Pikkukysymyksiä, jotka eivät omaa topiikkiaan kaipaa

Gandalf: viitta vai kaapu? Veikkaisin kaapua, ei hän ainakaan Bilbon naulakkoon ripustanut muuta kuin hatun. Luulisi, ettei hän olisi saapastellut kammariin viitta harteillaan. Täyden varmuuden tai epävarmuuden saadakseen olisi luettava koko TSH (ja iso osa KTK:ta ynnä Hobitti) läpi myös alkukielellä ja tutkailtava, miten cloak mahdollisesti liehuu Gandalfin perässä kun tämä pääsee vauhtiin tai miten hän ehkä kietoo sen ylleen niin kuin vain viitan voi kietoa. Tai sitten ei liehuta eikä kiedota, koska hänellä on vain kaapu ja hattu (ja huivi ainakin Hobitissa).

Vähän minä yritin kuitenkin etsiä eli katsoin niitä kohtia Valkoinen ratsastaja -luvussa, joissa kuvattiin Gandalf Valkoisen asua, joka paljastui harmaiden rääsyjen (päässä huppu ja sen päällä hattu) alta, mutta ei tullut selvyyttä. Hänen valkoinen asunsa tahi pukunsa on englanniksi 'white garment' ja 'gleaming white was his robe' ja menetettyään harmaat vaatteensa balrogin kanssa taistellessaan Lothlórienissa hän 'was clothed in white'. Ja vielä Harmaissa satamissa Gandalf oli 'robed all in white'.

En siis löytänyt mitään tukea ajatukselle, että Gandalfilla olisi ollut viitta. Josko tuo 'white garment' oli edes kaapu? Valkoinen kaapu harmaan räsykaavun alla? Ehkä kuitenkin niin, ellei se ollut jokin silkkisempi ja satiinisempi puku, pitkä tunika kenties? Haltioilta saatu asu joka tapauksessa, lothlórienilaista kuosia.

PS. KTK:ssa (luku Istari) sanotaan vielä näin: velhot liikkuivat 'yksinkertaisissa pukineissa' ('in simple guise'). Saruman oli 'clad in white', muut velhot 'two clad in sea-blue, and one in earthen brown' ja Gandalf 'grey-clad' (suom. 'valkoisessa puvussa' - - - 'kaksi merensinisiin pukeutunutta, yksi jonka kaapu oli maanruskea' - - - 'harmaat vaatteet'). Myöhemmin Gandalfista: 'hänen ilonsa ja hänen äkkinäinen vihansa oli kätketty tuhkanharmaisiin vaatteisiin' (engl. '...were veiled in garments grey as ash'. Viitan puolesta ei puhu myöskään Gandalfin westroninkielisen nimen käännös 'Greymantle' (suom. Harmaatakki) tai rohanilaisten käyttämä Greyhame (suom. Harmaahursti - muinaisenglannin hame ei muistaakseni tarkoita viittaa, siitähän on peräisin suomen hame. Kaapu sekin kait on).

Tämä on nyt kaikkiaan sekavaa pohdintaa, mutta ei ainakaan viittamyönteistä. Jätän asian tarkemmin tutkittavaksi.

Satun juuri lukemaan Hobittia ja kiinnitin nyt huomiota tuohon viitta-kaapu -asiaan.

Hobitti, luku 16 (Varas yöllä), Tove Janssonin kuvittamassa versiossa sivulla 297:

Kun saattue kulki leirin läpi, nousi erään teltan ovelta pystyyn vanha tummaan viittaan kääriytynyt mies ja tuli heidän luokseen.

Click to expand...

Pari sivua myöhemmin, luku 17 (Pilvet repeävät), s 300:

Kirstua kantava mies heitti syrjään viitan ja hupun.

Click to expand...

Molemmissa siis kyseessä Gandalf. Tumma viitta ei liene harmaa, joten ehkä viitta ei kuulu Gandalfin jokapäiväiseen vaatetukseen, mutta ainakin noissa tilanteissa oli kuitenkin viittaan pukeutunut. En viitsi selata paljon taaksepäin Hobittia etsiäkseni lisää vastaavia tilanteita, joten enpä tiedä.

Lisäys: Vielä on parikymmentä sivua jäljellä, raportoin sitten vielä jos tulee ilmi jotain puoltavia lisätodisteita viitan suhteen.

Heitän ilmaan itseäni kiusanneen kysymyksen. Kirjasa Húrinin lasten taru Morwen sai tyttären, Nienorin. Mutta eikö Morwenilla ollut myös toinen tytär, nauravainen Lalaith, vai muistanko väärin?[16] Asiasta tietävät apuun!

Oli. Tosin Lalaith oli lempinimi, tytön virallinen nimi oli Urwen. Lalaith kuoli kolmivuotiaana ruttoon tms. kulkutautiin.

Itse muistelen, että kirjassa Lalaithin turman nimeksi olisi kerrottu Morgothin henkäys.
Katkelma kirjasta:

[/i]...- Miksi en saa sanoa Lalaith? Túrin kysyi.
- Koska Lalaith on kuollut, Morwen vastasi...

Mitä tulee viitta/kaapu-kysymykseen, suomennos lienee hieman makuasia, jos ajattelemme, että viitta ja kaapu ovat enemmän tai vähemmän synonyymejä. Joten sanan cloak (myös molemmissa Dracaenan edellä siteeraamissa kohdissa alkutekstissä) voi hyvinkin suomentaa kummin päin tahansa. Vai miellättekö kaavun "mekkomaiseksi" vaatteeksi ja viitan ainakin sivuilta avoimeksi - eihän viitan tarvitse välttämättä liehua vain selässä niin kuin Teräsmiehellä yleensä.

Itse miellän kaavun juurikin mekon ja tunikan sukuiseksi
vaatteeksi hihoineen ja umpinaisena. Viitta taas on
ajatuksissani (juurikin siis Keski-Maan viitat)
varsinaisten päällystakkien edeltäjä, jossa ei ole
käsiaukkoja, mutta joka on kyllin suuri, jotta sitä voi
käyttää peittona matkalla ollessaan. Liekö oikea nimitys
kelloviitta vai mikä, mutta kuitenkin.

Incánus sanoi:

Liekö oikea nimitys
kelloviitta vai mikä, mutta kuitenkin.

Click to expand...

Kokoviitasta ainakin jossain piireissä puhuttiin jos viitta on levitettynä lattialle kokonainen ympyrä.
Minustakin kaapu on hihallinen, pitkä mekkomainen vaatekappale.

Minulle tuli mieleen tuosta viitta-keskustelusta, että onko hupullisille viitoille ja huputtomille viitoille minkäänlaista erillisnimeä?
Joskus olen nähnyt viitan(siis puoliympyrän muotoinen vaatekappale) ilman huppua, joka kuitenkin kiinnitetään soljilla/nyörillä kuten hupullinenkin viitta. Kummallisen näköinen ainakin omaan silmääni, kun huppua ei ollut. Vai onko tämä malli hupullisen viitan ns. edeltäjä?

Keskiajalla käytettiin käsittääkseni ihan yleisesti huputonta viittaa, jonka päälle sateella tai kylmällä säällä vedettiin irrallinen huppukaulus - jota toki voi puolestaan käyttää ilman vittaakin vaikkapa tunikan päällä. En kuitenkaan ole niin hyvin pukuhistoriaan perehtynyt, että uskaltaisin sanoa mitään siitä, missä vaiheessa huppu viitan kiinteänä osana teki debyyttinsä. Renessanssimaalauksissa hupullisia viittoja ainakin muistaakseni jo on, mutta ei se tarkoita, etteikö niitä olisi voinut olla käytössä aiemminkin.

Mutta tietääkseni viitta on viitta, oli siinä huppu tai ei.

Kumpi teki TSH:n suomentamisessa isomman työn, Eila Pennanen vai Kersti Juva? Merri sanoi Feissarissa, että ensimmäinen auttoi toista suomentamisessa. Minulla on hämärä muistikuva, jonka mukaan asetelma oli toisinpäin eli Kersti Juva auttoi Eila Pennasta, mutta teki kaiken kaikkiaan enemmän hommia käännöksen eteen.

Jos joku kertoisikin, mistä löytyy se Kersti Juvan haastattelu, johon perustan seuraavan muistikuvani asiasta:

Eila Pennanen oli saanut kirjan käännettäväkseen ja pyysi kiireidensä takia apuun nuoren ja lahjakkaan oppilaansa Kersti Juvan, joka sitten varsinaisesti käänsi kaksi ensimmäistä osaa, mutta Pennanen tarkasti työn. Kolmannen osan Juva käänsi kokonaan itse.

Kersti Juva taisi sanoa, että TSH teki hänestä kääntäjän. Ei hullumpi harjoitustyö, sanoisin.

Merri oli oikeassa sikäli, että Eila auttoi Kerstiä tarkistamalla kahden ensimmäisen osan käännöstyön. Muuten urakassa auttaminen kyllä jäi Kerstin kontolle, sillä Eila oli alunperin saanut työn vastuulleen.

Tämä on hyvin mitätön pikkukysymys, vai liekö kysymys ollenkaan, edes retorinen, mutta herätti uteliaisuuteni niin, että piti tutkia lisää enkä löytänyt parempaakaan paikkaa minne tämän huomion voisi kirjoittaa.

Luen Tarua ääneen pojalle ja Helmin syvänteeseen ollaan matkalla. Eilen luin tämän lauseen:

"Seudun asukkaat kutsuivat sitä Helmin Syvänteeksi muinaissotien Helm-sankarin mukaan, joka oli piileksinyt siellä."

Tähän poika reagoi välittömästi kysäisemällä, että mikä sankari se sellainen on, joka piileksii. Niinpä tutkin liitteistä, että kukas tämä Helm olikaan ja hänhän oli tosiaankin sankari, joka ei mielestäni alkuunkaan "piileksinyt". Liitteen mukaan "otti turvapaikakseen Ämyrinlinnan". Vilkaisin enkunkielistä ja siinä kirjoitetaan:

"Men of that land called it Helm's Deep, after a hero of old war who had made his refuge there."

"Refuge" ei kuulosta yhtä pelkurimaiselta kuin piileksiminen, eihän?

Ei kuulosta ei. Toisaalta voihan miekkasankarikin piileskellä lepoa ja ravintoa tarvitessaan - ja todennäköisesti niin tekeekin, jos ei halua silkkaa tyhmyyttään päästä hengestään - ja rynnistää sitten taas uusin voimin sankaritekoihin.

Tuohon viitta vs. kaapu -keskusteluun lisäisin vielä pari seikkaa. Minulla on hallussani äidiltäni peritty vaatekappale, jota olen aina kutsunut kaavuksi. Tämä siksi, että viitoistani poiketen siinä on koko pituudelta napit edessä (toki sitä voi pitää myös viittamaisesti vain isolla kaulusnapilla kiinnitettynä) ja käsiä varten taskunsuilta näyttävät aukot napituksen kummallakin puolella. Ei siis hihoja. Minulle kaavun ja viitan raja määräytyykin sen mukaan, onko vaate avonainen vai umpinainen. Jos pitkässä, umpinaisessa vaatteessa on hihat, voidaankin jo keskustella siitä, onko kyseessä kaapu vai mekko =)

Tuo aiemmin mainittu englannin sana cloak taas kääntyy käsittääkseni myös takiksi. Esimerkiksi Tarussa siinä kohtaa, kun Eowyn ja faramir tähyilevät itään Parannuksen tarhan muurilta, Eowynillä sanotaan olevan yllään väljä takki. Vaatekappaleen kuvauksesta päätellen kyseessä olisi ehkä kuitenkin pikemminkin kaapu tai viitta, mutta takki on tietääkseni ihan yhtä oikea käännös tuolle sanalle.

Mitä Helmin piileksimiseen tulee, TSH:n A-liitteessä kerrotaan samasta tapahtumasta näin: Helm was driven back with great loss from the Crossings of Isen and took refuge in the Hornburg... ja suomeksi: "Helm pakotettiin suurten menetysten jälkeen perääntymään Rautkkymin ylimenopaikoilta ja hän otti turvapaikakseen Ämyrilinnan..."

Tuossa Kahden tornin kappaleessa voisi ilmaista asian ehkä näin: "...muinaissotien Helm-sankarin mukaan, joka pakeni sen turviin" ellei sitten "otti sen turvapaikakseen". Piileksimisestä tulee kyllä ensimmäisenä mieleen Mablung joka kyyristelee myyrän kaltaisena joentörmän suojissa Glaurungin hönkäillessä yläpuolellaan.

Tik sanoi:

"...muinaissotien Helm-sankarin mukaan, joka pakeni sen turviin" ellei sitten "otti sen turvapaikakseen".

Click to expand...

"---asettui puolustukseen"?

"Piileksiminen" ei tosiaan tuntuisi sopivan kuvaamaan miestä jonka polvet eivät pettäneet kuolemassakaan (ja joka puhalsi torveensa aina lähtiessään linnoituksestaan).

TSH sanoi:

>>Olin sittenkin väärässä>>, sanoi Gandalf, >>samoin kuin Gimlikin. Uskokaa tai älkää, mutta Merri se oli oikeilla jäljillä.>>

Click to expand...

Mitähän tämä tarkoittaa? Onko tämä osa suurempaa kokonaisuutta, jota en tajua?
Tämä siis kohdasta, jossa Saattue on Morian porttien edessä.

Ovessa luki suomeksi:

"Puhu, ystävä ja astu sisään"

Muistaakseni Merri kysäisi Gandalfilta (kuultuaan mitä ovessa lukee), että mitä tuo "puhu, ystävä" tarkoittaa. Ilmeisesti Gandalf viittasi tähän huomioon todetessaan Merrin olleen oikeilla jäljillä.

Mietin tässä, että antoiko Tolkien koskaan eläessään minkäänlaista mielipidelausuntoa kirjojensa filmatisoinnista?
Itselleni on jotenkin jäänyt mieleen, että hänellä olisi ollut hyvin negatiivinen asenne Lotrin elokuvaksi kuvaamista kohtaan, mutta onko tämä totta? Muistelen muka lukeneeni asiasta jostain tai sitten olen kehitellyt koko jutun omassa pienessä päässäni.