Sauna

Tiivi-Taaviksi nuo minua saunassa haukkuivat ja uimalakkiseksi vaikken itse koskaan kiusoittele ketään

Lakin antenni ei kuvassa erotu parhaiten. Se on ripustuslenkki, joka saattaa saada kolmiomaisen muodon.

On hyviäkin taloyhtiösaunoja. Kotkassa oli parikin hyvää saunaa, joista toisessa sai erinomaiset löylyt. Nykyisen asuintalon saunan kiuas uusittiin hiljattain ja löylymukavuus nousi 30%. Epämiellyttävää siellä on silti. Kuopus vilvoittelee kaatamalla päälleen jääkylmää vettä vadista.

Isilmírë sanoi:

Tai sitten "saunoja", kuten ensimmäisen opiskelija-asuntolamme noin 50-asteinen sauna, jonka seinänraoista tuuli.

Click to expand...

Kuulostaa edellisen asuntoni saunalta! Talvella saunassa oli +1 aste, vaikka kaikki kolme ikkunaa olivat suljettuna ja patteri hohkasi täysillä. Saunaa lämmittäessä lämmintä ilmaa riitti vain ylälauteelle ja suihkussa käydessä oven alta humotti melkoinen viima nilkkoihin (eikä lämmintä vettäkään tullut kuin rajallisesti). Kaikkeen kuitenkin tottui ja lopulta sanoisin, että siinä saunassa oli hyvä saunoa. Kokeilemistani sähkösaunoista siinä oli parhaimmillaan puulämmitteistä saunaa muistuttavat löylyt, muissa sähkösaunoissa moista efektiä en ole kokenut.

Nykyisin saunon silloin, kun yövyn äitini luona. Siellä on oikein oiva ulkosauna, enkä enää oikein osaakaan saunoa sisäsaunassa. Olen jopa oppinut käymään lumikävelyllä saunasta käsin, vielä en tosin ole uskaltanut kieriä lumihangessa. Ehkä sekin päivä vielä koittaa?

Anewielh sanoi:

vielä en tosin ole uskaltanut kieriä lumihangessa. Ehkä sekin päivä vielä koittaa?

Click to expand...

Suosittelen uskaltamaan!!!
Itse harrastin ahkerasti hangessa kierimistä ulkosaunan löylyistä tuossa alkutalvesta. Se antoi todella hyvän olon saunan jälkeen ja erityisen hyvän avun selkävaivoihini!
Esimerkkinä --> Normaalisti jos kengitän yhden hevosen, niin seuraavana päivänä olen lähes pyörätuolipotilas.. Joulukuussa kengitin kaksi hevosta, illalla kierin kolmesti hangessa löylyjen lomassa ja seuraavana päivänä selkä oli kuin mitään raskasta en olisi tehnytkään!

Nyt hanget ovat kivikovat, eikä hangessa kieriminen ole mahdollista. Joskus testasin möyhentää kovan hangen etukäteen ennen saunaa mahdollisimman pehmeäksi, mutta silti lumi oli iholle ikävän karheaa ja kokemus ei ollenkaan nautinnollinen. Joten suosittelen kuitenkin odottamaan vielä ensi talveen ja sitten rohkeasti puuterilumeen pyörimään! Kauheinta siinä on hangesta pois nouseminen ja paluumatka saunaan. Hankeen heittäytyminen puolestaan on hankikieriskelyn ihanin vaihe ja sitten se olotila saunan jälkeen.

Muoks.// Hmm.. vai olisiko kellä kokemusta loppukevään ihan nuoskasta lumesta? Sekinhän voisi toimia!? Muttei varmana niin kivaa kuin puuterilumi..

Kun ilma on kostea (+kelit ja lumi nuoskaa) niin se itsessään tuntuu jo kylmemmältä kuin kuiva pakkasilma. Siksi minulla tulee pahempi stoppi nuoskasäällä. Märkä lumi ei lapsuuden mielikuvien perusteella tartu ihoon samalla tavalla kuin puuterilumi. Eli vaikutus on lyhytaikaisempi mutta varmaan vähemmän kivulias sulamisvaiheessa. Mutta tulee kyllä hyvä olo. Suosittelen.

Tunnustan olevani saunanrakastaja! Vaikken ehkä sieltä kaikkein kestävimmästä päästä. Jaksan saunoa yhtä soittoa noin kaksikymmentä minuuttia, jonka jälkeen alkaa tuntua siltä että kohta lentää laatta.

Saunon yleensä pimeässä, koska koen sen jotenkin rauhoittavammaksi, ja jos vain on mahdollista, sammutan myös pesuhuoneen valot, etteivät ne loistaisi oven alta. Perheessäni tätä pidetään hivenen outona, minkä vuoksi saan usein saunoa yksin, enkä pane tätä ollenkaan pahakseni.
Hyvä saunomislämpötila on noin 90-100 astetta kosteassa saunassa - kuivassa ilmassa maksimissaan 80, muuten alkaa päätä jomottaa ja huulet kuivua.

Kaikenlaiset löylytuoksu-öljyt ovat mielestäni ikäviä, samoin ne teepussien näköiset veteen laitettavat jutut. Pimeässä saunoessa ne nimittäin tulevat helposti kauhaan ja sitä kautta saattavat päätyä kiukaalle. Näin ei ole ikinä käynyt, sillä olen aina muistanut tarkistaa kauhassa olevan veden ennen kuin olen sen kiukaalle viskannut, mutta ajatus kiukaan päällä palavasta tuoksupussista kummittelee edelleen takaraivossa.

Ja kyllä se koivukimppu on täällä päin vihta.

Viime kesänä pääsin kokeilemaan sellaista teepussin näköistä koivutuoksujuttua ja tykkäsin kyllä. me vaan poistettiin se löylyvedestä kunhan oli lioteltu aikamme.
Löylytuoksuista pidän ehkä eniten ja ainoastaan (sen koivuntuoksuisen teepussin ja oikeiden koivun tai havun oksien tuoman tuoksun lisäksi) tervasta. ja mieluiten sekin oikeaa saunatervaa eikä mitään esanssijuttua. Toki saunaterva vähän tuppaa likaamaan niin löylyastiaa kuin kiviäkin ja seinille tai lauteille ei kannata heittää tervevettä. Meillä on myös tervanarukoristeita saunassa. Niistäkin irtoaa miellyttävä tervan tuoksu tuoreena. Nyt ovat jo aika kuivahtaneet ja tuoksuttomat.

Olen aina ollut saunafriikki (kuten käy ilmi jo 2007 laittamastani viestistä), mutta viime vuosina saunomiseen on tullut uusi piirre. En kestä saunassa enää läheskään yhtä hyvin kuin aiemmin. Helposti tulee sellainen olo, että happi loppuu tai päätä alkaa särkeä. Olen koittanut lisätä juomista saunassa (enkä puhu nyt alkoholista), jäähdyttelen välillä jne. En tiedä onko tämä sitten ikääntymiseen liittyvä asia, ikävä sellainen...

Vasta on vasta, koska käytettäessä se sanoo "vast, vast", eikä suinkaan "viht, viht". Onomatopoetiikka ei ole koskaan väärässä.

Pagba on vihdoin oikeassa, asioita ei pidä nimetä vastoin järkeä.

Pagba on selvästi löytänyt sapient pearwoodin sukulaislajin, sapient birchwoodin. Aiakaan meidän vihtamme eivät sano yhtään mitään, vaikka niiden käyttö aikamoista kahinaa ja läiskytystä saakin aikaan.

Vohobitti on asunut Tampereella noin 13 vuotta, mutta vasta vuosi sitten löysi vanhimman yhä edelleen toimivan yleisen saunan ja siitä lähtien on käynyt siellä keskimäärin kerran viikossa, joskus useamminkin kun ei ole voinut pidätellä itseään. Tarkoitan siis Rajaportin saunaa.

(1) En ole asumani talonyhtiön saunamaksua viitsinyt maksaa, joten Rajaportti toimii korvikkeena, vaikka onkin kalliimpi.

(2) Rajaportilla ei ole aikarajaa; siellä saa saunoa kauemmin kuin 30 min. (Viimeksi käydessäni saunoin 5 tuntia.)

(3) Rajaportilla saa juoda omia oluitaan (pukuhuoneessa ja saunan ulkopuolella). Siellä elämästä nauttiminen tulee halvemmaksi kuin Montussa istuminen. Ensimmäisen tuopin hinnalla maksaa itsensä sisään (kun on sarjalippu), toisella maksaa bussimaksut Kalevasta Pispalaan ja kolmannella ostaa saunakaljat.

(4) Rajaportin kiuas on kertalämmitteinen; sen kaltaisia pehmeitä ainutlaatuisia löylyjä ei saa aikaan sähkö- tai edes puukiukaalla.

(5) Rajaportilla saunominen on sosiaalista. Jos ei jaksa ukkojen juttuja kuunnella pukuhuoneessa, niin voi mennä ulos penkeille ihastelemaan iltaa. Varsinkin lauantaisin paikalla on turisteja, joille esitellä saunaa.

(6) Miljöö on aivan ainutlaatuinen, se tuoksu varsinkin loppuillasta.

(7) Jos tulee nälkä, käytössäsi on kahvila tai sitten voit grillata makkaraa nuotiopaikalla.

Listaa voisi jatkaa.

Vohobitista on tullut suorastaan rajaporttiholisti, joka viettää kyseisen saunan lauteilla nykyään lähes kaiken vapaa-aikaansa kun ei irccaa tai katso Star Trekkiä. Tekisi mieli käydä myös Harjutorilla vertaamassa onko se verrattavissa Rajaporttiin, ja ehkä niin tekeekin ensi viikolla...

Saunominen on kivaa varsinkin porukalla, kun voi jutella niitä näitä ja muistetaan se maltti siinä löylyn heitossa. Suhtautumiseni saunomiseen on vuosien varrella muuttunut melkoisesti. Asuessani vielä vanhempien luona en oikeastaan nauttinut saunomisesta ja oli lähes aina kiire takaisin tietokoneelle.

Myöhemmin saunominen alkoikin taas maistumaan ja mieleeni jäi eräs lastenleiri jossa olin ohjaajana. Se jäi mieleeni ihan sen vuoksi, että istuessani illalla saunassa sinne tuli myös yksi nainen - miettikääpä sitä. Kun olet siihen mennessä saunonut joko vaimon kanssa kahdestaan, yksin tai sitten uimahallissa äijien kanssa, niin olihan se hämmentävä tilanne. Tiedän et moni minut tunteva ei ehkä osaa yhdistää tätä minuun, kun nykyisin saunon luontevasti myös naisten seurassa. Se kyllä oli omalla tavallaan kasvattava kokemus ja vasta se laittoi oikeastaan ajattelemaan sitä omaa suhdetta ulkonäkökysymykseen ja myös sitä, että saunominen on ensisijaisesti yhdenlainen puhdistautumisriitti ja toimii myös hyvänä ympäristönä sosiaaliseen kanssakäymiseen. Tämä minun ensimmäinen yhteissaunakokemukseni tosin oli ylivoimaisesti hämmentävin, nimittäin mietin siellä lauteilla, että kauanko tässä on syytä olla ettei vaikuta ihan hölmöltä - en toisaalta halunnut myöskään leimautua ihmiseksi joka ei pysty käsittelemään tilannetta johon muut eivät reagoineet mitenkään. Pakeneminen ei siis tullut kysymykseen joten istuin siellä tavanomaisen ajan ja sitten suihkun kautta nukkumaan.

Yhteissaunominen on minusta paras tapa saunoa, koska se ei sulje silloin ihmisiä pois sukupuolen takia ja kaikki voivat osallistua siihen jutusteluun. Yhteissaunaan ei pidä mennä jos ei ole sinut sen kanssa, itselle ei pidä tehdä psyykkistä väkivaltaa pakottamalla itsensä tilanteisiin jotka kokee kohtuuttoman vaikeiksi. Yhteissaunomattomuus ei myöskään tee kenestäkään huonoa ihmistä, se ei ole minkäänlainen paremmuuden mittari.

Qohelet sanoi:

Yhteissaunominen on minusta paras tapa saunoa, koska se ei sulje silloin ihmisiä pois sukupuolen takia ja kaikki voivat osallistua siihen jutusteluun. Yhteissaunaan ei pidä mennä jos ei ole sinut sen kanssa, itselle ei pidä tehdä psyykkistä väkivaltaa pakottamalla itsensä tilanteisiin jotka kokee kohtuuttoman vaikeiksi. Yhteissaunomattomuus ei myöskään tee kenestäkään huonoa ihmistä, se ei ole minkäänlainen paremmuuden mittari.

Click to expand...

Varsin tosia sanoja muuten mutta itse uskallan olla sitä mieltä että yhteissaunaa kannattaisi kokeilla ainakin kerran elämässään. Jos muuten on kovin arka ja epäileväinen niin vaikka tarkkaan valitussa tutussa seurassa. Minun ensimmäinen yhteissaunomiseni ilman uimapukuja oli kesän 2007 The Miitissä kun Hatha puhui minut ympäri. Olin aika ahdistunut ja epävarma itsestäni. Tosin tietyissä asioissa olen luonteeltani sellainen että niihin vaan mennään mukaan (toisissa taas aivan päinvastainen). Minulle tuo ensimmäinen yhteissauna ja ujouden voittaminen oli askel kohti oman itsensä hyväksymistä. Se teki hyvää omalle kehonkuvalle ja oli hienoa huomata että muut olivat ihan rennosti kehonsa kanssa eikä kukaan katsonut minun kehoani mitenkään erityisen arvostelevasti.
Toki painostaa ei pidä eikä sille sitten voi mitään jos ei vaan halua ja pysty mutta niille joille se tuntuisi jotenkin olevan mahdollista suosittelisin edes kokeilemaan.

Milloin itse menin ensimmäistä kertaa yhteissaunaan perheeni ulkopuolella? Se taisi olla armeija-aikana viikonloppuvapaalla, kun osallistuin kaverini kanssa hänen entisen lukioluokkansa bileisiin. Olin alakerran saunan pukuhuoneessa, kun nuori nainen tuli löylyhuoneesta suihkuun. Hän moikkasi minulle ystävällisesti ja hänen luonteva suhtautumisensa omaan alastomuuteensa teki minuun niin suuren vaikutuksen, että riisuuduin siinä samassa ja menin mukaan. Oli hauskaa, kun jutut pysyivät asiallisina sekaseurassa. Miesten kanssa jos saunoo kännissä, niin kaikki puheenaiheet vääjäämättä kääntyvät seksiin.

Minä olen tainnutkin mainita jo että poikaystäväni ystäväpiiri yhteissaunoo vähintään kerran viikossa ja minuakin on maaniteltu sinne monta kertaa. Minulla ei ole mitään aikomusta mennä sinne enkä tiedä onko epävarmuus omasta kehosta kovinkaan suuri syy siihen. En oikeastaan haluaisi käydä edes tuttujen naisten kanssa saunassa, mieluummin perhepiirissä tai tuntemattomien kanssa uimahallissa. En pidä peseytymisestä muiden nähden ja saunassa on kuitenkin vähän pakko, hiusteni kuivuminen kestää kolmisen tuntia enkä erityisesti halua olla seurassa märillä hiuksilla ja niin edelleen. On tietysti epävarmuudellanikin jotain merkitystä varsinkin kun muut ovat aika urheilullisia (ei sillä että alastomuus olisi minulle erityinen ongelma silloin kun sille on tarvetta) mutta enemmän kyse ehkä siitä ettei se vakuta niin hauskalta että haluaisin kestää sen muun epämukavuuden.

Kun ilman silmälaseja erottaa juuri ja juuri sen, missä kaiteen ja lauteen raja kulkee ja missä on ovi, yhteissaunomisen aloittaminen on aika rentoa. Allekirjoitan Jaamarin kommentin siitä, että hyvässä seurassa yhteissaunominen tekee ihmeitä oman kropan hyväksymisen eteen, varsinkin kun kontulaisia on kaiken ikäisiä ja näköisiä - sekaan sopii jokainen. Toivottavasti en lopeta mahdollisen tulevaisuudessa häämöttävän silmien laserleikkauksen jälkeenkään yhteissaunomista.

Joillain partioleireillä on ollut johtajaikäisten yhteissaunoja, osalla on ollut pyyhkeet, osalla ei. Ekat yhteissaunomiset ovat minullekin tainneet olla kyllä miiteissä.

Minä puolestani allekirjoitan douvin näkemyksen heikkonäköisyyden ulkonäkömurheita estävästä vaikutuksesta yhteissaunassa. Kun itse näkee muut saunojat vain utuisina vaaleanpunasävyisinä hahmoina, jotenkin alitajuisesti olettaa, että itsekin näyttää yhtä utuiselta ja epämääräiseltä muiden silmissä.

Eipä sillä, että omaa ulkomuotoa muutenkaan tarvitsisi Kontu-porukassa pohtia, eikä se kyllä tullut kauheasti mieleen keskiaikaseurassakaan, jossa oman sekasaunailuni aloitin. Joskus kyllä mietittiin, olikohan joillekin saunomaan uskaltautuneille ulkomaanihmeille vähän ahdistavaa, kun suomalaiset naiset (jostain syystä ulkomailta tulleista keskiaikailijoista vain miehet tuntuivat saunovan) kiipesivät tyynesti lauteille muun porukan mukana, mutta ei kukaan koskaan ainakaan ääneen valittanut.

Tuntemattomien kanssa huononäköisyydestä on enemmän hyötyä kuin tuttujen joiden näkökyvyn tietää. En tiedä kummitteleeko jossain alitajunnassani muisto takavuosien protuleiristä ja apuohjaajasta joka kiihottui yhteissaunan tytöistä (huhujen mukaan, silloin ainakin olin liian ujo sinne ). Se ei kai yleensä ole tapana mutta ei tee yhteissaunontaa yhtään sen houkuttelevammaksi. En usko että se tekisi kehonkuvaani sen kummemmaksi, olen nähnyt kavereitani uimapuvuissa ja tiedän että olen lihavampi kuin he, vaikeaa nähdä miten se auttaisi hyväksymään oman ruumiini paremmin.

Lisäys: minua alkoi ihmetyttää miksi siihen oman kehon hyväksymiseen tarvitsisi miehiä. Jos on tarkoitus nähdä miten monenlaisia vartaloita ihmisillä on niin eikö silloin ole enemmän hyötyä omasta sukupuolesta (uimahallin sauna on aika hyvä siihen)? Minua on kyllä auttanut se että vartaloni nähneet miehet ovat pitäneet mutta en kaipaa sellaista hyväksyntää platonisilta tuttavilta. Jos taas on kyse siitä että on alastomana miesten seurassa ja kukaan ei pyörry kauhusta ja niin on todistettu että ruumiini on aivan normaali niin en usko sen tepsivän minuun (varsinkin kun tiedän etteivät kaverini reagoisi mitenkään erityisesti, tosin olen vältellyt saunomista niin monta vuotta että saunomiseni olisi iso juttu).

Tuossa aiemmin viittasin siihen ulkonäkökysymykseen ja myös minulle se oli joskus kauan sitten asia joka satunnaisesti kävi mielessäni - ja siis paljon ennen kuin löysin itseni yhteissaunasta ensimmäistä kertaa. Muistan joskus lauteilla miettineeni sitä, miten toiset jätkät jaksoivat käydä salilla ja hankkivat niitä jo kaukaa erottuvia lihaksia (näin myöhemmin hierojan ominaisuudessa olen miettinyt, että nämä voisivat olla avuksi anatomian opiskelussa, riittää kun makaavat hieronapöydällä ja käydään palpoiden keho läpi).

Taidan ajatella näistä funktionaalisesti, kun en ymmärrä mitä tekemistä sillä ulkonäöllä on vuorovaikutuksen suhteen. Minuun vaikuttaa enemmän hygienia, huono ikävällä tavalla ja hyvä myönteisellä tavalla. Samaten se yleinen olemus/käytös, ettei tarvise väistellä jatkuvasti nyrkkejä tai olla verbaalinen sylkykippo.

Tuosta ulkonäköasiasta pääsin kyllä kokonaan eroon melko varhain, mutta ymmärrän toisaalta, että jos ne siellä mielessä jatkuvasti vellovat niin onhan se tosi nihkeetä olla tilanteissa joissa kokee olevansa vähän kuin näyteikkunalla sen oman olemuksensa kanssa. Vaatteethan tuovat sitä suojaa monella tapaa. Sitten on ihan oma kysymyksensä miten hallitsevia ne ajatukset itsestään on, eli alkaako niistä olemaan jo haittaa. Ainahan niistä ei ole ja yhteissaunominen - vaikka se on ihan kivaa - ei ole asia joka tekisi kenestäkään parempaa ihmistä, joten sen myönteinen vaikutus tulee esiinkin vain jos siihen itse suhtautuu myönteisesti. Eihän siinä ole kyse mistään jota ilman ei voisi elää

Hyviä pointteja, Ereine. Eihän siihen oman kehon hyväksymiseen vastakkaista sukupuolta tarvitse, mutta ainakin minä olen murkku- ja teini-ikäisenä saanut ilkeimmät kommentit ulkonäöstäni vastakkaiselta sukupuolelta, joten alitajuntaan on jäänyt mielikuva, että nimenomaan jotkut miespuoliset kansalaiset kyttäävät ja arvostelevat joka ikistä "puutetta" tai "virhettä" jokaisessa näkemässään naiskropassa. Tätä mielikuvaa vahvisti myös se, että erään arkeologisen kaivauksen aikana samassa retkeilymajassa meidän kaivausporukkamme kanssa asustanut tietyöpoppoo istui naisten saunavuorolla pihalla ja antoi keskenään ulkonäköpisteitä meille naisille, jotka vaelsimme siitä ohi järveen uimaan ja taas takaisin (tämän kertoi pihalla samoin istunut kaivausporukkaamme kuulunut mies, joka kertomansa mukaan oli puolestaan keskittynyt pisteyttämään hiljaa mielessään niiden tietyömiesten ulkonäköä). Siksi sekasaunomiseen liittyy ainakin minun kohdallani se edellytys, että tiedän porukan järkeväksi, ja se mukavuus, että kun en itse näe kovin tarkkaan, voin kuvitella, ettei kukaan muukaan näe.