Kun lumi oli sulanut pyöräteiltä ja lakaisukone vienyt sepelitkin, sain vihdoin viikonloppuna aikaiseksi laittaa pyöräni ajokuntoon ja aloittaa taas työmatkapyöräilyn. Keli ei toki ole tällä viikolla ollut kaunein mahdollinen, mutta enimmäkseen on kuitenkin ollut vain pilvistä ja sataa ripotellut vähän, mihinkään monsuuniin en vielä ole joutunut. Luonto ympärillä on myös tällä hetkellä vielä aika ränsistyneen näköinen, mutta heti maanantaina töihinlähtöni kruunasi kahden laulujoutsenen ylilento, ja on hauska seurata, miten viimeisetkin lumet sulavat, matkan varrella olevan lintujärven vesi on noussut niin että myös sitä ympäröivä ryteikköinen metsäalue on nyt järvenä, ojat pukkaavat sinne aina vain lisää vettä tulvivilta pelloilta ja pyörätiekin on osittain jäänyt virtaavan veden alle.
Pyöräilyn uusi aloitus on myös käynyt yllättävän kevyesti. Koska lopetin syyspuolella pyöräilykauden jo marraskuun puolivälin räntäsateisiin ja myrskytuuliin (sekä kahden viikon koronakaranteeniin), kuvittelin, että lihaksilla olisi nyt aikamoinen työ tottua taas pinnistelyyn mäkisessä maastossa, ja valitsin tarkoituksella aloitukseen nämä kaksi vajaamittaista työviikkoa. Yllätyksekseni kroppa on kuitenkin ottanut tämän touhun kuin vanhasta muistista, ja matka sujui vaivatta jopa näin kolmantena päivänä, jolloin olisin kuvitellut koko talven lötkötelleiden reisilihasten olevan jo ihan hapoilla. Olen lisäksi jo ehtinyt taas koukkuuntua siihen hyvään oloon, joka tulee, kun työpäivä alkaa vajaan puolen tunnin liikuntasuorituksella ja lämpimällä suihkulla. Siinä herää niin paljon paremmin kuin autokyydillä kulkiessa.
Muoks: Lisään tähän liittyen vielä sen tyytyväisyydenaiheen, että löysin erään pyöräilytarvikekaupan verkkosivuilta kevyen ja pieneen tilaan pakkautuvan sadeviitan, jonka hinta-laatusuhde vaikutti hyvältä. Varustelekasta käytettynä ostettu kalvotakkini pitää kyllä kevyen sateen, mutta tiedän kokemuksesta, että sitten kun vettä alkaa tulla tosissaan, olen ihoa myöten märkä kalvotakki yllänikin. Vaan nytpä saan lisäsuojaa niille pyöräilypäiville, joina taivas päättää aueta ihan toden teolla.