistä, joka sitten myöhemmin paljastui ikkunaksi, kun jouduin toiselle puolelle vierailulle..

Yleensä kyllä vilkaisen itseäni jos oikein heijastava pinta on edessä, ja varsinkin, jos on esimerkiksi uusi takki päällä. Ja kotoa lähtiessä alaovesta vilkaisen, ettei ole mikään pipo ihan sojossa :) Kotonani ei ole tällä hetkellä kokovartalopeiliä, tarkastus on hoidettava ulkopuolella.
 
Aina välillä tulee kyllä kai tahattomasti peilailtua, mutta en ole niin kiinnostunut omasta kuvastani, että jaksaisin enää näin vanhemmiten vaivautua. Joskus nuorena tyttösenä muistan, että tuota tuli harrastettua enemmänkin, mutta silloin olikin niin hirveän tärkeää, että kaikki oli tiptop päällä ja hiuksetkin niinkuin kuuluu. Enää noilla asioilla ei ole merkitystä.
 
Minä en ikinä pysähdy peilin eteen, mutta vilkaisen kyllä yleensä, että kaikki pipot yms. ovat niin kuin pitää. En silti ole riippuvainen siitä miltä näytän. Ihmiset, jotka tuntevat minut ja tietävät millainen olen, eivät juurikaan välitä siitä miltä näytän. Voin kyllä kokemuksen perusteella sanoa, että tuntuu todella pahalta, jos joku ystävistäsi sanoo, että näytät idiootilta tai haukkuu muuten vain ulkonäköä. Eihän ne sellaiset ole edes ystäviä.
 
Silloin kun kämpässäni ei ollut ainuttakaan peiliä vessan minipeilin lisäksi, niin kyllä. xD Minulla ei ollu koskaan hajuakaan minkä näköisenä olin ulos lähtenyt. Nykyään ei ole sitä enää tullut tehtyä. :3 Mutta juu, tein joskus. xD
 
Silloin tällöin. Täytyy aina varmistaa, että pipo/hiukset ovat niinkuin niiden pitääkin. Kokemuksesta tiedän, että on noloa kulkea kaupungissa hiukset pystyssä tai pipo niin,
että saumat ovat ulkopuolella. :roll:
 
Olen kyllä huomannut että vanhempi tytär on alkanut harrastaa tuota. Kai se sitten alkaa nyt, se peilailuikä... :) On tavallaan hellyttävän suloista, kun toinen yrittää salakähmäisesti tihrustaa itseään heijastavista pinnoista; etenkin metron ovien ikkunat ovat loistavia peilejä, ja niistä hän tsekkailee itseään eikä huomaa että tarkkailen. Suloinen! ^__^
 
Eräs ystäväni katsoo lähes jokaisella kadulla jonkin liikkeen ikkunoista, onko hänen hiuksensa hyvin ja miltä näyttää yleensäkkin. Minulla on tapana mennä hänen viereensä "ärsyttämään" ystävääni tuosta tavasta ja täytyy myöntää, että kyllähän siinä oikeasti itseäänkin katsoo :D Olen paha kyttäämään itseäni kauppojen ikkunaruutujen kautta, vaikka en haluaisi sitä myöntää :p
 
Hassu juttu tähän topsuun löyhästi liittyen on se, että olen töissä (siellä on paljon seinänkorkuisia peilejä) huomannut miespuolisten myyjien ja vartijoiden peilailevan itseään paljon useammin, huolellisemmin ja ennen kaikkea avoimemmin kuin mitä kukaan meistä naisista tekee.
 
Yritän ennen töihin/ulos/kauppaan/mihin tahansa lähtemistä tarkistaa eteisen peilistä, että olen riittävän asiallisen näköinen, mikä tarkoittaa: tukka ei hapsota, pusero on oikein päin päällä, eikä hameen helma ole jäänyt takaa sukkahousujen vyötärökuminauhan alle tms. Jos en ole kiireissäni ehtinyt tai muistanut (yleensä en ole) tarkistaa em. juttuja, koeten vaivihkaa vilkuilla ikkuna- ym. heijastavia pintoja ja viimeistään työpaikan aulan isosta peilistä katsoa, että ulkonäkö on asiallinen.
 
Kyllähän tuota joskus tulee harrastettua, vähemmän kylläkin :p Joskus jos on tuulinen ilma niin tulee tarkastettua että ovatkohan ne hiukset ihan sekaisin vai miten päin ne päässä ovat. Ja joskus tulee peilailtua että miltähän ne vaatteet nyt päällä näyttää :grin:
Yleensä kylläkin kävelen niin reippaasti kaupungilla ja omissa ajatuksissani etten edes muista mitään peilailua kauppojen ikkunoista.
 
You must log in or register to reply here.
Ylös