Robin Hobb

Minä luin juuri jostain siitä Tawny Manista.
Mielipiteitä? täähän on Robin Hobb / Näkijän taru -keskustelu.
Mielipiteillä en tarkoita sitä, että kirja pitäisi olla lukenut, vaan että onko hyvä asia, että saadaan jatkoa Fitzille, huono, vai emmänyt tiiä.

Omasta mielestä on sinänsä vähän *ärsyttävää*, että pitää kirjoittaa jatkoa. Kyllähän minä ne luen, mutta jos joku kirjoittaisi esim. TSHlle jatkoa, niin olisivatko fanit iloisia (jotkut olisivat, mutta jotkut haluavat säilyttää sen lopun, mikä sille on kerran jo kirjoitettu)
 
Olen lukenut kaksi Tawny Manin ensimmäistä osaa. Ensimmäisestä pidin kovasti, toisesta en ole varma, oli aika rankkaa luettavaa. Hyvin innokkaana odotan syksyllä ilmestyvää kolmatta ja viimeistä osaa. Mielestäni jatko on hyvä idea. Pidän onnellisista lopuista ja toivon että Fitzin kävisi viimeinkin hyvin, hän on saanut kärsiä aivan tarpeeksi.
Jatkoahan ei ole kirjoitettu rahastuksen tai muun takia, en ainakaan usko. Robin Hobb itse on nettisivuillaan sanonut, että Fitz ei jättänyt häntä rauhaan, oli pakko kirjoittaa jatkoa. Ja Tawny Manissa on joitain aika kiehtovia hahmoja kuten prinssi Dutiful, joka ei kaikesta huolimatta ole kaikkein tavallisin nuori prinssi, ei noudata hänkään fantasian sääntöjä. (en usko olevan spoilausta). Fitzin ja Narrin ystävyyden kehittyminen on mielenkiintoista, kuten myös Narrin hahmon syventyminen. Narri on se sarjan nimen Tawny Man ja hän on oikeastaan pääosassa. Mukaan tulee myös uusia kulttuureja niin etelästä kuin pohjoisestakin. Ja Fitz aikuisena on aika mielenkiintoinen henkilö, joskin välillä tekisi mieli ravistella tyhmyyden takia. Jotkut hahmot ovat kehittyneet ärsyttäviksi, jotkut miellyttävimmiksi. Fitz oikeastaan kummaksikin :)

Onko kukaan uudemmista keskustelijoista lukenut Liveship Tradersia? Se sijoittuu samaan maailmaan ja samaan aikaan, paljon etelämmäksi vain. Siitä saa myös perspektiiviä Näkijän tarun tapahtumiin. Sarjasta löytyy myös yksi fantasian kiehtovimmista ja erikoisimmista naishahmoista (minun mielestäni), salaperäinen käsityöläinen Amber.


Saa siitä uutta näkökulmaa yhteen Näkijän tarun hahmoistakin :) Ja tavallaan toiseenkin.
 
Uskon, että Fitz saa tällä kertaa happy endin, koska jos Hobb sanoi, että Fitz ei jättänyt häntä rauhaan, niin kai hän tekee onnellisen lopun, jotta saisi rauhan.
Lyhyesti mutta ytimekkääksi (toivottamasti)
 
Kommentoikaa pliis kirjan muitakin hahmoja kuin Fitziä. minä en ole kuullut arvostelua esim. Totuudesta tai mollysta tai muistakaan. Minulla itselläni on PALJON mielipiteitä mutta en minä ala niitä tänne vuodattamaan jollei ketään kiinnosta...

Mielipiteitä!!
(taas kerran tuo hermoja raastava huudahdus minun suustani)
(Kaikki on varmaan jo tottuneet siihen. :mrgreen: )
 
Mollysta en oikein pitänyt. Mielestäni hän ei ollut oikea nainen Fitzille (ei varmaan kateutta :)), tai Fitz ei ollut oikea hänelle. Paljon paremmin sopii yhteen aviomiehensä kanssa. Fitzillä muutenkaan ei oikein ole arvostelukykyä naisasioissa. Muuta en oikein osaa Mollysta sanoa, arvostelen häntäkin Fitzin kautta.

Totuus on kiinnostava hahmo, tosin ei mikään helppo ihminen ja tavallaan liian yksioikoinen ihmisenä. Se saattaa olla tietenkin vain Fitzin käsitys hänestä, niin kuin kaikki hahmot. Ehkä Fitzin on vaikea nähdä Totuus täysin puolueettomasti, sen verran kuitenkin ihailee.

Kun tarkemmin ajattelen en pidä kauheasti monistakaan hahmoista (en tarkoita etteivät olisi hyvin kirjoitettuja, en pidä heistä henkilöinä), kuten Chade (varsinkaan uudemmissa), Burrich, Starling (Kiuru), Vallasta puhumattakaan. Kettrickenista pidän, samoin Mielenmaltista, jollain tavalla samaistun häneen (jos fantasiamaailmassa olisin voisin olla hänen kaltaisensa eksentrinen itsenäinen nainen). Chivalryn aiheuttamalta surulta tietenkin voisi välttyä :)
 
Juu, sama homma täällä. En pitänyt mitenkään hirveän monista hahmoista. Kaikkein eniten *inhosin* Mollya. Joka vaiheessa toivoin, että Fitz ja Molly olisivat eronneet. He eivät sopineet mielestäni yhteen. Olisin halunnut, että kuka tahansa muu olisi ollut se, jota Fitz niin rakastaa. Vaikka sitten edes Vinha tai kuka tahansa. Burrichkin kävi hermoille ja joskus jopa itse Ovela. Totuus oli sinänsä ihan mukava tyyppi paitsi vikan osan lopussa. Tosin siinähän sen oli tarkoitus olla sellainen, mutta kuitenkin.
Aivan sama homma kun Ereinellä: pidin Kettrickenistä ja Mielenmaltista. En osaa selittää, mutta ne olivat parhaita hahmoja.

Aika outoa, että juuri ne, joista meidän tulisi pitää todella paljon ovatkin ne, joista pidämme vähiten. Varsinkin Molly. hänestä kerrottiin niin imartelevasti ja kehuen yms. mutta silti lukija ei pidä hänestä...
 
Tietenkin Mollysta puhuttiin erittäin positiivesti, onhan Fitz rakastunut häneen. Lukijan on varmaan tarkoitus nähdä miten epäsopiva Molly on ja miten suhde on tuomittu tuhoon. Minulle ei ainakaan koskaan tullut tunnetta että heillä olisi jotain mahdollisuuksia, hyvä vain.
Voi olla että negatiivinen kuva Burricista syntyy Fitzin kautta. Jos hänet näkisi puolueettomasti hän varmaan olisi miellyttävämpi. Ovelan on ehkä tarkoituskin olla ärsyttävä, hänhän oikeastaan tekee Fitzin.

Uusissa kirjoissa minua ärsyttää suunnattomasti Starling. Vaikka hänen tekojaan onkin helppo ymmärtää niin ei se tee häntä yhtään miellyttävämmäksi.
Myös Hap ärsyttää, tosin on ehkä tavallaan samanlainen kuin isänsä nuorempana.
Chadesta en niin pitänyt ensimmäisissäkään, nyt hän on sietämätön. Melkein toivoisi sopivan onnettomuuden sattuvan ennen kuin tekee oikeaa vahinkoa.
Ärsyttäviin henkilöihin on pakko lisätä myös Fitz itse. Itsensä pahin vihollinen.
 
näkijän tarussa Fitzin teot ovat suuria, mutta ne jotenkin onnistutaan typistämään arkipäiväksi. Fitz ei saa missään vaiheessa sitä valaistumista, joten hänestä jäi minulle ehkä vähän yksinkertainen kuva.
kun hän ne lohikäärmeet herättää oli ennustettu, että Mullistus muuttaa kiven taas eläväksi tai jotenkin tolla tavalla. Todellisuudessa Fitz vaan roiskii verta kivien päälle.
Tai kirjassa (näkijän tarussa) ei tule mitään vuorenhuippua missään kohdassa, vaikka on luettu pari tuhatta sivua. :evil:
Lukijaa ei palkita viikkojen (minun tapauksessani kuukausien) lukemisesta, [spoiler:] kun Fitz jää lopussa maalaistolloksi.

lisäksi, minä ainakin petyin huimasti, kun Fitz näkijän lopussa alkoi taas vetää velhojuurta ja turrutti Taitoaansa. :evil:
[/spoiler:]
Taru ei välttämättä ollut hirveän lukijaystävällinen.
 
Nyttempi on minun vuoroni kertoa, että miten tutustuin tähän trilogiaan...
En oikeastaan ollut kymmen-vuotiaana mikään kauhea kirjojen lukija..Minun isoveljeni taas luki aika paljon fantasiakirjoja.. Ja sitten eräänä päivä sai päähäni, että alan lukea fantsukirjoja... Menin kysymään veljeltäni Žmistä kirjasta voisin aloittaaŽ?.. Isoveikkani työnsi kouraani Salamurhaajan oppipojan... Sitä aloin sitten lukemaan hitaasti, mutta varmasti...;) ja siitä seurasivat sitten Kuninkaan salamurhaaja ja Salamurhaajan taival......
Pidin trilogiasta paljon... Nyt aloin taas muutama kuukausi sitten lukea uudestaan trilogiaa läpi ja olen edelleen sitä mieltä , että se on LOISTAVA!!!
Siitä muuten näkee, että jää joskus paljon "huomaamatta" asioita kirjasta (erityisesti kun olin n.11 vuotias eikä ehkä keskittynyt lukemiseen niin paljoa) ja kun sitä toisenkerran lukkee kirjan niin siinä huomaa taas paljon enemmän asioita ja ymmärtää myös joitakin juttuja, jotka viimekerralla jäi vähän hämärix...

En muuten huomannut kenenkään puhuvan pahemmin Yönsilmästä ja Vaistosta.... Juuri Vaisto nostatti mielenkiintoani kirjaan vielä enemmän... Tälläinen eläinhöperö kun olen... :p *hih* Oli myös jännää seurata miten Yönsilmä "ihmistyi" sitä mukaan kuinka kauan hänen ja Fitzin Vaistokumppanuus oli kestänyt... Aluksihan Yönsilmä eli vain nykyisyydessä eikä pahemmin ajatellut tulevaa.....
Tässä on taas yksi kohta kolmannesta kirjasta:
Yönsilmä Fitzille:: "Sinä elät nykyhetkessä etkä halua ajatella tulevaa. Mutta minä en voi juuri muuta ajatella kuin tulevaa. Veljeni, elämä on ollut hyvää viime aikoina. Olen elänyt toisten kanssa, saalistanut yhdessä, jakanut lihan. Mutta se ulvova narttu oli oikeassa viime yönä. Laumaan tarvitaan pentuja. Ja sinun pentusi......."
No siinä minun mietteitäni.... :)
 
Lienee pidin eniten yönsilmästä.
Kaikki sarjan hahmot olivat äärimmäisen mielenkiintoisia, mutta yönsilmä oli oikeastaan ainut johon kiinnyin. (Vaikka täytyy myöntää, että itkin (tai ainakin melkein itkin), kun se fizzin eka koira kuoli. Siihen rakastuin vasta sen kuoleman jälkeen). Minusta vaisto oli mielenkiintoisimpia asioita noissa kirjoissa ja kunniopitin sitä paljon enemmän, kun taitoa (kääks! oliko se taito?). Luin sen joskus 12 vuotiaana.
 
Luen parhaillaan Näkijän tarun kolmatta osaa. Tarkoituksena olisi tuo 'Tawny Man' lainata myös.. jos jostain löydän. Eikö se ole suomenettavana parhaillaan ? En ole varma mutta jos joku tietää, niin kertokaa ihmeessä :)

Näkijän taru on kyllä sitä kaikkein viihdyttävintä fantasiaa.. siltä ainakin tuntuu.
Synkimmät kohtaukset olivat parhaimpia. Juuri sen ahdistuksensa takia. Mm. pidin ensimmäisessä kirjassa siitä Galenin Taidon opetuksesta. Kun Fitz piestiin henkihieveriin ja hän raahautui kohti sitä tornin reunaa.. huh.. mahtavasti kuvailtu kohtaus. Ensimmäisen kirjan loppu ei kyllä oikein sykähdyttänyt.. mutta toinen osa oli sitten taas aivan omaa luokkaansa. Eli aivan mahtava! :) Loppu oli.. jotain sanonin kuvaamatonta.. (enkä vähän liioteltuna, mutta en tiedä miten sen sanoisin) sitä tyrmä kohtaa tarkoitin siis.

Kuten sanoin, niin luen sitä kolmatta osaa.. olen vasta aika alussa. Jossain 200:n sivun kohdalla. Mutta kun sen olen saanut luettua tulen ehkäpä kirjoittelemaan lisää tännekkin.

Mutta jos joku tietää siitä 'Tawny Man'in suomentamisesta, niin kertoilkaa ^^
 
Kyllä vaan, ainakin 1. osa Tawny Manista suomennetaan, ja julkaisun pitäisi kai tapahtua tulevana syksynä.

Mollystä ja Fitzistä... hassua, en ollut tullut ajatelleeksi että he eivät olisi "sopineet toisilleen". Minä ajattelin aina että suhde meni pieleen etupäässä siksi, että Fitz valeh.. siis jätti jatkuvasti kertomatta totuuden itsestään JA koska hän oli niin lojaali Ovelaa/Totuutta kohtaan. Täytyykin pitää tuo näkökulma mielessä jatkossa, vaikken ole varma olenko samaa mieltä.
 
Trilogia on hyvä ja sitä rataa.Ahdistava tunnelma lisää syvyyttä ja se viä lukijan (ainakin minut) hyvin sisälle kirjaan nojoo ne voi puhua muutakuin 2 ekasta kirjasta koska kolmas on kesken.Mutta minä tyhmänä luin loppu paljastuksen tai jotain siihen suuntaan ja kuulostaa siltä että loppu aika ankeasti trilogia.
:cry:
 
Itse sain tässä vihdoin luettua tuon Tawny Manin ensimmäisen osan joka oli kaapissa odotellut jo vaikka kuinka kauan. Jotenkin en vaan uskaltanut alkaa lukea sitä, pelkäsin että se olisikin huono tai jotain, kun odotin siltä niin paljon. Näkijän tarun olen lukenut kerran, viitisen vuotta sitten, ja pidin siitä niin kovin silloin etten ole uskaltautunut uudelleen lukemaan siinä pelossa ettei se enää olisikaan hyvä (tai, vielä pahempaa, että se olisikin huono).

Sitten kun vihdoin sain tuohon Fool's Errandiin tartuttua, niin olikin sitten pakko lukea koko päivä ja loput seuraavana päivänä, hyvä että malttoi mennä nukkumaan edes välissä :) .
Ja olihan se ihan hyväkin, vaikka joitakin huonojakin puolia löytyi.

Liveship Traders kyllä on noista Hobbin jutuista ehdoton suosikkini, siitä pidin todella paljon. Tawny Manista jäisi varmaan moni juttu hämärämmäksi jos ei olisi Liveshippeja lukenut, eli jos englannintaito vaan riittää niin ne kyllä ehdottomasti kannattaa lukea.

Se mikä minua Hobbin kirjoissa ärsyttää on se väärinkäsitysten valtava määrä joka joskus lähentelee melkein kauniita ja rohkeita, sekä usein sietämättömät naishahmot - jotenkin sitä kuvittelisi että naiskirjailija kirjoittaisi parempia naishahmoja, mutta Hobbin hahmoista kyllä miehet ovat niitä parempia. Tai no, Narri on kyllä loistava ja hänen sukupuoltaan on aika paha mennä sanomaan.

Äh, pää teki kyllä ihan täydellisen jumin, kun muka piti olla mielessä tuhat ja sata asiaa ja sitten ne kaikki katosivat :roll:
Pitänee palata asiaan myöhemmin.

muoks: Pakko lisätä, pikkuveljeni käveli juuri huoneeseeni herättyään ja julisti että "Näin juuri jännää unta, olin puoliksi minä ja puoliksi Fitz!" :p
Joku on juuri uudelleenlukenut Näkijän Tarua, kuten huomaamme.
 
Olen lukemassa tällä hetkellä Näkijän Tarun toista osaa. Ensimmäisen osan otin kirjastosta ihan vaan kun sattuin sen hyllyssä huomaamaan ja muistin erään kirjekaverini suositelleen kyseistä trilogiaa. Ajattelin että noh, kokeillaan. Pari päivää se tuossa kirjapinossa lojui ja sitten aloin lukea. Kolme päivää meni kirjan lukemiseen (miulla on kaksi lasta niin en voi ihan joka hetki lukea :wink: ) ja heti piti päästä hakemaan jatkoa. Täällä päin on eräs kirjasto jossa näkyy olevan liki kaikki fantasia kirjat aina hyllyssä joten sainkin osat 2 ja 3 hyvin vaivattomasti lainaan. Kakkosta olen siis lukemassa, vähän alle puolet luettu. Luen hitaasti ja nautiskellen, säästelen kirjaa ettei se vaan lopu kesken :)

Pidän siis tähän mennessä lukemastani hyvin paljon. Mie en ala näitä vertailemaan muihin kirjoihin, kun olen loppujen lopuksi lukenut fantasiaa aikas vähän tähän mennessä... mutta kyllä tämä Näkijän Taru nyt on tähän mennessä parasta fantasiaa mitä olen lukenut :) Harmittaa vaan kun olen näillä foorumeilla lueskellut että ne kolme Hobbin kirjaa on jätetty suomentamatta sieltä välistä... siis Näkijän Tarun ja sen Tawny Manin välistä... kun miulla enkunkieli on niin kankeaa että en usko pystyväni niitä englanniksi lukemaan.

Vaikka tämä Näkijän Taru on aikas synkkä ja onhan siellä ollut pari kohtausta joita on ollut vaikea lukeakkin (esim se kun Fitz ja Yönsilmä taisteli ahjottuja vastaan...) niin silti rakastan tätä tarinaa :D En nyt mitään tämän kummempaa osaa aisiasta vielä sanoa... palaan varmaan siis myöhemmin aiheeseen :wink:
 
Näkijän taru on paras lukemani fantasiasarja. Luin ne vuosia sitten suomeksi ja ihastuin todellakin. Nyt kun kielitaito on petraantunut, hankin sitten vastikään ensimmäisen osan englanniksi. En muista tapahtumista oiekin mitään, perusjuoni kyllä on päässä mutta paikat ja henkilöt ovat päässeet unohtumaan.

Juoni on kirjoissa aivan loistava, hahmot ovat syvällisiä ja todellisen tuntuisia. Heidän elämänsä ei ole ruusuilla tanssimista, eikä kaikki aina pääty hyvin. Kirjat ovat olleet myös inspiroivia omia kirjoituksiani ajatellen. Ehdottomasti lukemisen arvoisia, jokaisessa osassa on jotakin omaperäistä ja hienoa, paljonkin.
 
:roll: Ostin juuri tarun ensimmäisen osan ja aloitan pian lukemisen. Pelottaa vain, että jos se onkin suuri pettymys... apuva!
 
heppatyttö sanoi:
Harmittaa vaan kun olen näillä foorumeilla lueskellut että ne kolme Hobbin kirjaa on jätetty suomentamatta sieltä välistä... siis Näkijän Tarun ja sen Tawny Manin välistä... kun miulla enkunkieli on niin kankeaa että en usko pystyväni niitä englanniksi lukemaan.

Liveship Traders ei tuo varsinaisesti Fitzin tarinaan mitään uutta, joten sen lukemattajättämistä ei sen takia kannata harmitella. Kirjat ovat kyllä loistavia, ja ne kannattaa lukea, jos mahdollista. Tavallaan niissä annetaan yksi tieto Fitzistä, joka ei ole oleellinen, ja siitä voi tietenkin väitellä koskeeko se oikeasti Fitziä. Samoin yhteen henkilöön mahdollisesti tulee syvyyttä, mutta siitäkin voi väitellä. Tawny Man kakkosen tapahtumat voivat olla myös selvempiä jos ne on lukenut mutta pysyy kärryillä hyvin vaikkei tietäisikään kuka Selden Vestrit on (täysin merkityksetön sivuhahmo jonka nimen sanominen ei varmaan ole spoilausta)..
 
Ereine osaa kyllä välttää spoilereita niin tiukasti, että minäkään en keksi mikä tuo Fitzistä paljastuva asia on. :D
 
[color=red:bb12127f93]SPOILERI![/color]




[color=white:bb12127f93]Tarkoitin kai sitä että Fitz on Amberin tosirakkaus. Ja sitä että kaikista epäilyistään huolimatta Fitz oli hyvännäköinen :), muutenkin hänen ulkonäköönsä (miten se olikaan, avoimen näköinen, ystävällinen) annettiin vähän lisävalaistusta. Ehkä hyvin vähän mutta kaikki mahdollisuudet nähdä Fitz ulkopuolelta ovat arvokkaita.
[/color]


Ei ehkä mikään maatamullistava paljastus :)
 
Ylös